Individual differences in taste perception - focus on food-related behavior

The significance of taste perception in food-related behavior needs to be investigated to learn to more efficiently guide people toward a healthier diet. This study aimed to reveal the associations between food-related behavior and individual differences in taste perception regarding five taste modalities: sour, bitter, sweet, salty, and umami. Gender, age, education, body mass index, and smoking status were included as background factors. Study subjects (N = 205) evaluated the intensity and identified the taste modality of five prototypical tastants at five concentration levels. Taste modality-specific sensitivity groups were determined as well as a taste sensitivity score describing overall taste sensitivity. Online questionnaires were used to gather data regarding background factors and food-related behavior, including consumption of vegetables, fruits, and berries; habits to mask or modify the taste of foods; and use-frequency and recalled pleasantness of foods and beverages. The subjects varied the most in bitter and umami sensitivity. The most frequent taste confusions were between sourness and bitterness, and between umami and saltiness. Female gender and young age were related to higher taste sensitivity in general. None of the taste sensitivity measures was related to the pleasantness of foods. However, all of them were related to some aspects of food consumption, modality-specific sensitivity more broadly than the taste sensitivity score. The background factors were related to both food consumption and pleasantness. This study highlights that actual behavior toward food should be investigated instead of hedonics concerning the associations with taste sensitivity. More detailed results can be achieved by focusing on sensitivity to taste modalities separately rather than using a general descriptor of taste sensitivity. Individual differences in taste perception should be acknowledged in all studies involving the sense of taste.Yksilölliset erot maistamisessa – huomioiden erityisesti ruokaan liittyvä käyttäytyminen Maistamisen merkitystä ruokakäyttäytymisessä täytyy tutkia, jotta ihmisiä osataan ohjata tehokkaammin kohti terveellistä ruokavaliota. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ruokakäyttäytymisen ja yksilöllisen maistamisen välisiä yhteyksiä huomioiden viisi makua: hapan, karvas, makea, suolainen ja umami. Taustamuuttujina olivat sukupuoli, ikä, koulutus, BMI ja tupakointi. Tutkimukseen osallistujat (N = 205) arvioivat viiden makuyhdisteen maun voimakkuuden ja tunnistivat makuominaisuuden viidessä eri pitoisuudessa. Voimakkuusarvioiden perusteella muodostettiin makukohtaiset herkkyysryhmät ja laskettiin makuaistin kokonaisherkkyysmittari. Lisäksi kerättiin tietoja osallistujien taustoista sekä ruokakäyttäytymisestä, mukaan lukien vihannesten, hedelmien, ja marjojen kulutus; tavat peittää tai muokata elintarvikkeiden makuja; ja elintarvikkeiden käyttöuseus ja miellyttävyys. Osallistujat erosivat toisistaan eniten karvaan ja umamin maun suhteen.Yleisimmät sekaannukset makujen tunnistamisessa olivat happaman maun sekoittaminen karvaaseen sekä umamin ja suolaisen sekoittaminen keskenään. Naispuolisuus ja alhainen ikä olivat yhteydessä herkempään makuaistiin. Mikään makuherkkyyteen liittyvä muuttuja ei ollut yhteydessä elintarvikkeiden miellyttävyyteen, mutta jokainen niistä oli yhteydessä johonkin elintarvikkeen kulutukseen; makukohtaiset herkkyydet useampaan kuin kokonaisherkkyysmittari. Taustamuuttujat olivat yhteydessä sekä kulutukseen että miellyttävyyteen. Tämä tutkimus korostaa, että olisi tärkeää tutkia varsinaista käyttäytymistä eikä niinkään ruuan miellyttävyyttä, kun halutaan selvittää ruokakäyttäytymisen ja makuaistin herkkyyden yhteyttä. Keskittymällä makukohtaisten herkkyyksien tutkimiseen saatetaan saavuttaa yksikohtaisempaa tietoa kuin yleisellä makuaistin mittarilla. Yksilölliset erot makuaistissa tulisi huomioida kaikissa maistamiseen liittyvissä tutkimuksissa

