MAPA-menetelmän pilotointi muistisairaan hoitotyössä : Menetelmän ja koulutuksen arviointi työntekijöiden näkökulmasta

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata työntekijän kokemuksia MAPA (Management of Actual or Potential Aggression) koulutuksesta ja koulutukseen sisältyvien menetelmien käyttöön otosta muistisairaidenhoitotyössä. Työn tavoitteena oli tuottaa yleistä tietoa MAPAsta, miten MAPA-menetelmiä voidaan hyödyntää ja missä tilanteissa työntekijät MAPA-menetelmää käyttivät muistisairaidenhoitotyössä. Tein opinnäytetyön hyödyntäen laadullisen tutkimuksen menetelmää. Työtä varten tehtiin kyselylomake, joka sisälsi avoimia kysymyksiä, sekä strukturoituja kysymyksiä. Kyselylomakkeet analysoin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Opinnäytetyöni aihe tuli MAPA-koulutusta järjestävältä opettajalta Sirpa Tölliltä. Työ liittyi Sonectuksen hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö hankeen koulutukseen, joka järjestettiin kahteen dementiayksikköön. Hoitohenkilökunnasta osa osallistui MAPA-koulutukseen, jossa teoriatunneilla käsiteltiin fyysiseen koskemattomuuteen puuttumista, lainsäädäntöä, eettistä näkökulmaa ja erityisesti muistisairaan ihmisen kanssa käytävää vuorovaikutusta. Käytännön harjoitteissa harjoitukset keskittyivät irtaantumistekniikoihin, matalan- ja keskitason riskin fyysisiin kiinnipito tekniikkoihin. Opinnäytetyön tuloksien mukaan MAPA-koulutus lisää hoitohenkilökunnan valmiuksia kohdata haasteelliset tilanteet muistisairaiden ikäihmisten parissa. Jatkotutkimushaasteena on menetelmän toteutus suuremmalla otoksella. Tutkimusta voidaan toteuttaa koulutusta harkitseville työpaikoille ja erilaisissa työympäristöissä esim. kotihoidossa. Tutkimusta voisi suunnata omaisille, tutkimalla minkälaisia haasteellisia tilanteita tulee muistisairaiden läheisten keskuudessa.Purpose of this thesis was to describe experiences of employees during MAPA (Management of Actual or Potential Aggression) training and also collect experiences regarding implementation of training methods in dementia nursing. The aim of this thesis was to provide information about the MAPA-training, how the MAPA-methods can be utilized in daily nursing work. In which situations employees used MAPA-methods and how it can be further improved. Qualitative research methods were used during the thesis and data were collected using questionnaires. Questionnaires included open and restricted question and results were analyzed by using data oriented content analysis. The topic of the thesis was focused to the Sonectus project called “good development environment for aging”. The project organized two MAPA-trainings in dementia service housing unit and the trainer was MAPA-trainer Sirpa Tölli from Oulu University of Applied Sciences. Some of the employees participate the training which were including theories related to physical integrity, legislation, ethical point of view and especially communication with memory disordered people. Employees had also practical training including disengagement techniques and low-risk and medium-level risk physical restraint techniques. Result of the thesis shows that training improves employee’s skills to handle challenging situations with demented people. As an opportunity for further research is the development of education assessment and implementation of training in a larger work community

Työkaluja varhaiskasvatukseen: Opas perheiden matalan kynnyksen lähipalveluista Savukosken kunnan varhaiskasvatustyön tueksi

