Sphagnum-associated methanotrophs : a resilient CH4 biofilter in pristine and disturbed peatlands

Boreal peatlands are highly important sinks for carbon (C). This function is enabled largely by one peat-forming plant, the Sphagnum moss. In addition to slowing the decomposition by gradually creating ombrotrophic conditions, it gives a shelter for the organisms mitigating the emissions of methane (CH4) – an effective greenhouse gas formed in submerged, anoxic peat layers. These organisms, methane oxidizing bacteria (methanotrophs, MOB), inhabit the dead, water-filled hyaline cells of the Sphagnum and provide the plant carbon dioxide (CO2) derived from the CH4 oxidation. While several studies have confirmed the presence of Sphagnum-associated methanotrophs (SAM), it is still unclear how dependent they are on the mosses and how environmental conditions affect their community composition and activity. This thesis evaluated SAM dynamics in the different stages of peatland development on both pristine and disturbed areas. Studies were based mainly on molecular methods, targeting the MOB-specific pmoA gene, and laboratory incubations, including stable isotope probing. In the first study, the connection between the SAM and the mosses was assessed by testing whether the SAM will disperse through the water phase. This trait, considered to represent a facultative symbiosis, was demonstrated in two experiments. In the field, mosses inactive in CH4 oxidation were transplanted next to active ones. Within a month, SAM communities of the neighboring mosses become more similar. The water-based colonization was further confirmed by bathing inactive mosses in flark pore water that showed high CH4 oxidation activity. Within just 11 h, activity was induced and the SAM abundance significantly increased in the treated mosses. The other two studies revealed similar SAM community composition patterns on a pristine chronosequence and on a gradient of re-vegetating cutover peatlands. Instead of the Sphagnum species, the general environmental conditions seemed to control the SAM community composition. Different types of SAM seemed to have their preferred environmental niches, with the type Ia MOB present and active especially in the young succession stages and the type II MOB in the older, hydrologically more stable stages. Despite the community differences, the potential CH4 oxidation did not differ along the gradients, suggesting functional redundancy. Only some drier bog samples did not show any detectable CH4 oxidation, demonstrating the regulatory role of the water table level on the SAM activity. The peat layers of the cutover gradient showed similar MOB community patterns but the potential CH4 oxidation increased with succession. The ability to disperse through the water provides a recovery mechanism from disturbances such as droughts, which are predicted to increase with climate warming. In addition, the diversity and functional redundancy of the SAM communities enhance the resilience of this important CH4 biofilter formed by the living Sphagnum mosses. The potential SAM activity in the mosses of the youngest cutover site promotes the Sphagnum transplantation practice as a tool