Männyn geenit Fiskarsin suojassa

Näytä koko lehti</a

Positioning social sciences and humanities actors in the ninth European Union Framework Programme:a discourse analysis of Horizon Europe reference documents

Abstract. The topic of this thesis is how social sciences and humanities (SSH) actors are positioned in reference documents of Horizon Europe, the ninth EU Framework Programme for research and innovation. This thesis simultaneously studies and adds to the Discourse of SSH integration, a topic which has gathered increasing amounts of attention and concern from many scholars, stakeholders, and organisations. The theoretical framework for this thesis features previous and ongoing discussion of the contributions of SSH actors in different fields of research, including health, culture, security, digital technologies, space, climate, energy, food, bioeconomy, natural resources, and agriculture. Scholars strongly emphasise the need to include SSH actors in these areas of research. Despite the commitment of the EU and the European Commission to integrate SSH actors into all areas of research, Discourse of SSH integration features dissatisfaction in the efforts of past Framework Programmes. This thesis combines social positioning theory, discourse analysis, and document analysis in the analysis of Horizon Europe reference documents published by the European Commission. Social positioning theory provides an analytic lens through which to examine the roles that are allocated to SSH actors through language. A discourse analytical approach is useful in studying linguistic features, themes, and functions of language, and it allows the analyst to uncover attitudes and priorities that are produced through language. Document analysis supports the analysis with its focus on a structured and comprehensive view of the materials. Analysis of the refence documents shows that SSH actors are positioned in various different roles across the fields of research. Their agency and roles differ based on the topic, as some activities describe the inclusion of SSH actors as a secondary consideration, while other activities have them positioned in a key role. The analysis shows how linguistic features, such as vocabulary, syntax, and placement, affect how the positioning is conveyed and interpreted. These findings align with those of previous studies and contribute to the Discourse of SSH integration. This thesis provides a fine basis for future studies on the topic of SSH integration, a topic that will require more attention and study as Horizon Europe continues. More information will be needed on how the findings of this thesis compare to actual research activities occurring in the programme. Future studies can also compare the findings of this thesis to future Horizon Europe documents.Humanistis-yhteiskuntatieteellisten alojen toimijoiden asemointi Euroopan Unionin yhdeksännessä puiteohjelmassa : diskurssianalyysi Horisontti Eurooppa -viiteasiakirjoista. Tiivistelmä. Tämä opinnäyte tutkii sitä, miten humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen toimijoita asemoidaan Horisontti Euroopan viiteasiakirjoissa. Horisontti Eurooppa on EU:n yhdeksäs puiteohjelma tutkimukselle ja innovaatiolle. Tämä opinnäyte samanaikaisesti tutkii ja kartuttaa diskurssia humanistis-yhteiskuntatieteellisten tutkijoiden tärkeydestä kaikissa aloissa. Tämä aihe on herättänyt lisääntyvää keskustelua ja huolta tutkijoiden, osakkaiden sekä järjestöjen osalta. Teoreettinen tausta opinnäytteelle koostuu keskustelusta humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen toimijoiden tärkeydestä kaikkien alojen tutkimuksessa. Näihin tutkimusaloihin kuuluvat muun muassa terveys, kulttuuri, turvallisuus, digitaalinen teknologia, avaruustutkimus, ilmasto, energia, ruoka, biotalous, luonnonvarat ja maatalous. Tutkijat korostavat vahvasti humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen toimijoiden tärkeyttä näissä aloissa. EU:n ja Euroopan komission sitoumuksesta sisällyttää humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen toimijoita kaikkiin tutkimusaloihin, aihetta ympäröivä diskurssi välittää tyytymättömyyttä aiempien puiteohjelmien toiminnassa. Tämä opinnäyte hyödyntää sosiaalista positiointiteoriaa, diskurssianalyysia ja dokumenttianalyysia Euroopan komission julkaisemien Horisontti Eurooppa -ohjelman viiteasiakirjojen analysoinnissa. Sosiaalinen positiointiteoria tarjoaa analyyttisen näkökulman erilaisten roolien ja positioiden havainnointiin. Diskurssianalyysi tarjoaa lähestymistavan erilaisten kielellisten yksityiskohtien, teemojen ja toimintojen tarkasteluun. Se edesauttaa analyytikkoa havainnoimaan asenteita ja prioriteetteja, joita tuotetaan kielenkäytön kautta. Dokumenttianalyysi tukee tutkimuksen jäsentynyttä ja kokonaisvaltaista materiaalien käsittelyä ja analyysia. Viiteasiakirjojen analyysi paljastaa että humanistis-yhteiskuntatieteellisten alojen toimijoita asemoidaan moniin erilaisiin positioihin läpi tutkimusalueiden. Heidän toimijuuteensa ja rooleihin vaikuttaa tutkimuksen aihe, esimerkiksi joissakin tutkimusmahdollisuuksissa heitä asemoidaan toissijaisina jäseninä, kun taas toisissa tutkimusmahdollisuuksissa heidät asemoidaan avainrooleihin. Analyysi osoittaa sen, kuinka tärkeä merkitys on asiakirjojen muotoilussa. Muun muassa sanavalinnat, syntaksi ja sijainti vaikuttavat siihen, kuinka asemointia välitetään ja tulkitaan. Nämä huomiot ovat verrattavissa aiempien tutkimusten löydöksiin, ja ne myös kartuttavat aihetta ympäröivää diskurssia. Tämä opinnäyte tarjoaa mainion pohjan tuleville tutkimuksille liittyen humanistis-yhteiskuntatieteellisten alojen toimijoiden tärkeyteen, etenkin Horisontti Eurooppa -ohjelman edetessä. Tämän tutkimuksen löydöksiä olisi tärkeää verrata Horisontti Euroopan tutkimushankkeisiin ja toimintaan. Tulevissa tutkimuksissa voitaisiin lisäksi verrata tämän opinnäytteen havaintoja tuleviin Horisontti Eurooppa -viiteasiakirjoihin