Opinnäytetyöni oli kehittämistyö, jossa koottiin opas lapsiperheiden matalan kynnyksen palveluista Savukosken kunnan varhaiskasvatuksen työntekijöille. Opas on tarkoitettu varhaiskasvatustyötä tukevaksi työkaluksi. Oppaan tavoitteena oli selventää matalan kynnyksen palveluiden käsitettä, konkretisoida alueelliset matalan kynnyksen lähipalvelut ja niiden rooli ehkäisevän lastensuojelutyön toteutumisessa sekä monialaisessa yhteistyössä. Varhaiskasvatus toimii tärkeänä linkkinä lapsiperheiden ja tukipalveluiden välillä. Keskeiset käsitteet opinnäytetyössä ovat ehkäisevä lastensuojelutyö, varhainen puuttuminen monialaisena yhteistyönä ja matalan kynnyksen lähipalvelut. Ehkäisevällä lastensuojelutyöllä edistetään lasten hyvinvointia, kasvua ja kehitystä sekä tuetaan lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä kasvatustyössään tarjoamalla erilaisia palveluita ja mahdollisuuksia hyvinvoinnin edistämiseksi. Varhainen puuttuminen monialaisena yhteistyönä korostuu, kun lapsella tai perheellä on tuen tarve. Monialainen yhteistyö vaatii riittäviä yhteistyörakenteita. Oppaani tavoitteena oli tuoda esille monialaisten yhteyksien mahdollisuuksia paikkakunnalla. Matalan kynnyksen palvelut voivat toimia keinona tukea ja osallistaa lapsiperheitä. Ne vähentävät eriarvoisuutta sekä saavat aikaan positiivisia vaikutuksia yksilöiden hyvinvointiin varhaisessa vaiheessa. Oppaan valmistelun lähtötilanteessa lapsiperheiden lähipalvelut Savukosken kunnan alueella olivat järjestymättömiä, eikä niitä ole koottu asiakaslähtöisesti ja sektorirajoja ylittäen. Lähipalvelut koottiin yhdessä varhaiskasvatuksen ja niiden sektoreiden toimijoiden kanssa, jotka lapsiperheiden palveluita Savukoskella tarjosivat. Pääasiallisena teoreettisena viitekehyksenä oli sosiaalihuoltolain soveltamisohje sekä perhekeskustoimintamalli, joka tarkoittaa lapsiperheiden matalan kynnyksen palveluiden verkostoa. Tuloksena syntyi opas, jossa on varhaiskasvatuksen työntekijöille esitelty matalan kynnyksen monialaisia lähipalveluita ja niiden merkitystä ehkäisevän lastensuojelutyön toimenpiteissä. Oppaan sähköistä sisältöä voidaan hyödyntää jatkossa palveluiden saavutettavuuden kehittämisessä.In this thesis a guide for low-threshold services for families was developed. The guide is intended to be used as a tool to support early childhood education employees in municipality of Savukoski. The aim of the guide is to clarify the concept of low-threshold services, concretize the regional Low-Threshold Local Services and their role in the implementation of preventive child protection work and multidisciplinary cooperation. Early childhood education serves as an important link between families with children and the services. The preparation of the guide was based on a premise that the immediate services for families with children in the Savukoski municipality area were unorganized and had not been compiled in a customer-oriented manner and across sectoral boundaries. The local services were brought together with early childhood education department and with the sectors that provided services for families with children in Savukoski. The key concepts in the thesis are preventive child protection work, early intervention as multidisciplinary cooperation and low-threshold local services. Preventive child protection work promotes the well-being, growth and development of children. It supports those responsible for the care and upbringing of children in their educational work by providing various services and opportunities to promote well-being. Early intervention as multidisciplinary collaboration is critical when a child or a family needs support. Multidisciplinary cooperation requires adequate cooperation structures. The aim of the guide is to bring knowledge about the possibilities of multidisciplinary connections in the community. Low-threshold services can act as a means of supporting and involving families with children and reducing inequalities. It can serve as positive impact at an early stage. The main theoretical framework for the thesis were the guidelines for the application of the Social Welfare Act and the family center operating the model. Themodel is a network of low-threshold services for families with children. The result was a guide that introduces early-education workers to low-threshold multidisciplinary local services and their role in preventive child protection measures. The electronic content of the guide can be used in the future when developing the accessibility of services