to not only enhance the re-vegetation process, but also to mitigate the CH4 emissions formed in the rewetting and restoration of disturbed peatlands.Pohjoiset suot ovat tärkeitä hiilen nieluja sitoessaan sitä hitaasti kertyviin turvekerroksiin. Samalla ne vapauttavat kasvihuonekaasu metaania (CH4), jota syntyy kasvimateriaalin hajotessa hapettomissa oloissa. Näiden soiden yleisin kasvi, rahkasammal (Sphagnum), on oleellinen paitsi turpeen kertymiselle, myös metaanipäästöjen torjunnalle: Se tarjoaa asuinympäristön metaania hapettaville bakteereille, metanotrofeille, jotka suodattavat osan metaanista rajoittaen sen vapautumista ilmakehään. Samalla metaanin hapetuksessa syntyvä hiilidioksidi (CO2) siirtyy rahkasammalen käyttöön. Rahkasammalien ja metanotrofien muodostama ”metaanisuodin” on havaittu useammassa tutkimuksessa, mutta muun muassa sen herkkyys ympäristön muutoksille tunnetaan huonosti. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin rahkasammalien ja niissä elävien metanotrofien vuorovaikutuksen tarkempaa luonnetta. Metanotrofien yhteisörakennetta ja aktiivisuutta tarkasteltiin suhteessa suoekosysteemissä tapahtuviin muutoksiin. Vertailun vuoksi tutkittiin myös sammalten alapuolisten turvekerrosten metaaninhapetusta. Metanotrofien molekyylibiologisessa analysoinnissa hyödynnettiin erityisesti metaaninhapetuksen mahdollistavaa pmoA-geeniä sekä siihen perustuvaa koetinsirutekniikkaa. Ensimmäisessä osatyössä metanotrofien ja niiden hapetusaktiivisuuden osoitettiin leviävän rahkasammalesta toiseen veden välityksellä. Työn perusteella nämä metanotrofit kykenevät elämään myös sammalien ulkopuolella eli niiden välillä näyttäisi olevan ns. fakultatiivinen symbioosi. Kahdessa muussa osatyössä rahkasammalten metanotrofien dynamiikan havaittiin olevan hyvin samankaltaista kahdella erilaisella suon kehitysgradientilla: sekä luonnontilaisilla soistuvilla aloilla, että eri-ikäisillä, uudelleen kasvittuneilla turvetuotantoaloilla. Metanotrofien yhteisöt olivat monimuotoisia kaikissa kehitysvaiheissa, mutta niiden valtaryhmät erosivat nuorten, vedenpinnaltaan epävakaiden alojen ja vanhojen, täysin sammalpeitteisten alojen välillä. Huolimatta yhteisöjen eroista metaaninhapetusaktiivisuus ei eronnut merkitsevästi eri kehitysvaiheissa, lukuun ottamatta aivan vanhimpien alojen heikompaa aktiivisuutta. Tämä viittaa ns. toiminnalliseen päällekkäisyyteen, jossa tietystä toiminnosta vastaa useampi, eri olosuhteisiin erikoistunut eliöryhmä. Toisin kuin elävässä sammalkerroksessa, sen alapuolisessa turpeessa hapetuspotentiaali kasvoi turpeentuotantoalojen kasvipeitteen kehityksen mukana. Kyky levitä veden välityksellä sekä toiminnallinen päällekkäisyys viittaavat rahkasammalten metanotrofien pystyvän sekä sopeutumaan erilaisiin olosuhteisiin, että palautumaan suoekosysteemiä kohtaavista häiriöistä, kuten ilmastonmuutoksen mukana mahdollisesti lisääntyvistä kuivista jaksoista. Rahkasammalkerroksessa jo nuorimmalla turvetuotantoalalla havaittu metaaninhapetuspotentiaali tulisi huomioida näitä aloja ennallistettaessa: rahkasammal-istutusten avulla näyttäisi olevan mahdollista paitsi käynnistää hiilensidonta turpeeksi, myös torjua samanaikaisesti lisääntyviä metaanipäästöjä