Verkko-oppimateriaali laskimoverinäytteenottoon

Tämä opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää verkko-oppimateriaali, jota voitaisiin hyödyntää niin bioanalyytikkojen kuin muidenkin koulutusohjelmien opiskelijoiden näytteenoton opetuksessa. Ehdotimme opinnäytetyön aihetta itse opettajillemme, sillä koimme, että oma opetuksemme näytteenotosta ei ollut tarpeeksi kattava ja laadukas. Verkkomuotoiseen oppimateriaaliin päädyimme, koska halusimme tehdä materiaalin, joka olisi kaikille helposti saatavilla ja opiskeltavissa myös kotikoneilla. Lisäksi verkko-oppimateriaalia on helpompi päivittää ja se on nykyaikaisempi kuin paperiset tai word-muotoiset oppimateriaalit. Pyrimme käyttämään opinnäytetyön lähteinä mahdollisimman uusia artikkeleita aiheesta, sillä laboratorioala ja näytteenotto muuttuu ja kehittyy jatkuvasti. Suurin osa lähteistä onkin siksi 2010-luvulta. Aloitimme opinnäytetyön tekemisen hakemalla päivitettyä tietoa näytteenotosta ja preanalytiikasta niin fyysisistä kirjoista kuin internetlähteistäkin. Pohdimme sopivia hakusanoja ja etsimme luotettavia lähteitä. Karsimme ylimääräiset asiat pois ja kirjoitimme kaiken olennaisen raporttiin. Perehdyimme ensin itse vallitseviin käytäntöihin, jonka pohjalta aloimme työstää verkko-oppimateriaalia, sekä näytteenottovideoita. Verkko-oppimateriaali avattiin testikäyttöön maaliskuussa 2017. Pyysimme testikäyttäjiä vastaamaan webropol-kyselyyn, jotta voisimme tarpeen mukaan kehittää vielä verkko-oppimateriaalia. Kyselyn perusteella testikäyttäjät olivat yksimielisesti sitä mieltä, että oppimateriaali on hyödyllinen näytteenoton opintojaan aloittaville bioanalytiikan opiskelijoille. Toivommekin, että jatkossa kehittämäämme verkko-oppimateriaalia käytettäisiin esimerkiksi Näytteenottotoiminnan kursseina muun opetuksen tukena. Oulun ammattikorkeakoulu saa lisäksi tunnukset verkkosivustollemme ja pääsee tätä kautta päivittämään sivustoa ajankohtaiseksi tarvittaessa.This thesis was executed in collaboration with the Oulu University of Applied Sciences. The goal of the thesis was to develop an e-learning material that could be used both by biomedical laboratory scientists as well as other training programs’ students when they first started learning how to draw blood. We suggested the topic to our teachers, since we felt like on our own first year the materials and quality of teaching for venipuncture and collecting blood samples wasn’t good enough. We wanted to make a material that would be easily accessible for everyone, even from home, and that is why we ended up with an e-material. It is also easier to update than any paper version. For the sources of this thesis we aimed to use as fresh information as we could, since our field is constantly moving forward and developing. That is why most of our sources have been published on or after the year 2010. We started the thesis by searching for updated information about collecting blood and the preanalytical phase. We used both physical sources such as books as well as e-materials. Suitable sources were searched with keywords we had come up with. We edited out all the unnecessary information and collected the essentials into our report. We also needed to orientate ourselves to the information about all the present procedures, before starting the work on the actual e-material and the videos included in it. The e-material was opened for testing in March 2017. We requested the test users to fill up a webropol poll about their experience, so we could develop the material even further before publishing it. The users were unanimous about the fact that the material would be useful for biomedical laboratory science students that have just started their course about sample collection. This being said, we hope that in the future our e-learning material will be used alongside other materials on the courses where venipuncture is being taught. Oulu University of Applied Sciences will be given the login information to our website, so they can update it in the future if need be.Opinnäytetyön tuotteeksi tehty verkkosivu löytyy osoitteesta neulasuonessa.weebly.com

