Erilainen matka. Tuottaja evolutiivisessä tuotantoprosessissa

Opinnäytetyöni pohjautuu Erilainen matka -multimediaproduktioon, joka toteutettiin nk. creative commons -lisenssillä yhteistyössä Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) Lastenklinikan vastasyntyneiden teho-osaston kanssa. Tutkin opinnäytetyössäni evolutiivista eli asteittain kehittyvää tuotantoprosessia, jollainen Erilainen matka oli. Vastakohtana deterministinen ja lineaarinen tuotantoprosessi, jossa arvoketjun eri vaiheet on määritelty ennalta mahdollisimman tarkasti. Evolutiivisessa tuotantoprosessissa lopputavoitteet ja sisältö rakentuvat asteittain tuotannon aikana. Sisältöä organisoidaan jatkuvasti, aikataulu on väljä eikä käsikirjoitusta ole välttämättä ollenkaan. Yritän pohtia miten tuottajan ja ohjaajan johtajuudet jakautuvat tällaisessa evolutiivisessa prosessissa eri tavoin kuin perinteisessä tuotannossa, missä tavoitteet ja tuotannon vaiheet ovat etukäteen määriteltyjä ja suoraviivaisia. Johtopäätökseni oli, että tällaisessa evolutiivisessa tuotantoprosessissa tuottajan on hyvä olla aktiivisesti mukana arvoketjun kaikissa vaiheissa, koska produktion tavoitteet ja sisällön näkemys syntyvät vasta kuvausten ja leikkauksen aikana. Deterministisessä tuotantoprosessissa tuottajan johtajuus on hyvin etupainotteinen ja tuotantovaiheessa johtajuuden ottaa yksin ohjaaja. Evolutiivisen prosessin vaiheet lomittuvat jatkuvasti, ja samalla tuottaja ja ohjaaja jakavat johtajuuden pienemmissä sykleissä. Tuottajalla on toki yhä produktion taloudellinen ja ohjaajalla taiteellinen vastuu, mutta johtajuus on enemmän yhdessä johtamista läpi koko tuotantoprosessin. Evolutiivisessa prosessissa jaettu johtajuus työryhmässä kumuloi hiljaisen tiedon ja kaikkien osaamisen. Työryhmä tukee toisiaan paremmin ja oppii toisiltaan enemmän. Tuloksena mitä todennäköisimmin myös parempi lopputuote

Many-sided performance testing of Finnsheep rams

Central performance testing of young rams has been conducted in Finland since 1975, in 1985—87 indoors as combined phenotype and 1/2-sib tests, which are the subject of this study. There were 100 individual boxes available, of which ca. 90 were annually used for Finnsheep (F). The rams were fed on concentrate diet (13.5 % DCP) ad lib. + hay. The test period was from 60 to 150 days of age. Feed intake (FI) was recorded daily, live weights (LW) fortnightly. At the end, MLD-areas were ultrasonically scanned, fleeces weighed, some linear body measurements taken, and fleshiness and wool quality scored. A total of 276 F rams were tested. They were progeny of 85 sires (2—4 half-brothers/sire). The means for all rams (30 selected rams) were: birth type 3.19 (3.18), rearing type 2.93 (3.01), age at start 64.3 (63.7) days, 60-day LW 19.5 (19.5) kg, 150-day LW 45.1 (47.6) kg, ADG 284 (312) g/d, FI 1.28 (1.34) kg/d, FE 4.49 (4.29) kg/kg gain, MLD-area 8.83 (9.63) cm2. There was considerable variation in the important traits (ADG, FI, FE, MLD-area), in spite of preselection. The phenotypic correlations of ADG with 150-d. LW, FI, Fl/kg gain and MLD-area were .61, .57, —.63 and .37, resp. (PC.001). Those of 150-d.LW with the last three traits were .59, —.15 NS and 0.44, resp.(P< .001). Selection for ADG, 150-d. LW, Fl/kg gain and MLD area in the performance test appeared to improve the value of offspring for meat production in F

Kansalais- ja lähetysjärjestöt suomalaisen kehitysyhteistyön toimijoina 1960-70-luvulla