School as a space:through teachers experiences

Abstract. School is conceptualized differently by each person. These conceptualizations are people’s experiences of school as a place. As a place school is meaningful in one way or another to everyone. Due to people’s having different experiences of school it naturally leads to different understandings and meanings of school for people. As a space, school can be considered from various perspectives. In this research Lefebvre’s Spatial Triad is used to research school as a socially produced space. Lefebvre’s Spatial Triad consists of three dimensions: spatial practices, representation of space and representational space. In other words, perceived space, conceived space and lived space. The purpose of the research is to find out how teachers define school as a place and how school is defined as a space. Through these research questions a deeper understanding of teachers’ conceptualizations on school as a place will be gathered, later expanding the perceptions into understanding school as a space. The concepts of place and space in this research, are from the field of human geography. These concepts have been applied in the context of school, focusing on how school is presented through the Spatial Triad. This research aims to discuss school from different perspectives, providing more information of the movement in schools, its’ purposes, central physical features and how school is experienced in lived reality. This is done with qualitative research methods creating a questionnaire and carried out through a theory-based content analysis. We received 27 answers from teachers in total. As a space school is very diverse and it has many user groups daily. School is not only a place for pupils and teachers, but other people are also present daily, and the spatial movement varies on the role one is representing, e.g. pupils’ movement is more restricted than teachers. Teachers list different purposes for school, one of the most important being “growing to be a member of the democratic society”. The gym hall and diverse tools available for pupils were seen as key elements when discussing the traits of school. School is also filled with social interactions and emotions. Therefore, school withholds multiple meanings, purposes, uses and features within it, making it into a diverse space.Koulu tilana : opettajien kokemusten pohjalta. Tiivistelmä. Jokainen käsitteellistää koulun eri tavalla, nämä käsitteellistykset muodostuvat ihmisten omista kokemuksista koulusta paikkana. Koulu paikkana on merkityksellinen kaikille jollain tavalla. Ihmisten kokemukset eriävät ja näin ollen kaikilla on ainutlaatuinen kokemus ja ymmärrys koulusta. Koulua voidaan tarkastella useista tilan eri perspektiiveistä. Tässä tutkimuksessa hyödynnetään Lefebvren tilan kolminaisuutta tutkimalla koulua sosiaalisesti konstruktoituna tilana. Tämä tilan kolminaisuus muodostuu kolmesta ulottuvuudesta: spatiaaliset käytännöt, tilan representaatiot ja representationaalinen tila. Toisin sanoin havaittu, käsitteellistetty ja eletty tila. Tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää kuinka opettajat määrittelevät koulun paikkana ja kuinka koulu määritellään tilana. Näiden tutkimuskysymysten avulla selvitetään opettajien käsityksiä koulusta paikkana ja myöhemmin havaintoja sovelletaan ymmärtämään koulua tilana. Paikan ja tilan käsitteet tässä tutkimuksessa pohjautuvat kulttuurimaantieteeseen. Nämä käsitteet on tässä tutkimuksessa sovellettu koulun kontekstiin soveltaen, miten koulu tulkitaan tilan kolminaisuuden välityksellä. Tämä tutkimus pyrkii tarkastelemaan koulua moniulotteisesti, tarjoten kattavampaa ymmärrystä koulun liikehdinnästä, tarkoituksesta, fyysisistä piirteistä ja kuinka se on koettu eletyssä todellisuudessa. Tämä tavoitetaan kvalitatiivisen tutkimuksen keinoin laatimalla kysely, joka analysoidaan teorialähtöisellä sisällönanalyysilla. Kyselyyn vastasi 27 opettajaa. Tilana koulu on hyvin monimuotoinen, ja sillä on useita eri käyttäjäryhmiä päivittäin. Koulu ei ole paikka vain oppilaille ja opettajille vaan tiloja käyttää myös useat muut ihmiset päivittäin ja näin ollen spatiaalinen toimintakin vaihtelee näiden ryhmien välillä. Oppilaiden liikehdintä on huomattavasti opettajien liikehdintään verraten kontrolloitua. Opettajat listasivat koululle erilaisia tarkoituksia, joista ”kasvaa demokraattisen yhteiskunnan jäseneksi” nähtiin etenkin tärkeänä. Liikuntasali ja monipuoliset työkalut oppilaiden käytössä koettiin keskeisinä, kun puhuttiin koulusta tilana. Koulu on myös täynnä sosiaalisia kohtaamisia ja tunteita. Näin ollen koulu pitää sisällään useita merkityksiä, tarkoituksia, käyttötarkoituksia ja ulottuvuuksia, mitkä tekevät siitä moniulotteisen tilan

Musical playschool activities are linked to faster auditory development during preschool-age : a longitudinal ERP study

The influence of musical experience on brain development has been mostly studied in school-aged children with formal musical training while little is known about the possible effects of less formal musical activities typical for preschool-aged children (e.g., before the age of seven). In the current study, we investigated whether the amount of musical group activities is reflected in the maturation of neural sound discrimination from toddler to preschool-age. Specifically, we recorded event-related potentials longitudinally (84 recordings from 33 children) in a mismatch negativity (MMN) paradigm to different musically relevant sound changes at ages 2-3, 4-5 and 6-7 years from children who attended a musical playschool throughout the follow-up period and children with shorter attendance to the same playschool. In the first group, we found a gradual positive to negative shift in the polarities of the mismatch responses while the latter group showed little evidence of age-related changes in neural sound discrimination. The current study indicates that the maturation of sound encoding indexed by the MMN may be more protracted than once thought and provides first longitudinal evidence that even quite informal musical group activities facilitate the development of neural sound discrimination during early childhood.Peer reviewe

