Tämän päivän arkeologi muinaisen ihmisen maailmankuvaa etsimässä

Maailmankuvaan sisältyy tapa, jolla ihminen kokee ympäröivän maailman ja oman asemansa siinä, hänen arvonsa ja asenteensa sekä hänen käsityksensä luonnonilmiöitä ja ihmiselämän kulkua säätelevistä voimista. Viimeksi mainittuun kuuluvat selitykset siitä, miten maailma on saanut alkunsa ja mitä sille lopulta tapahtuu sekä se, mitä on odotettavissa kuoleman jälkeen. Käsitykset arvoista ja asenteista taas sisältävät moraaliin, estetiikkaan ja elämän tarkoitukseen liittyviä osa-alueita

Lyhyesti Kristiinankaupungin Susiluolasta

Vastine päätoimittaja Jan Rydmanin tekstiin "Susiluola: arkeologian liian kuuma peruna" Tieteessä tapahtuu -lehden 7/2004 Lyhyesti-palstall

"Suku käski suolle viedä ..." – Mitä tapahtui ei-toivotuille lapsille?

Suomen kristillistymistä tutkittaessa on noussut esiin myös eitoivottujen vastasyntyneiden hylkäämistä koskeva kysymys. Ruotsin arkeologisesta aineistosta päätellen nimenomaan naiset näyttivät halukkaasti omaksuneen uuden uskonnon. Syiksi on arveltu mm. Neitsyt Marian palvontaa sekä kristillisen kirkon vastasyntyneiden hylkäämistä koskevaa kieltoa, joka tuki naisten luontaista äidinrakkautta ja heidän vaistomaista taipumustaan omien jälkeläistensä suojelemiseen. Esihistoriallisen yhteiskunnan kohdalla kysymyksessä oli kuitenkin huomattavasti laajakantoisempi asia. Lasten heitteillejättöä koskevaa tapaa voikin tarkastella naisen tunteiden ja vaistojen kannalta, mutta se liittyi kiinteästi myös yhteisön piirissä vallitseviin arvoihin ja normeihin, minkä lisäksi sillä oli myös yhteiskunnallista, väestökehitykseen liittyvää merkittävyyttä