Puun pienpolton savuja ulkoa sisälle ja pitkäaikaisesta altistumisesta syöpiä

Tiiviisti rakennetulla, vanhalla Kuopion Niiralan pientaloalueella tutkittiin tammi-maaliskuussa 2015 naapuruston puun pienpolton vaikutuksia paikalliseen ulkoilman laatuun (talon pihalla, mittausasemalla alueen keskellä) sekä viiden vanhan ja kahden uuden pientalon sisäilman laatuun. Asukkaiden oma tulisijojen käyttö oli kiellettyä kotia koskevien mittausten aikana. Mittausasemalla ja pientalojen pihan ulkoilmasta mitatut pienhiukkasten (PM 2.5) ja mustan hiilen (BC) sekä puunpolton hiukkaspäästöihin yhdistyvän levoglukosaanin ja syöpävaarallisia PAH-yhdisteitä edustavan bentso[a]pyreenin pitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin talvikaudella mitatut arvot vastaavilla, puun pienpolttoa suosivilla pääkaupunkiseudun pientalovaltaisilla alueilla. Ulkoilmassa leijuvien polttoperäisten pienhiukkasten havaittiin kulkeutuvan varsin tehokkaasti asuntojen sisäilmaan rakennuksen iästä ja ilmanvaihtotavasta riippumatta. Ulko-sisä eli I/O-suhteen (%) keskiarvot olivat: PM 2.5 38 %, BC 48 % ja BaP 23 %. Vuonna 1980 pääkaupunkiseudun pientalovaltaiset taajamat kattavassa, suljetussa väestökohortissa (N=92355 henkilöä) havaittiin, että puulämmityksen yleisyyden avulla kuvattu puunpolton savuille altistuminen oli miehillä tilastollisesti merkitsevästi (trendin p-arvo < 0.05) yhteydessä kaikkien syöpien yhteenlaskettuun sekä keuhkosyövän ilmaantuvuuteen vuosina 1981–2012. Tulosanalyysejä jatketaan keuhkosyövän ja muiden syöpien osalta

Tekonurmikenttiin liittyvät sisäilmaongelmat jalkapallohalleissa - TekoNurmi -projektin loppuraportti

Tutkimuksessa selvitettiin jalkapallohallien sisäilman laatua ja halleissa harjoittelevien juniorijalkapalloilijoiden oireita talvikaudella. Tulosten pohjalta raportissa annetaan suosituksia hallien omistajille ja ylläpitäjille siitä, miten havaittujen sisäilmaongelmien syntyä voidaan estää tai ainakin lieventää. Tärkein suositus on se, että autonrenkaista valmistettua SBR-kierrätyskumirouhetta ei tulisi käyttää jalkapallohallien tekonurmikenttien täyteaineena. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin, liittyykö erityyppisissä suomalaisissa halleissa käytössä oleviin tekonurmimateriaaleihin sisäilmaongelmia, jotka voisivat lyhyt- tai pitkäaikaisen altistumisen yhteydessä aiheuttaa terveyshaittoja jalkapalloa harrastaville. Toisessa vaiheessa tehtiin lisätutkimuksia, joissa tarkasteltiin muun muassa tekonurmen rouhemateriaalin ominaisuuksien, hallin ilmanvaihdon tehon sekä hallivuorolla harjoittelevien jalkapalloilijoiden määrän yhteyksiä sisäilman haihtuvien hiilivetyjen ja karkean pölyn pitoisuuksiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen yhteisprojekti 'Tekonurmikenttiin liittyvät sisäilmaongelmat jalkapallohalleissa' toteutettiin vuosina 2012 2014

Common Inflammation-Related Candidate Gene Variants and Acute Kidney Injury in 2647 Critically Ill Finnish Patients

Acute kidney injury (AKI) is a syndrome with high incidence among the critically ill. Because the clinical variables and currently used biomarkers have failed to predict the individual susceptibility to AKI, candidate gene variants for the trait have been studied. Studies about genetic predisposition to AKI have been mainly underpowered and of moderate quality. We report the association study of 27 genetic variants in a cohort of Finnish critically ill patients, focusing on the replication of associations detected with variants in genes related to inflammation, cell survival, or circulation. In this prospective, observational Finnish Acute Kidney Injury (FINNAKI) study, 2647 patients without chronic kidney disease were genotyped. We defined AKI according to Kidney Disease: Improving Global Outcomes (KDIGO) criteria. We compared severe AKI (Stages 2 and 3, n = 625) to controls (Stage 0, n = 1582). For genotyping we used iPLEX(TM) Assay (Agena Bioscience). We performed the association analyses with PLINK software, using an additive genetic model in logistic regression. Despite the numerous, although contradictory, studies about association between polymorphisms rs1800629 in TNFA and rs1800896 in IL10 and AKI, we found no association (odds ratios 1.06 (95% CI 0.89-1.28, p = 0.51) and 0.92 (95% CI 0.80-1.05, p = 0.20), respectively). Adjusting for confounders did not change the results. To conclude, we could not confirm the associations reported in previous studies in a cohort of critically ill patients.Peer reviewe