School as a diverse place

Abstract. The goal for this bachelor’s thesis was to understand how school is experienced as a place and what other factors influence it. This research combines theories from both human geography and education. Our interest to research school as a place came from our minor studies of geography, as there we completed a small research on home as a place. The main research question on this paper is “what makes a school a place?” This thesis is completed as a literature review and working together in cooperation has been a big part of the process. School as a place has not been researched much, and that led to collecting literature and data from various sources and combining knowledge. Working together has brought reliability to this research, as well as made discussion and critical analyzing possible. Sources have been selected carefully to gain as reliable knowledge as possible. The formation of place in a school has multiple meanings. For space to turn into place physical and social environments, as well as personal perceptions, are needed. In the school environment the physical building serves as a physical space that is shaped and affected by students, teachers, parents, other staff, and society. How much these factors affect the formation of place depends on the individual’s perceptions, experiences, and expectations of school. Therefore, the experience of school as a place is personal and constantly changing. At first in this bachelor’s thesis relevant place theories are introduced. Also, school’s physical usage of space and its effect on the experience of place is discussed. In the next part safety, social relationships and learning are reflected with the help of Maslow’s hierarchy of needs. Hierarchy of needs is used to address the role of different levels in enabling learning. Likewise, sense of place is formed by multiple elements that impact one another. It is important to understand different expectations set to the school by students, teachers, parents, and society, in order to interpret and discuss school holistically from different perspectives.Tiivistelmä. Kandidaatintutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, kuinka koulu koetaan paikkana ja mitkä eri tekijät siihen vaikuttavat. Tutkimuksessa on hyödynnetty teorioita kulttuurimaantieteen sekä kasvatustieteen aloilta. Mielenkiintomme tutkia koulua paikkana muotoutui maantieteen sivuaineopintojen yhteydessä, kun toteutimme kyselytutkimuksen kodista paikkana. Tutkimuskysymyksemme tässä kandidaatintutkielmassa on ”Mikä tekee koulusta paikan?” Kandidaatintutkimus on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, sekä yhteistutkijuus on ollut vahvasti läsnä. Koulua paikkana ei ole laajasti tutkittu, mikä tuli esiin tiedonhankinnassa, johtaen tiedon yhdistelemiseen eri lähteistä. Yhteistutkijuus on tuonut tutkimukseen luotettavuutta, sekä mahdollistanut keskustelun ja tiedon kriittisen analysoinnin. Lähteiden valinta on ollut harkittua ja lähteiden luotettavuutta on arvioitu. Koulun paikkakokemuksen muotoutuminen on monisyinen prosessi. Tilan muuttuminen paikaksi vaatii fyysisen ympäristön lisäksi sosiaalisen vuorovaikutuksen, sekä henkilökohtaiset tulkinnat. Koulumaailmassa koulurakennus toimii fyysisenä tilana, mitä muovaavat oppilaat, opettajat, vanhemmat, koulun muu henkilökunta sekä yhteiskunnan vaikutukset. Se, kuinka voimakkaasti ja millä tavalla edellä mainitut tekijät vaikuttavat paikan kokemukseen, on riippuvainen yksilön omista tulkinnoista, kokemuksista ja odotuksista. Täten kokemus koulusta paikkana on henkilökohtainen ja alati muuttuva. Kandidaatintutkimuksessa käsittelemme aluksi tutkimuksen kannalta oleellisia paikkateorioita, sekä koulun fyysisiä tilaratkaisuja ja niiden vaikutusta paikan kokemiseen. Seuraavassa osiossa reflektoimme turvallisuutta, sosiaalisia suhteita ja oppimista suhteessa Maslown tarvehierarkiaan. Tarvehierarkian avulla käsittelemme perustarpeiden, sekä muiden tasojen roolia oppimisen mahdollistajana. Samalla tavalla paikkakokemus muodostuu useista päällekkäisistä, toisiaan sivuavista elementeistä. On tärkeätä ymmärtää oppilaiden, opettajien, vanhempien ja yhteiskunnan erilaiset odotukset koululle, jotta koulua voidaan tulkita ja käsitellä kokonaisvaltaisesti eri näkökulmista

Commedia dell'arte -nahkanaamion valmistaminen

Opinnäytetyöni on commedia dell’arte -nahkanaamion kirjallinen valmistusohje. Opin tämän vaativan ja monivaiheisen nahkanaamion valmistamisen taidon italialaiselta naamiomestarilta Stefano Peroccolta ollessani hänen kisällinopissaan Italiassa ja Ranskassa vuonna 2008. Syventymiseni commedia dell’arte -naamioiden maailmaan oli jatkumoa nukketeatterilinjan opinnoilleni ja antoi minulle hyvän, klassisen pohjan teatterihahmon rakentamista ajatellen. Oli kyseessä sitten nukke-, naamio- tai muu visuaalisen teatteriesityksen tai produktion hahmo, on commedia dell’arten historialla ja henkilöhahmogallerialla osansa annettavana hahmon luomista ajatellen. Nahkanaamion valmistusta voisi verrata tekniseltä tasoltaan esimerkiksi bunraku -nuken rakentamiseen, joka sekin on erittäin monimutkainen ja monivaiheinen prosessi. Nahkanaamion valmistamisessa on hallittava muotoilun, puunveiston ja ennen kaikkea nahan käsittelyn eri vaiheet. Nukketeatterin tekijälle näiden materiaalien hallitseminen antaa uusia mahdollisuuksia nukenrakennukseen ja materiaalin kautta myös dramaturgiaan.My thesis is a written instruction for making of a commedia dell'arte leather mask. I learned this demanding and multi-stage technique from Italian master Stefano Perocco when I was his ap-prentice in Italy and France in 2008. Understanding the world of commedia dell’arte was a con-tinuation of my studies in puppet theater and it gave me a good, classic foundation for a character building. Whether it's a puppet theater, mask theater or other visual production of performing arts, commedia dell'arte has its part to share in character creation. Leather mask manufacturing can be compared to the technical levels of a, for example, Bunraku puppet construction, which is also a very complex and multi-step process. In the production of leather mask making there is a need for designer skills, woodcarving, and, above all, for different stages of leather processing. By managing these skills puppet theater artist can provide new opportunities for the puppet construction and find new ways for dramaturgy through material

