Kansalaisuuskäsitykset ja asevelvollisuus Suomessa

Citizenship and Conscription in Finland. This article studies relationships between citizens, state and national defence in Finland. Conscription and different perceptions of citizenship form the framework where civic rights and duties were examined. Data was collected in individual and group interviews of 71 interviewees and analysed by using content-driven content analysis. International literature suggests that there are two major drivers that can be connected to changing perceptions of citizens’ rights and duties: individualization and globalization (cosmopolitanism). These have often been articulated with the erosion of both citizenship and willingness to serve in armed forces. Our empirical analysis suggests that the most prominent of these drivers is individualization. Individualization in the form of optimizing personal benefits and choice is the most common explanatory factor when choosing the civil service over military service, or behind the decision to resign from the reserve forces. Reasons related to ethical conviction, globalization or cosmopolitanism is in the margins. It can be concluded that the welfare state citizenship, as we conceptualized it, is prevailing in Finland. The state presents citizens with social, political and individual civic rights without actual claims of reciprocity of the fulfilment of civic duties

Maanpuolustustahdosta maanpuolustussuhteeseen - siviilipalvelusvelvollisten ja reservistä eroavien kokemuksia asevelvollisuudesta ja hyvinvointivaltiosta

Artikkelissa tarkastellaan, miten ja millaisista tekijöistä kansalaisen suhde maanpuolustukseen ra- kentuu. Aineistona ovat siviilipalvelusta suorittavien ja reservistä eroavien suomalaisten asevelvollisten haastattelut (71 henkilöä). Tutkimuksen perusteella muodostetaan maanpuolustussuhteen käsite, joka jäsentää kansalaisuuden kehyksessä yksilön suhdetta maanpuolustukseen ja valtion tuottamaan turvallisuuteen. Se tarjoaa mahdollisuuksia tulkita yksilön valintoja osana kansalaisuutta, yhteisöjen jäsenyyttä ja yhteiskuntaa. Yksilö asemoituu maanpuolustukseen maanpuolustusasenteen, luottamuksen, osaamisen ja toimijuuden kautta. Maanpuolustussuhdetta kehystäviä tekijöitä ovat kansalaisen kiinnittyminen yhteiskuntaan, kokemus omasta maasta puolustamisen arvoisena sekä käsitykset omaan maahan kohdistuvista uhkista ja niihin vastaamisesta. Yksilön henkilökohtainen maanpuolustussuhde tai -tahto eivät ole tutkimuksemme perusteella sidoksissa aseelliseen maanpuolustukseen tai asepalveluksen suorittamiseen. Tulostemme mukaan kansalaisuuteen koetaan kuuluvan velvollisuus osallistua maanpuolustuksen ja yhteiskunnan turvaamisen tehtäviin, mutta osa kansalaisista haluaa hakea omaa rooliaan asevelvollisuussotilaan sijaan yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden toimijoina

Vapaus, velvollisuus ja vastavuoroisuus – käsityksiä kansalaisen suhteesta valtioon ja maanpuolustukseen (vertaisarvioitu)

Liberty, Duty and Reciprocity – Perceptions on Relations between Citizens, the State and National Defence. This article examines how citizenship is constructed in relation to citizens’ civic rights and duties in society and in national defence. The data consist of written open-end replies to a survey conducted in cooperation with The Finnish Reserve Officers’ Federation. The respondents are members of the organization. We analysed the data using discourse analysis identifying discourses that construct citizenship associated with the relationship between citizens, state and national defence. The analysis gave three discourses. First, citizenship was constructed highlighting a reciprocal relationship between the state and the citizens. Second, citizenship was constructed around citizens’ active fulfilment of their duties. Third, citizenship was constructed emphasizing citizens’ individual liberty in a neoliberalist way. These discourses differed on two dimensions: responsibility between the state and citizens and the range of this responsibility. In all three discourses citizenship was constructed as a form of active citizenship. Participation in work and in national defence emerged as the most important manifestations of active citizenship in all discourses

Phase structure and surface morphology effects on the optical properties of nanocrystalline PZT thin films