A rhetorical analysis of Winston Churchill’s speech:we shall fight on the beaches

Abstract. The aim of this paper is to provide a thorough analysis of Winston Churchill’s speech, We shall fight on the beaches, which he gave to the British House of Commons on June 4th, 1940, during the turmoil of the Second World War, as he was being pressured to surrender his nation to the enemy Germany’s demands. Britain at that time was surrounded by an aura of imminent defeat. This paper shall consider the elements which made the speech so effective, influential and memorable that Churchill was able to channel his steadfastness to the British people, inspire his country to combat the Nazi threat and shift the course of the war in the Allies’ favour. The analysis is conducted on the original version of the speech provided by the Chartwell Trust to the International Churchill Society’s website, and shall be carried out through the close examination of various rhetorical devices discussed by Farnsworth in Farnsworth’s Classical English Rhetoric and Aristotle’s three rhetorical appeals described by Baker in Aristotle’s three modes of persuasion

Gamma-rays in low-background facilities:fundamentals of spectra measurement and energy calibration at Callio Lab

Abstract. Low-background gamma spectroscopy is an essential tool in designing and building low- and ultra-low-background experiments. Low-background experiments study extremely rare phenomena, where a detector may expect to see one signal a day. The experiment must be designed and constructed so that the true signals can be separated from the background. The background consists of three sources: cosmic-ray-induced, environmental, and instrumental radiation. The background from cosmic-rays can be mitigated by situating the experiment deeper underground and by using veto detectors. The natural background radiation can be mitigated by choosing the appropriate location according to preliminary NBR characterisation and taking the necessary steps to shield the detector from the remaining radioactivity. The third, and perhaps most challenging, source of background is the gamma-ray background from the radioactivity of the detector instrumentation and shielding itself. Gamma-rays are high-energy electromagnetic radiation that carry energy in discrete units called photons. Gamma-rays interact through the photoelectric effect, Compton scattering, and pair production within the detector and detector shielding. These interactions create the signature gamma-ray peaks and other gamma spectrum features, which allow the identification of radionuclides present in the measurement chamber. Radionuclides produce gamma-rays of various energies, which have been well-documented and can be used as references. Of the three most common types of gamma detectors (gas-filled, scintillation, and semiconductor detectors), semiconductor germanium-based HPGe detectors are the most suited for low-background radionuclide analysis due to their usability and good resolution. Low-background experiments are situated in deep underground laboratories because the overburden effectively shields from the cosmic-ray flux. One potential reuse application for underground facilities is in the field of low-background experiments. Such facilities already exist at, for example, the HADES and Felsenkeller underground laboratories. SNOLAB was developed as a dedicated low-background facility to support the activities at the Sudbury Neutrino Observatory. Low-background gamma spectra measurements can require weeks or months to complete, so more DULs with material assaying capabilities are needed. The possibility of using Callio Lab at the Pyhäsalmi Mine in Finland as a site for low-background gamma activities was piloted and evaluated during the BSUIN project, providing extensive characterisation of the natural background