Marketing automation as a catalyst for business transformation in the B2B sector - A qualitative study

Research Problem, Objective & Methods The digital era has revolutionized B2B sales and shifted the power from the seller to the buyer. Marketing automation is a technological solution that positions itself in a vacuum generated by the paradigm shift by claiming to manage the inbound -driven sales process. However, the technology's requirements and effects both on organizational structures as well as the sales process itself remains unclear due to a shortage of research on the subject. The purpose of this paper is thusly to explore the degree of organizational change required by the technology as well as to map out the effects from a business perspective. Due to the exploratory nature of the research qualitative methods are used to gain a preliminary but holistic understanding of the issue. The data is analyzed following a theory-bound model and the results are finally reflected against a theoretical framework. Findings and conclusions Marketing automation should be viewed as an opportunity within the changed paradigm to respond to the needs of the marketplace and to re-shape the whole marketing and sales function of a modern B2B organization. Inside the company the technology elevates the marketing department from a support function to a measurable and critical part of the company's revenue creation process, truly integrates marketing and sales together and shifts the sales -departments focus to the bottom of the sales funnel. Externally it enables personated and targeted communications to be had with customers at an earlier stage of the buying cycle as well as at the after sales phase allowing for a stronger utilization of the customer-centered, CRM-driven, business model. The technology also relates strongly to the imperatives for the competitive modern organization mentioned in the relevant academia such as closing the lead gap (Oliva, 2006), building customer centric and market driven organizations with cross functional processes (Vargo and Lusch, 2004), engaging customers as early as possible in their buying process (Adamson et al., 2013), changing the traditional roles between marketing and sales (Storbacka et al., 2009) and catering to the increased customer expectations (Sheth and Sharma, 2008)