Hyvän kohtelun elementit kuntouttavan sijaishuollon yksikössä

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön avulla sosiaaliohjaajan työtä sekä hyvän kohtelun elementtejä hyvinvointialueen kuntouttavan sijaishuollon yksikössä. Opinnäytetyön päiväkirjaraportointia on toteutettu 10 viikon ajan keväällä 2023, jolloin olen havainnoinut sekä reflektoinut työtäni sekä osaston arkea viikoittaisessa päiväkirjaraportoinnissa sekä viikkoanalyyseissä. Reflektoinnissani olen hyödyntänyt lastensuojelulakia sekä sosiaali- ja terveysalan ammattikirjallisuutta sekä tutkimuksia. Hyvän kohtelun suunnitelma on tullut lakisääteiseksi osaksi lastensuojeluyksiköiden omavalvontasuunnitelmia vuonna 2020. Hyvän kohtelun suunnitelma tulee arvioida, tarkistaa ja päivittää vuosittain lastensuojeluyksikön omavalvontasuunnitelman yhteydessä. Työelämäkumppanini toivoi opinnäytetyön aiheeksi hyvän kohtelun ja hyvän kohtelun suunnitelman. Kevään aikana pysähdyin osaston hyvän kohtelun suunnitelman äärelle osastolle sijoitettujen nuorten kanssa, jonka innoittamana kävin keskusteluja hyvästä kohtelusta, hyvän kohtelun suunnitelmasta sekä rajoitustoimenpiteistä nuorten kanssa. Keskeisiä havaintojani opinnäytetyöstäni olivat, että osaston nykyinen hyvän kohtelun suunnitelma ei ole tuttu asiakirja kyseiselle osastolle sijoitetuille nuorille ja että asiakirja ei ole helposti lähestyttävää tekstiä nuorten näkökulmasta. Raportointiviikkojen aikana olen käynyt läpi hyvän kohtelun suunnitelman sisältöä tavoitteenani lisätä asiakasnuorten tietoa aiheeseen liittyen. Hyvän kohtelun teeman ja hyvän kohtelun suunnitelman läpikäymisen tavoitteena on ollut myös madaltaa osastolle sijoitettujen nuorten kynnystä osallistua osaston hyvän kohtelun suunnitelman päivittämiseen, jolloin työelämäkumppanini hyötyy opinnäytetyöstäni sekä sen tuloksista

Porontaljojen tuotannon nykytilanteen kartoittaminen

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa porontaljan tuotannon nykytilanne poronhoitoalueen poroteurastamoiden näkökulmasta. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Taljat rahaksi – Porontaljan jalostamisen kehittämishanke, josta päävastuussa on Lapin ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään porontaljan ominaisuuksia ja käyttöä sekä porontaljan markkinatilannetta että porontaljan suolausta ja ilmakuivausta. Teoriatieto on suurimmilta osin aiheen kirjallisuudesta, mutta myös oman kokemukseni kautta saatua asiantuntijatietoa, jonka olen saanut työskenneltyäni Taljat rahaksi -hankkeessa projektityöntekijänä. Opinnäytetyön aineisto on kerätty haastattelemalla puhelimitse kesän 2021 aikana kaikki poronhoitoalueen poroteurastamoiden esimiehet projektityöntekijän ominaisuudessa. Opinnäytetyössä ei nimetä yksittäisiä haastatteluun vastaajia, vaan vastauksia on käsitelty yleisellä tasolla, eikä ketään voida tunnistaa vastausten perusteella. Haastattelukysymykseni koskivat kokonaisvaltaisesti taljan suolausprosessia, taljamääriä, työntekijöitä, kuluja ja tuottoja. Porontaljan nykyinen tilanne on poroteurastamoiden näkökulmasta huono. Pahimmillaan taljat menevät jätteeksi, eikä tulevasta ole tietoa. Haastatteluiden tuloksia tarkasteltaessa havaittiin yhteneväinen tilanne poroteurastamoiden välillä taljojen hyödyntämisen suhteen. Taljan hinta on romahtanut viime vuosina rajusti, ja osa taljoista on jouduttu viemään kaatopaikalle jätteenä. Taljan tuotanto oli hyvin samankaltaista kaikilla poroteurastamoilla. Eroja havaittiin teurastamon rakenteellisessa toteutuksessa sekä työntekijöiden innokkuudessa taljan käsittelyssä

Sosiaalisuutta vai sosiaalisia taitoja : miten arvioimme ympärillämme olevia ihmisiä