environment. Low-background gamma spectroscopy was practiced in Lab 2 and Lab 5 at Callio Lab. A dedicated gamma spectrometer setup was used for the characterisation of natural background radiation and for low-background materials sample measurement. This provided practice on the transport, start-up, calibration, and operation of a HPGe spectrometer setup. Lab 5 was deemed a viable location for further low-background activities in regard to usability, characterisation, and trained personnel familiar with gamma spectrometry. The HPGe spectrometer was recalibrated after transport from Lab 2 to Lab 5. Preliminary calibrations included energy and full-width half maximum calibrations with dedicated software SpectraLine. For the purposes of becoming familiar with the use of the gamma spectrometer and evaluating possible experiment changes, these primary calibrations were sufficient. Preliminary comparison of acquired spectra of background and the high-purity samples showed that the background present was as high or higher than the sample. The HPGe instrument used is defined as a low-background device fitted with standard industrial shielding. In practice, the limitations of this setup and shielding were reached with the measurement of high-purity samples. The current limits are defined by the radioactive background, and further study should be conducted to ascertain whether it is of environmental or instrumental origin. An understanding of gamma-ray sources and interactions is essential for the evaluation and development of better low-background gamma spectrometry setups. Before focusing on the instrument background, which should be low already due to the use of radiopurity-certified materials, other aspects should be considered. Further study and development of the experiment setup will improve the low-background measurement capabilities at Callio Lab to an even higher-level

Background sources in low-background experiments

Abstract. Due to the elusive nature of neutrinos and dark matter, studies involving these rare phenomena require low-background experiments. These experiments are often situated underground or within mountains in deep underground laboratories because the rock serves as a barrier for cosmic muons. Muons, however, are not the only source of background. In this thesis, I study the main sources of background in low-background experiments: muons, neutrinos, neutrons, and radioactive impurities. After a brief recap on the history of deep underground laboratories, I will present a review of where these backgrounds come from, what are their characteristics, and their most common interactions. I have included commonly used options for reducing these backgrounds or mitigating their effects. To date, there are tens of deep underground laboratories of varying depths. One of these is Callio Lab in the Pyhäsalmi Mine in Finland, where thorough natural background characterization has been done in preparation for possible low-background experiments. I will use Callio Lab as an example of how knowledge of background sources can be implemented for real-life usage

Opiskelijat vertaisopettajina: Opetusvideoita ja sulautuvaa oppimista tiedonhankinnan kurssilla

Vertaisoppimista hyödyntämällä voidaan luoda vuorovaikutuksellisia oppimistilanteita sekä tukea opiskelijan toimijuutta. Toteuttamallani sulautuvalla tiedonhankinnan kurssilla opiskelijat työstävät omaa oppimispolkuaan tekemällä opetusvideoita vertaisoppijoille. Kerron tässä artikkelissa, miten kurssi on toteutettu ja mitä olen oppinut kehittäessäni kurssia. Mitä tapahtuu, kun opiskelijat ottavat asiantuntijan roolin ja tekevät opetusvideoita vertaisoppijoille? Voiko näin syntyvää materiaalia hyödyntää kirjaston opetus- ja ohjemateriaaleissa? Entä mitä opiskelijat itse ovat mieltä kurssista? Millä muilla tavoin vertaisoppimista voisi hyödyntää ja miksi