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielma käsittelee kansalais- ja lähetysjärjestöjen toimintaa ja roolia Suomen julkisen kehitysyhteistyön suunnittelussa 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa. Tutkimukseni alkaa ajallisesti ensimmäisen kehitysapua suunnitelleen valtiollisen elimen, kansainvälisen kehitysavun komitean toiminnasta vuodesta1961 alkaen. Tutkimus kuvaa 1960-luvun julkista kehitysyhteistyön suunnittelua käsittelemällä kehitysapuasiain neuvottelukunnan toimintaa vuodesta 1966 alkaen. Neuvottelukunnassa oli edustettuna sekä valtio että kansalaisjärjestöt. Tutkimus päättyy ajallisesti vuoteen 1975, jolloin jaettiin ensimmäiset määrärahat järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Tämä määrärahojen myöntäminen toimii työssä konkreettisena osoituksena kansalais- ja lähetysjärjestöjen asemasta ja merkityksestä kehitysyhteistyön ja kehitysyhteistyöpolitiikan muotoilussa ja suunnittelussa. Päälähteenä on käytetty Ulkoministeriön arkistossa olevia kehitysapuasiain ja kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunnan materiaalia: luonnoksia, muistioita sekä kokouspöytäkirjoja. Mukaan on otettu myös järjestöjen tuottamaa materiaalia, haastatteluita, lehtiartikkeleita, valtiopäivillä käytyä keskustelua sekä kehitysapua koskevaa tutkimuskirjallisuutta. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on ajatus kaksitasoisesta ulkopolitiikan laajentumisesta, josta kehitysyhteistyön aloittaminen ylipäätään 1960-luvulla ja toisaalta sen kehitysyhteistyön organisoinnin laajentaminen järjestöille toimivat todisteina. Toinen lähtökohta on oletus 1960-70-luvulla tapahtuneesta yleisestä asenne- ja ajattelumuutoksesta, joka näkyi eritoten nuorissa, kehitysyhteistyön piirissä toimineissa ihmisissä, sekä valtion että kansalaisyhteiskunnan edustajissa.Tutkimuksessa päädyttiin siihen, että järjestöjen mukaan tuleminen oli loogista, lähinnä niillä olleen kehitysmaakokemuksen vuoksi. Järjestöjen asema ei ehkä aina käytännössä ollut järin vahva, esimerkiksi jos katsoo kehitysapuasiain neuvottelukunnan voimasuhteita. Niiden merkitys kehitysmaainnostuksen, -kokemusten ja -tietojen mukaan tuojana kehitysyhteistyön suunnitteluun oli kuitenkin ensiarvoisen tärkeätä. Järjestöjen rooliin sisältyi myös yleisen mielipiteen muokkaamista, ja tällä saralla järjestöt toimivat ehkä näkyvimmin 1960-luvulla. Lähetysjärjestöjen ja joidenkin kansalaisjärjestöjen solmimat suhteet ja yhteydet kehitysmaihin, lähinnä Afrikkaan, toimivat esikuvana, kun 1960-luvun alulla pohdittiin Suomen omaa kahdenvälistä kehitysyhteistyötä. Tällä tavoin järjestöt myös toivat omia näkemyksiään ja arvovalintojaan valtion kehitysyhteistyöpolitiikkaan ja sen suuntaamiseen. Useat järjestöt olivat saaneet Suomessa 1970-luvulle tultaessa jo kymmeniä vuosia valtion tukea, siksi päätös järjestöjen omille kehitysyhteistyöhankkeille myönnettävistä määrärahoista ei ollut kumouksellinen. Järjestöjen rooli ja merkitys Suomen julkisen kehitysyhteistyön suunnittelussa ja myöhemmin toteuttamisessa oli hyvin monipuolinen ja monitasoinen niiden kytkeytyessä valtion toimintaan ja uuden politiikan alan muotoiluun 1960-70-luvulla

Citizen science provides added value in the monitoring for coastal non-indigenous species

Continuous and comprehensive monitoring is one of the most important practices to trace changes in the state of the environment and target management efforts. Yet, governmental resources are often insufficient for monitoring all required environmental parameters, and therefore authorities have started to utilize citizen observations to supplement and increase the scale of monitoring. The aims of the present study were to show the potential of citizen science in environmental monitoring by utilising citizen observations of the non-indigenous Harris mud crab Rhithropanopeus harrisii in Finnish waters, where coastal monitoring is insufficient to estimate the distribution and spread of non-indigenous species. Harris mud crab has shown measurable impact locally and is considered invasive. For reporting the status of invasions to national and European authorities and planning for potential eradication efforts, up to date knowledge on NIS ranges are needed. Citizen observations on the species were collected from the first observation onwards between 2009 and 2018, at first via email and later through an active citizen observation web portal (Invasive Alien Species Portal). The outcomes of the study indicate that species-specific citizen observations can be a beneficial addition to supplement national monitoring programs to fulfil legislative reporting requirements and to target potential management. Recognizable species and geographical areas with low biodiversity provide a good opportunity to utilize citizen observations. Moreover, citizen observations may enable distribution assessments for certain species that would otherwise require excessive resources and sampling efforts. Highlights • Citizen observations are cost-efficient addition to routine monitoring. • Citizen science can provide presence data on dist inctly recognizable species. • Citizen science provides important information to target management actions. • Citizen science enables estimates for species distribution