Harva ihminen on toisensa kaltainen. Olemme jo syntymässä saaneet ainutlaatuisia piirteitä, jotka erottavat meidät toisistamme. Kasvaessamme meistä tulee yhä ainutlaatuisempia, sillä ympäristö vaikuttaa kaikkiin meihin eri tavoin. Jokainen ihminen on yksilö. Meitä ei kuitenkaan suoraan opeteta kohtaamaan tätä erilaisuutta, vaikka juuri erilaisuuden ymmärtämättömyydestä johtuvat monet arkipäivän konfliktit ihmisten välillä. Ymmärrys itsestä ja muista parantaisi sosiaalisia taitoja, joita tarvitaan toisten ihmisten kanssa toimeen tulemiseen. Tutkimuksessa selvitettiin 10–11-vuotiaiden oppilaiden suhtautumista erilaisten ihmisten käyttäytymistyyleihin. Käyttäytymistyyleillä viitataan temperamenttipiirteisiin, joiden katsotaan olevan ihmisen persoonallisuuden perusta. Oppilaat arvioivat temperamenttipiirteiden mukaisia esimerkkikuvausten henkilöitä tutkimukseen kehitetyllä tehtävämuotoisella lomakkeella. Lisäksi oppilaat valitsivat itseensä sopivia temperamenttipiirteiden mukaisia väitteitä. Tutkimukseen osallistui 18 neljännen luokan oppilasta. Olennaisimpana seikkana aineistosta nousi esille se, että sosiaalisuutta arvostetaan muita käyttäytymistyylejä enemmän. Sosiaalisuuteen liitettiin vastauksissa muita enemmän positiivisia piirteitä. Vastaajista huomattava osa oli myös katsonut itsensä korkeasti sosiaaliseksi, mikä selittyy todennäköisesti vastaajien nuorella iällä, jolloin ollaan paljon tekemisissä muiden ihmisten kanssa, sekä sillä, että sosiaalisuutta arvostetaan yleisesti. Sitä siis nähdään mielellään myös itsessä. Sosiaalisuuteen liitettiin vastauksissa myös sosiaalisiin taitoihin viittaavia piirteitä, vaikkakaan korkeasti sosiaalinen ihminen ei välttämättä ole sosiaalisesti taitava. Tämä voi johtua siitä, että sosiaalisuutta ja sosiaalisia taitoja ei ymmärretä oikein. Analyysitulokset tukivat myös pitkälti aikaisemmissa temperamenttitutkimuksissa esille tulleita seikkoja: ujous ja sosiaalisuus eivät ole toistensa vastakohdat, toisin kuin arkielämässä usein ajatellaan, ja oma temperamentti vaikuttaa käsityksiin muista ihmisistä

Ferromagneettiset esineet ja projektiili-ilmiö magneettiympäristön turvallisuudessa : Röntgenhoitajien havaintoja ja kokemuksia