Ammattiurheilijoiden tulojen verotukselliset haasteet ja mahdollisuudet

Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia urheilijoiden verotusta ja optimoida urheilijoille verotus taloudellisesti mahdollisimman kannattavaksi sekä urheilu-uran aikana että sen jälkeen. Aiheen valintaan vaikuttivat kirjoittajan kiinnostus urheilua kohtaan sekä halu auttaa urheilijoita verotuksen haastavissa aihealueissa. Työssä läpi käydään urheilijoille yksilöidyt kulukorvaus- ja rahastointimahdollisuudet sekä verotuksen tuomat haasteet. Palkintojen, taloudellisten tukien sekä kilpailupalkkioiden vastaanottaminen saattavat aiheuttaa verotuksessa taloudellista menetystä. Tämä työ auttaa löytämään tärkeimmät juridiset säännökset, joilla voidaan vaikuttaa positiivisesti urheilijan tulonmuodostumiseen. Opinnäytetyötä tehdessä havaittiin, kuinka Suomen lainsäädäntö tarjoaa urheilijoille monia tapoja optimoida verotusta uran aikana, jotta ammatti-urheilun parissa toimiminen olisi taloudellisesti järkevää. Sisältöä opinnäytetyöhän on tuotu oikeuskirjallisuuden, lainsäädännön, verotusesimerkkien sekä ammattijääkiekkoilijan haastattelun kautta. Ammattiurheilijoille yksilöity verotuksen ja tulonmuodostuksen tietopaketti on pyritty luomaan yksinkertaiseen ja ymmärrettävään muotoon. Tutkimustyön lopputuloksena ei löydetty yhtä ainoaa tapaa urheilijoiden verojen jaksottamiseen ja tulojen ottamiseen. Opinnäytetyö tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia tulojen säätelyyn, joista urheilijalla on mahdollista valita omaan tilanteeseen sopivat elementit. Jokainen urheilija on yksilö, jonka tulojen ja verojen optimointiin vaikuttavat elämäntilanne, urheilulaji, vuositulot sekä urheilu-uran kesto. Urheilijoiden kannalta merkittävimmiksi tulojen sääntelyn keinoiksi nousivat kulukorvaukset ja urheilijarahastojen hyödyntäminen. Kulukorvaukset ja muut etuisuudet palvelevat kilpauran aikaista elämää, helpottaen esimerkiksi varustehankinnoissa ja asuntokuluissa. Urheilijarahastot tähtäävät urheilu-uran jälkeiseen elämän, tuoden taloudellista turvaa siirryttäessä tavalliseksi työssäkävijäksi tai opiskelijaksi.The goal of this thesis is to study the taxation of the athletes and to optimize their taxation economically to be as profitable as possible during and after their sport careers. The selection of the topic was affected by the author’s interest into sport and a desire to help athletes with taxation challenges. The thesis covers taxation challenges related to reimbursement of expenses and sport funding. Receiving awards, financial sponsorship and competition rewards may cause economic loss in taxation. This study helps to find the most important legal regulations which effect positively on athlete’s income. The Finnish legislation offers athletes many options to optimize taxation during the sport career, so that professional sport would be economically sound. The content of the thesis is based on legal literature, legislation, examples of taxation and interview of the professional ice-hockey player. Information package of taxation and income generation is put into a simple and understandable form for the readers. As a result of this thesis there wasn’t found a single way to optimize income taxation. The study offers options to control income of which athlete may pick timely the best elements. Each athlete is an individual whose income optimization and taxation is affected by life situation, sport, annual income and duration of the sport career. For the professional athletes the most significant means to manage the income are the reimbursement of expenses and exploitation of the sports funds. The reimbursement of expenses is used during the sport career, for example helping to purchase sport equipment and paying housing expenses. The goal of the sport funds is to secure athletes’ costs of living after the sport career when shifting to normal profession or to student