Heme oxygenase-1 repeat polymorphism in septic acute kidney injury

Acute kidney injury (AKI) is a syndrome that frequently affects the critically ill. Recently, an increased number of dinucleotide repeats in the HMOX1 gene were reported to associate with development of AKI in cardiac surgery. We aimed to test the replicability of this finding in a Finnish cohort of critically ill septic patients. This multicenter study was part of the national FINNAKI study. We genotyped 300 patients with severe AKI (KDIGO 2 or 3) and 353 controls without AKI (KDIGO 0) for the guanine-thymine (GTn) repeat in the promoter region of the HMOX1 gene. The allele calling was based on the number of repeats, the cut off being 27 repeats in the S-L (short to long) classification, and 27 and 34 repeats for the S-M-L2 (short to medium to very long) classification. The plasma concentrations of heme oxygenase-1 (HO-1) enzyme were measured on admission. The allele distribution in our patients was similar to that published previously, with peaks at 23 and 30 repeats. The S-allele increases AKI risk. An adjusted OR was 1.30 for each S-allele in an additive genetic model (95% CI 1.01-1.66; p = 0.041). Alleles with a repeat number greater than 34 were significantly associated with lower HO-1 concentration (p<0.001). In septic patients, we report an association between a short repeat in HMOX1 and AKI risk

Puun pienpolton savut. Uutta tietoa altistumisesta ja terveyshaitoista

Uudet pienalue-epidemiologian tutkimustulokset ja Helsingin seudun ympäristöpalvelujen aiemmat ilmanlaadun mittaustulokset tiiviisti rakennetuilla vanhemmilla pientaloaluilla viittaavat siihen, että vuosien tai vuosikymmenten aikana tapahtuva, lämmityskaudella kohonnut altistuminen puun epätäydellisen palamisen haitta-aineille riittää lisäämään tai ainakin pahentamaan kroonisia sydämen sekä verenkierto- ja hengityselinten sairauksia. Riski ennenaikaisesta kuolemasta suurenee merkittävästi. Kuopiossa vanhalla, puunpolttoa perinteisesti suosivalla pientaloalueella osoitettiin, että naapurisavuille altistuminen ei rajoitu vain ulkotiloihin. Savut tunkeutuvat merkittävässä määrin lähistön asuntojen sisätiloihin aikoina, jolloin asukkaat ovat useimmiten kotona. EU:n ns. Ecodesigndirektiivin pohjalta tulee epäpuhtauksien päästörajoja uusille pienpolttolaitteille arviolta v. 2022, mutta saunankiukaat eivät kuulu sääntelyn piiriin. Direktiivin myötä mahdollisesti tulevaa parempaa paikallista ilmanlaatua joudutaankin monilla pientaloalueilla odottamaan aina 2030-luvulle asti. Kaupunkien kannattaisi nyt aktivoitua miettimään puun pienpolton savuille altistumisen vähentämistä omassa päätösvallassaan olevilla keinoilla. Myös valtiovallalta toivoisi EU-määräyksiä täydentäviä kansallisia toimia puun pienpoltosta nykyisin syntyvien kohtuuttoman suurten hiukkaspäästöjen vähentämiseksi

Studying the efficiency of air cleaners at removing various indoor air impurities in classrooms and the relation to pupils’ symptoms

The existing knowledge on the effect of air cleaners in reducing different indoor impurities and health symptoms in real-life applications is still insufficient. PUHHO study aimed to fill this knowledge gap with a blinded intervention study in 18 primary school classrooms. The study was conducted during 8 weeks with 2 weeks without air cleaner, 3 weeks with air cleaner in full operation (filtration) with moderate airflow (200 - 400 m3/h) and 3 weeks sham operation (air cleaner blowing air without filtration). The latter two interventions were conducted in a blinded and mixed setup. Small, but statistically non-significant reductions in particulate matter levels (PM2.5; particulate matter with diameter less than 2.5 µm and PM10; diameter of particles less than 10 µm) were observed when comparing air cleaner filtration to air recirculation alone (sham operation). The use of air cleaners had no significant effect on the level of total volatile organic compounds (TVOC). Air cleaners did not have significant effect on the microbial levels or on the microbiome of the classrooms. Filtration by air cleaners was found to statistically significantly reduce upper (4.0%) and lower airway (2.5%) and other (4.0%) symptoms, but a nearly equivalent effect was observed with air recirculation alone