Magneettitutkimus on yleistynyt kuvantamismenetelmänä, koska siinä ei ole säteilyriskiä. Magneettitutkimuksissa voi kuitenkin aiheutua vaaratilanteita, koska magneettilaitteessa on voimakas magneettikenttä koko ajan päällä. Magneettikenttä vetää puoleensa ferromagneettisia esineitä, jotka voivat saada suuren nopeuden ja näin ollen aiheuttaa vaara- tai läheltä piti –tilanteita. Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Oulun yliopistollisen sairaalan kuvantamisen toimialueen kanssa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Oulun yliopistollisen sairaalan magneettiosastoilla työskentelevien röntgenhoitajien havaitsemia ferromagneettisten esineiden ja projektiili-ilmiön aiheuttamia vaara- ja läheltä piti -tilanteita sekä kuvailla minkälaisissa tilanteissa turvallinen työskentely magneettiosastolla vaarantuu. Työn aihe saatiin Oulun yliopistollisen sairaalan magneeteissa työskenteleviltä röntgenhoitajilta. Tavoitteena oli kehittää magneettiympäristön turvallisuutta. Tutkimuksen aineiston keruu toteutettiin käyttäen palvelumuotoilun service blueprint -menetelmää. Sen avulla havainnollistettiin magneettitutkimuksen kaikki vaiheet. Vaiheet sisälsivät sekä asiakkaan toiminnot että henkilökunnan työvaiheet. Röntgenhoitajat lisäsivät magneettitutkimuksen vaiheet –tauluihin havaintoja ja kokemuksia vaara- ja läheltä piti -tilanteista. Aineisto käsiteltiin sisällönanalyysilla, jonka jälkeen siitä keskusteltiin ja sitä täydennettiin asiantuntijapalaverissa. Asiantuntijapalaverin aineisto käsiteltiin teorialähtöisellä analyysilla. Tutkimuksessa havaittiin, että vaaratilanne aiheutuu esineistä, jotka kulkeutuvat henkilökunnan tai asiakkaan mukana vahingossa kuvaushuoneeseen tai tarkoituksella, mutta turvaetäisyys unohtuu. Läheltä piti – ja vaaratilanteita tapahtuu, koska osa asiakkaista ja muusta henkilökunnasta ei ymmärrä magneettiympäristön turvallisuuden merkitystä, välitä siitä tai vastustaa turvallisuusohjeita. Röntgenhoitajan ammattimainen toiminta ehkäisee vaaratilanteen, kun muu henkilökunta unohtaa työskentelevänsä magneettiympäristössä tai ei tunne magneettiympäristöä. Kehittämisehdotuksilla voidaan parantaa magneettiympäristön turvallisuutta. Kehittämisehdotukset jaettiin röntgenhoitajan työtavan muutoksiin, muun henkilökunnan perehdytykseen ja sairaalan henkilökunnan tiedotukseen. Jatkotutkimuksena voitaisiin selvittää, onko röntgenhoitajan rooli magneettiympäristön turvallisuuden vartijana selkeä kaikille siellä työskenteleville. Toinen jatkokehittämisidea olisi tehdä henkilökunnan perehdyttämiseksi havainnollistava video projektiili-ilmiöstä

Kehitysvammaisen saattohoitotyö palveluasumisyksikössä

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa saattohoito-opas kehitysvammaisten tehostettuun palveluasumisyksikköön. Opinnäytetyön tavoitteena on tukea hoitohenkilökunnan työskentelyä kehitysvammaisen ihmisen saattohoitotilanteessa. Opinnäytetyö on toiminnallinen opinnäytetyö, jonka raportti on koostettu kirjallisuuskatsauksena. Palveluasumisyksikön hoitohenkilökunnalle tehdystä alkukartoituksesta saatiin käsitys siitä, mitä hoitohenkilökunta koki tarvitsevansa saattohoitoa toteutettaessa. Oppaan sisältöä täydennettiin vastausten perusteella. Oppaasta pyydettiin palautetta yksikössä työskenteleviltä ohjaajilta, hoiva-avustajilta sekä yksikönpäälliköltä, joiden perusteella opasta parannettiin. Lopputuloksena syntynyt opas sisältää tietoa kehitysvammaisen saattohoidon erityispiirteistä, oireenmukaisesta ja hengellisestä hoidosta. Opas käsittelee myös omaisten sekä muiden asukkaiden ja hoitohenkilökunnan hyvinvoinnin huomioimisen sekä toimintaohjeet asukkaan kuollessa.The purpose of this thesis was to produce a guidebook for employees who take care of intellectually disabled persons in 24-hour service housing. The main topic of the guidebook is end-of-life care. The thesis was made by using the methods of productization. The report was composed of a literature survey and of a questionnaire that was sent to the employees. The questionnaire produced information on the employees’ opinions dealing with end-of-life care and what they would want to know about it. A theoretical framework of the study and the content of the guidebook were complemented based on the employees’ answers. Feedback on the guide was asked from care workers and their immediate superior. The guidebook contains information on the special features of taking care of an intellectually disabled person at the end of their life, instructions of symptomatic treatment, and spiritual nursing. The guidebook also contains information about how care workers can pay attention to relatives and other residents. It also includes information about how to take care of employees’ well-being and instructions for care workers of how they should act in the case of a resident’s death