Sonnien mittauksia yksilötestausasemilla

vokKirjasto Aj-

Ultraäänimittaukset nuorten sonnien teuraslaatua arvioitaessa

pro gradu-työvokKirjasto Aj-

Trophic Interactions and Impacts of Non-indigenous Species in Baltic Sea Coastal Ecosystems

Translocation of non-indigenous species is a global threat to the structure and functioning of coastal ecosystems. Coastal ecosystems and estuaries are particularly prone for invasions due to impacts from a variety of anthropogenic stressors and frequent propagule pressure, notably from shipping. In addition, species poor environments, especially when already impacted by multiple anthropogenic stressors, such as the Baltic Sea, are thought to be particularly susceptible to invasions. In the Baltic Sea, to date more than 130 non-indigenous species have been reported and about 80 have been able to become established. Few have become invasive, spreading rapidly and/or begun to impact the native ecosystem. In this thesis the aim was to study how invasive benthic non-indigenous species, specifically the Harris mud crab (Rhithropanopeus harrisii) and round goby (Neogobius melanostomus) have settled in their new environment, how they have affected the ecosystem and how this information of the species can in future be used in management practices (e.g., risk assessments) in the Baltic Sea. The results show that the interactions between the two non-indigenous species and the environment are highly complex and may involve both generic and strictly context-specific components. The native predators and parasites in the area have begun to exploit the new species, although they are currently unable to control the growing mud crab and round goby populations. Furthermore, the FISK (Fish Invasiveness Scoring Kit) risk assessment exercise for the southern coastal areas of Finland showed that many non-indigenous fish species, some of which have already established, do have potential for becoming pests in the area. However, the continuously changing environment (incl. due to climate change) modi- fies both the non-indigenous and invasive biota in the area as well as may alter the nature and magnitude of ecosystem changes caused by the non-indigenous species. The infor- mation gathered in the thesis can be used in further risk assessments and aiding future management decisions.Vieraslajeja pidetään yhtenä suurimmista uhkista rannikkoekosysteemien rakenteelle ja toiminnalle. Rannikot ovat erityisen herkkiä vieraslajeille koska ne ovat alttiina myös muille ihmistoiminnasta aiheutuville paineille ja niihin päätyy paljon vieraslajeja, erityisesti laivaliikenteen mukana. Lisäksi, on ajateltu, että vähälajiset alueet, erityisesti kun ne ovat jo ennestään muiden paineiden alla kuten Itämeri, saattavat olla erityisen herkkiä uusille vieraslajeille. Itämerellä on tähän mennessä havaittu 130 vierasperäistä lajia ja niistä noin 80 on asettunut. Muutama lajeista on arvioitu haittaa aiheuttaviksi, joko nopean lisääntymisen vuoksi ja/tai koska niillä on vaikutuksia ekosysteemien rakenteeseen tai toimintaan. Tässä väitöskirjassa tavoitteena oli tutkia miten kaksi mahdollisesti haitallista lajia, mustatäplätokko (Neogobius melanostomus) ja liejutaskurapu (Rhithropanopeus harrisii) ovat asettuneet uuteen ympäristöönsä ja millaisia vaikutuksia niillä on. Lisäksi väitöstutkimuksessa tarkastellaan, miten näitä tietoja voidaan käyttää päätöksenteon tukena (esim. riskinarvioinneissa) Itämerellä. Tuloksista käy ilmi, että lajien vuorovaikutussuhteet alkuperäislajiston kanssa ovat sekä monimutkaisia että ajallisesti ja paikallisesti vaihtelevia. Osa pedoista ja loisista ovat alkaneet hyödyntää näitä uusia lajeja, vaikka ne eivät vielä kykene hallitsemaan niiden populaatioiden kasvua. Lisäksi, FISK (Fish Invasiveness Scoring Kit) riskinarviointi Etelä-Suomen rannikkoalueilla osoittaa, että moni alueelle asettunut vieraskalalaji saattaa tulevaisuudessa muuttua haittaa aiheuttavaksi vaikka toistaiseksi haitallisia lajeja on vähän. Ympäristön jatkuva muutos (mukaan lukien ilmastonmuutoksen vaikutukset) vaikuttaa myös vieraslajeihin ja alkuperäislajeihin sekä muuttaa niiden keskinäisiä vuorovaikutussuhteita ja mahdollisesti voimistaa vieraslajien vaikutuksia ekosysteemissä. Väitöskirjassa kerättyä tietoa voidaan käyttää tulevissa vieraslajien riskinarvioinneissa sekä päätöksenteon tukena ympäristöhallinnossa