Abstract In this work, phase structure and the surface morphology effects on the optical properties of nonlinear active nanocrystalline PZT thin films, with the high refractive index (n ≈ 2.5), were studied. A preliminary thickness-temperature map of the majority phase was presented, showing the dependence of room temperature deposited films thickness and post-annealing temperature on the crystallization and surface morphology. Changes in structural phase and surface morphology were found to define the optical properties of the films. The optical absorption edge shifted to shorter wavelengths with decreasing film thickness and post-annealing temperature, which led to an increase in band gap energies with ΔEg ≈ 0.55eV. Structural phase evolution induced surface effects caused the definite diffuse elements in the transmission spectra of the films. Low and evenly distributed scattering amplitudes in k-space were seen for single-phase oriented films with non-textured surfaces and led to low diffuse transmission values with TD ≈ 5%. Confined and increased scattering amplitudes in k-space were seen for films with phase co-existence, leading to microstructure-induced textured surfaces and increased diffuse transmission values with TD ≈ 50%. Diffuse transmission properties of the films were also calculated from surface profile data, using scalar scattering theory. The results showed very good agreement with the experimentally defined values. The difference between modelled and measured values was 3.8% at the maximum. Also changes in the surface morphology and crystal orientation were found to modulate the full width at half maximum Δβ values of the TE0 optical mode, indicating a strong dependence on the surface scattering process. Sharp optical mode widths Δβ ≈ 0.0048 and Δβ ≈ 0.0006, for single-phase oriented and amorphous-like films, respectively, were found.Tiivistelmä Tässä työssä tutkittiin nanokiteisten korkean taitekertoimen (n ≈ 2.5) omaavien PZT ohutkalvojen optisten ominaisuuksien riippuvuutta ohutkalvon faasirakenteesta ja pinnan morfologiasta. Rakenneanalyysien perusteella muodostettiin paksuus-lämpötila faasikartta havainnollistamaan jälkihehkutuslämpötilan ja kalvon paksuuden vaikutuksia huoneenlämpötilassa pulssilaserkasvatusmenetelmällä kasvatettujen ohutkalvojen faasirakenteen ja pinnan morfologian muokkautumiseen. Muutokset kalvon faasirakenteessa ja pinnan morfologiassa määrittivät täysin kalvon optiset ominaisuudet siten, että optinen absorptioreuna siirtyi alemmille aallonpituuksille kalvon paksuuden ja jälkihehkutuslämpötilan pienentyessä, aiheuttaen energiaraon kasvun (ΔEg ≈ 0.55 eV). Faasirakenteen indusoiman pinnan morfologian muokkautuminen määritteli myös ohutkalvon sirontaspektrin yksityiskohdat aaltolukuavaruudessa. Tasaisesti jakautunut pienen amplitudin omaava sirontaspektri ja alhainen diffuusi sironta (TD ≈ 5 %) oli ominaista yksifaasisille, voimakkaasti orientoituneille ohutkalvoille, kun taas alhaisille aaltolukuarvoille rajoittunut korkean amplitudin omaava sirontaspektri ja lisääntynyt diffuusi sironta (TD ≈ 50 %) oli ominaista kaksifaasisille ohutkalvoille. Tutkittujen ohutkalvojen sirontaspektrin diffuusi komponentti laskettiin myös käyttäen skalaaria sirontateoriaa. Ero laskettujen ja mitattujen arvojen välillä oli maksimissaan 3.8 %. Muutokset ohutkalvojen pinnan morfologiassa ja faasirakenteessa havaittiin myös moduloivan optisen TE0 moodin puoliarvoleveyttä. Alhaisimmat pouoliarvoleveydet havaittiin yksifaasisilla (Δβ ≈ 0.0048) ja amorfisenkaltaisilla ohutkalvoilla (Δβ ≈ 0.0006)

Maanpuolustustahdosta maanpuolustusasenteeseen – Siviilipalvelusvelvollisten ja reservistä eroavien kokemuksia asevelvollisuudesta ja hyvinvointivaltiosta

Artikkelissa tarkastellaan, miten ja millaisista tekijöistä kansalaisen suhde maanpuolustukseen rakentuu. Aineistona ovat siviilipalvelusta suorittavien ja reservistä eroavien suomalaisten asevelvollisten haastattelut (71 henkilöä). Tutkimuksen perusteella muodostetaan maanpuolustussuhteen käsite, joka jäsentää kansalaisuuden kehyksessä yksilön suhdetta maanpuolustukseen ja valtion tuottamaan turvallisuuteen. Se tarjoaa mahdollisuuksia tulkita yksilön valintoja osana kansalaisuutta, yhteisöjen jäsenyyttä ja yhteiskuntaa. Yksilö asemoituu maanpuolustukseen maanpuolustusasenteen, luottamuksen, osaamisen ja toimijuuden kautta. Maanpuolustussuhdetta kehystäviä tekijöitä ovat kansalaisen kiinnittyminen yhteiskuntaan, kokemus omasta maasta puolustamisen arvoisena sekä käsitykset omaan maahan kohdistuvista uhkista ja niihin vastaamisesta. Yksilön henkilökohtainen maanpuolustussuhde tai -tahto eivät ole tutkimuksemme perusteella sidoksissa aseelliseen maanpuolustukseen tai asepalveluksen suorittamiseen. Tulostemme mukaan kansalaisuuteen koetaan kuuluvan velvollisuus osallistua maanpuolustuksen ja yhteiskunnan turvaamisen tehtäviin, mutta osa kansalaisista haluaa hakea omaa rooliaan asevelvollisuussotilaan sijaan yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden toimijoina.From National Defence Will to Citizen's Defence Relation - Experiences of the Liable for Non-Military Service and the Conscripts Resigning from Reserve in the Context of Finnish Conscription and Welfare State In this article we examine factors constructing the relationship of citizens to national defence. The data consists of thematic interviews of 71 Finnish men liable for non-military service and conscripts resigning from reserve. Based on our study, we introduce the concept of citizen's defence relation. Citizen's defence relation describes the relationship of an individual to national defence and to security of the state. It provides opportunities to study and interpret individual's choices as part of citizenship, community membership and society. Individuals position themselves in relation to national defence through their attitudes, trust, skills and competences as well as agency, which form the core of their defence relation. Attachment to society, experience of the value of one's home country as worth defending and perception of threats it faces are factors that frame citizen's defence relation. According to our findings, individual's defence relation, or defence will, is not only tied to armed forces or military service as such. The obligation to take part in national defence is quite strongly associated with the idea of citizenship, but some citizens prefer to identify themselves as civil actors securing the society, rather than taking role as citizen-soldiers