Musical activities and the development of neural sound discrimination

Musical experience may have the potential to influence functional brain development. The present thesis investigated how the maturation of neural auditory discrimination in childhood varies according to the amount of informal musical activities (e.g., singing and musical play) and formal musical training. Neural auditory discrimination was examined by recording auditory event-related potentials (ERP) to different types of sound changes with electroencephalography (EEG) in children of various ages. The relation of these responses to the amount of informal musical activities was examined in 2 3-year-old children. Furthermore, the development of the responses from early school-age until preadolescence was compared between children receiving formal musical training and musically nontrained children. With regard to typical maturation, the results suggest that neural auditory discrimination is still immature at the age of 2 3 years and continues to develop at least until pre-adolescence. Both informal musical experience and formal musical training were found to modulate various stages of neural auditory discrimination. Specifically, in the 2 3-year-old children, a high amount of informal musical activities was associated with response profiles consistent with enhanced processing of auditory changes and lowered distractibility. Furthermore, during school-age, musically trained children showed more rapid development of neural auditory discrimination than nontrained children especially for music-like sounds. Importantly, no differences were seen between the musically trained and nontrained children at the early stages of the training. Therefore, the group differences that emerged at later ages were most likely due to training and did not reflect pre-existing functional differences between the groups. Thus, the results (i) highlight the usefulness of change-related auditory ERPs as biomarkers for the maturation of auditory processing, (ii) provide novel evidence for the role of informal musical activities in shaping auditory skills in early childhood, and (iii) demonstrate that formal musical training shapes the development of neural auditory discrimination.Musiikillinen toiminta saattaa muokata aivojen kehitystä. Tässä väitöskirjassa tutkittiin, miten arkipäiväiset musiikilliset toiminnot (esim. laulaminen ja tanssiminen) ja ohjattu soittoharrastus heijastuvat äänien hermostollisen erottelun kehitykseen. Erottelukykyjä tarkasteltiin mittaamalla erilaisten äänissä tapahtuvien muutosten synnyttämiä kuuloherätevasteita aivosähkökäyrällä (EEG). Vasteiden yhteyttä arkipäiväisten musiikillisten toimintojen määrään tutkittiin 2-3-vuotiailla lapsilla. Lisäksi vasteiden kehitystä varhaisesta kouluiästä esimurrosikään verrattiin soittamista ja muita asioita harrastavien lasten välillä. Aivojen tyypillisen kehityksen osalta tulokset viittasivat siihen, että äänien hermostollinen erottelu on 2-3-vuoden iässä kypsymätöntä ja kehittyi ainakin esimurrosikään asti. Sekä arkipäiväisten musiikillisten toimintojen että ohjatun soittoharrastuksen havaittiin olevan yhteydessä äänien hermostolliseen erotteluun. Musiikillisesti aktiivisten 2-3-vuotiaiden lasten aivovasteprofiilit viittasivat tehostuneeseen äänissä tapahtuvien muutosten käsittelyyn ja alhaisempaan häiriintyvyyteen. Kouluiässä äänien hermostollinen erottelu kehittyy nopeammin musiikkia harrastavilla lapsilla muihin lapsiin verrattuna. Ryhmien välillä ei havaittu eroja musiikinharjoittelun alkuvaiheessa, mikä viittaa siihen, että myöhemmin esiin tulleet ryhmäerot heijastivat harjoittelun vaikutusta eikä ennen harjoittelua olemassa olleita eroja. Tulokset korostavat herätevasteiden hyödyllisyyttä aivojen kuulokykyjen kehityksen tutkimisessa, tarjoavat uutta tietoa arkipäiväisten musiikillisten toimintojen yhteydestä kuulokykyihin varhaisessa lapsuudessa sekä osoittavat soittoharrastuksen tehostavan äänien hermostollista erottelua

Maturation of Speech-Sound ERPs in 5-6-Year-Old Children : A Longitudinal Study

The maturation of 5-6-year-old children's auditory discrimination - indicated by the development of the auditory event-related-potentials (ERPs) - has not been previously studied in longitudinal settings. For the first time, we present here the results based on extensive dataset collected from 75 children. We followed the 5- to 6-year-olds for 20 months and measured their ERPs four times with the same multifeature paradigm with phonemic stimuli. The amplitude of the mismatch negativity (MMN) response increased during this time for vowel, vowel duration and frequency changes. Furthermore, the P3a component started to mature toward adult-like positivity for the vowel, intensity and frequency deviants and the late discriminative negativity (LDN) component decreased with age for vowel and intensity deviants. All the changes in the components seemed to happen during the second follow-up year, when Finnish children are taught letter symbols and other preliminary academic skills before going to school at the age of seven. Therefore, further studies are needed to clarify if these changes in the auditory discrimination are purely age-related or due to increasing linguistic knowledge of the children.Peer reviewe

Auditory profiles of classical, jazz, and rock musicians : Genre-specific sensitivity to musical sound features

When compared with individuals without explicit training in music, adult musicians have facilitated neural functions in several modalities. They also display structural changes in various brain areas, these changes corresponding to the intensity and duration of their musical training. Previous studies have focused on investigating musicians with training in Western classical music. However, musicians involved in different musical genres may display highly differentiated auditory profiles according to the demands set by their genre, i.e., varying importance of different musical sound features. This hypothesis was tested in a novel melody paradigm including deviants in tuning, timbre, rhythm, melody transpositions, and melody contour. Using this paradigm while the participants were watching a silent video and instructed to ignore the sounds, we compared classical, jazz, and rock musicians' and non musicians' accuracy of neural encoding of the melody. In all groups of participants, all deviants elicited an MMN response, which is a cortical index of deviance discrimination. The strength of the MMN and the subsequent attentional P3a responses reflected the importance of various sound features in each music genre: these automatic brain responses were selectively enhanced to deviants in tuning (classical musicians), timing (classical and jazz musicians), transposition (jazz musicians), and melody contour (jazz and rock musicians). Taken together, these results indicate that musicians with different training history have highly specialized cortical reactivity to sounds which violate the neural template for melody content.Peer reviewe