Infection rates and prevalence of metazoan parasites of the non-native round goby (Neogobius melanostomus) in the Baltic Sea

Studies in the Baltic Sea have identified over 30 parasite taxa infecting the invasive round goby (Neogobius melanostomus (Pallas, 1814). In this study, we aimed at comparing parasite assemblages and infection rates (prevalence and intensity) in different populations across the invasive range in the Baltic Sea (Denmark, Lithuania, Estonia and Finland). Infection rates were 56-60% across all locations except Lithuania (28%). However, the parasite assemblages in the sampled populations were dissimilar, each location having unique parasites. In addition, many of the parasites were generalists commonly infecting native fish species. Based on the results of this study and those previously conducted in the Baltic Sea, the round goby has not retained parasites from its area of origin, but instead has been successively colonized by native generalist parasites. Although variable, overall parasite richness is still quite low around the Baltic compared to the native areas (34 vs 71 taxa, respectively). Also, prevalence and mean infection intensities in the Baltic Sea are significantly lower than in the native areas. Therefore, the invasion success of the round goby in the Baltic Sea can at least partly be attributed to enemy release, in this case shedding a significant proportion of their native parasite load.Peer reviewe

Suunnitelma graafisesta ohjelmointiympäristöstä perusopetukseen käytettävyyden ehdoilla: Koodikoira

Suomalainen koulujärjestelmä on yksi maailman parhaista. Tapahtuva teknologinen kehitys kuitenkin edellyttää myös koulujärjestelmäämme muuttumaan jatkuvasti ajantasaisemmaksi. Ohjelmointi on merkittävä tulevaisuuden ala, johon valmistautuminen tulee aloittaa jo aikaisessa vaiheessa; jokaiselle lapselle tulisikin tarjota perusopetuksessa tasapuoliset mahdollisuudet innostua ohjelmoinnista. Tähän on pyritty tuomalla ohjelmoinnin opetus osaksi opetussuunnitelmaa, mutta tällä hetkellä opetuksen apuna käytettävissä olevat graafiset ohjelmointiympäristöt eivät ole käytettävyydeltään toivotulla tasolla. Käytettävyysongelmia aiheuttavat esimerkiksi ulkomaalaisesta alkuperästä johtuvat käännösvaikeudet. Tämän tutkielman tavoitteena on luoda kattava ja toteutettavissa oleva suunnitelma ensiluokkaisen käytettävyyden omaavasta graafisesta ohjelmointiympäristöstä ohjelmoinnin perusopetukseen. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu ennen kaikkea käytettävyyden ja käyttäjäkokemuksen käsitteistä. Näitä käsitteitä tarkastellaan erityisesti lasten näkökulmasta. Lisäksi viitekehyksessä käydään läpi graafiset ohjelmointiympäristöt ja pelillistäminen sekä määrällinen tutkimus ja käytettävyystestaus. Tutkielmassa suoritetaan suunnittelututkimus, jossa tutkimusmenetelminä käytetään observointia, kyselytutkimusta sekä käytettävyystestausta. Käytettävyystestauksessa käytetään apuna ääneenajattelutekniikkaa. Tutkimuksessa suoritetun suunnittelututkimuksen avulla luotiin suunnitelma lapsille suunnatusta graafisesta ohjelmointiympäristöstä kiinnittäen huomiota erityisesti käytettävyyteen ja käyttäjäkokemukseen. Koodikoiraksi nimetyn ohjelman hi-fi prototyypille suoritetussa käytettävyystestauksessa löytyi verrattain useita käytettävyysongelmia, mikä on normaalia testattaessa kehitysvaiheessa olevalla järjestelmällä. Ongelmista kuitenkin vain yksi oli niin katastrofaalinen, ettei järjestelmää voisi julkaista ennen sen korjaamista. Lisäksi tutkielmassa koottiin yhteen laajalti kirjallisuuden ohjeita sekä hyvän käytettävyyden että lapsille suunnatun järjestelmän suunnitteluun; kootut ohjeet myös todistettiin toimiviksi.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Left superior vena cava draining to left atrium with partially anomalous pulmonary venous connection and left-to-right shunt - multimodality imaging and percutaneous treatment

Peer reviewe