Kriittinen katsaus näkökulmiin Metaversumista

In recent years, the concept of Metaverse has become a popular buzzword in the media and different communities. In 2021, the company behind Facebook rebranded itself into Meta Platforms, inc. in order to match their new vision of developing the Metaverse. The Metaverse is becoming reality as intersecting technologies, including head-mounted virtual reality displays (HMDs) and non-fungible tokens (NFTs), have been developed. Different communities, such as media, researchers, consumers and companies have different perspectives on the Metaverse and its opportunities and problems. Metaverse technology has been researched thoroughly, while little to none research has been done on gray literature, i.e. non-scientific sources, to gain insight on the ongoing hype. The conducted research analyzed 44 sources in total, ranging from news articles to videos and forum discussions. The results show that people are seeing opportunities in Metaverse entrepreneurship in the changing career landscape. However, the visions of Meta Platforms, inc. also receive a fair amount of critique in the analyzed articles and threads. The results suggest that most of the consumers are only interested in a smaller subset of features than what is being marketed. The conducted research gives insight on how different sources are seeing the Metaverse and can therefore be used as a starting point for more comprehensive gray literature studies on the Metaverse. While making innovations to the underlying technology is important, studying people’s viewpoints is a requirement for the academia to understand the phenomenon and for the industry to produce a compelling product

Asiakaskokemuksen kehittäminen urheiluliikkeessä : adidas Suomi Oy

Asiakaskokemus on nykypäivänä koko ajan kasvavassa roolissa yritysten ja brändien välisessä kilpailussa. Tämä johtuu siitä, että eri yritysten tuotteet alkavat muistuttaa jatkuvasti enemmän toisiaan, koska nykyteknologian avulla kopioiminen on todella helppoa. Tästä johtuen usein ainoa keino erottua muista on palvelun laatu ja sen luoma asiakaskokemus. Työn tavoitteeksi valittiin adidas Outletin asiakaskokemuksen kehittämien. Aikaisempaa dataa adidas Outletin asiakastyytyväisyydestä tai -kokemuksesta ei ollut, joten tietoa lähdettiin keräämään asiakashaastattelujen avulla. Haastattelut toteutettiin siten, että myymälästä poistuvilta asiakkailta kysyttiin, haluaisivatko he vastata tällaiseen kyselyyn. Haastateltavia asiakkaita ei valikoitu sukupuolen, iän, segmentin tai ostokäyttäytymisen perusteella, vaan kaikki halukkaat haastateltiin, jotta saataisiin mahdollisimman laaja kokonaiskuva sen hetken asiakaskokemuksesta.Nowadays customer experience is more and more important in the competition between brands and companies, because the products between different companies are getting more similar to each other. That is because the technology of today is so developed that it makes copying each others’ products really easy. Because of that, companies need to con-centrate on the quality of their service so they deserve great experiences to the customer in order to get positively noticed. The goal for the work was chosen to develop adidas Outlet’s customer experience. There wasn’t any previous data about adidas Outlet’s customer experience or satisfaction, so the data had to be collected by interviewing the customers. Interviews were accomplished by asking the customers who left the store if they wanted to take part in an interview. The interviewed customers were not chosen by any criteria like gender, age or shopping behav-ior in order to get as large general view as possible

Ecosystem Dynamics in Industry Transformation (EDIT) - Projektin loppuraportti

EDIT-projektin tavoitteina oli ymmärtää digitalisaation aiheuttaman murroksen vaikutuksia eri toimijoille ja liiketoimintamalleille sekä kehittää uusia avauksia innovaatiopolitiikkaan. Projektissa keskityttiin kahteen yhteiskunnan kannalta keskeiseen sektoriin, joilla digitalisaatio on vasta aluillaan: kiinteistö- ja rakennusalaan sekä kaupan alaan. Tutkimus toteutettiin Aalto-yliopiston Insinööritieteiden ja Kauppakorkeakoulun yhteistyönä ja Tekesin tuella 1/2014–12/2015. Tämä julkaisu on hankkeen tuloksia esittelevä loppuraportti

Sustainable Business Innovations - Ympäristöinnovaatioiden jalkautuminen liiketoimintaan rakennetussa ympäristössä

Euroopan unioni on asettanut tavoitteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja lisätä energiatehokkuutta 20 prosentilla vuoden 1990 tasoon verrattuna, sekä nostaa uusiutuvien energianlähteiden osuutta kokonaisenergiantuotannosta 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Rakennetun ympäristön osuus yhteiskunnan kuluttamasta energiasta ja sen tuottamista kasvihuonekaasupäästöistä on Suomessa ja useissa kehittyneissä maissa noin 40 prosenttia. Kestävän kehityksen kannalta rakennetun ympäristön energiatehokkuuden parantaminen sekä ympäristöä vähemmän kuormittavien liiketoimintamallien ja tuotantomenetelmien kehittäminen ja käyttöön ottaminen on ensiarvoisen tärkeää. Tässä raportissa syvennytään innovaatioihin kestävän kehityksen edistämisen keinona kiinteistö- ja rakennussektorilla. Toimenpiteiden kiireellisyyden lisäksi aiheesta tekee ajankohtaisen se, että ilmastonmuutoksen liennyttämiseen käytettävien teknologioiden ja palvelujen ympärille on 2000-luvulla syntynyt nopeasti kasvavat investointimarkkinat, mutta rakennetun ympäristön sovellukset puuttuvat. Uusista liiketoimintamahdollisuuksista on yritysten ohella kiinnostunut etenevissä määrin myös julkinen sektori, koska ekoinnovaatioiden ajatellaan sisältävän lupauksen ympäristöongelmien ratkaisemisesta uhraamatta talouskasvun ja hyvinvoinnin edistämistä. Raportissa esitetyt tulokset perustuvat Characteristics of Sustainable Business Innovations in Built Environment -tutkimusprojektiin, josta vastasi professori Seppo Junnilan johtama Aalto-yliopiston maankäyttötieteiden laitoksen kiinteistöliiketoiminnan tutkimusryhmä. Tutkimus on Tekesin ja Aalto-yliopiston rahoittama, ja se toteutettiin 1/2010–3/2013 välisenä aikana. Tämä julkaisu on hankkeen tuloksia yhteen keräävä ja esittelevä loppuraportti. Tuloksiin ja niiden pohjalta käytyihin sidosryhmäkeskusteluihin pohjautuen projektin tärkein sisältö kiinteistö- ja rakennusalan yrityksille on tiivistetty viiteen innovaatioteesiksi kutsumaamme periaatteeseen, jotka on esitelty raportin lopussa.

Männyn sydänpuun uuteaineiden tehokas mittaus ainespuun jalostuksen tueksi (TUIKEPUU)

TUIKEPUU-projektin esite201

Motivaatio ja oppimiskonteksti vuorovaikutuksessa : Tavoiteorientaatioiden yhteys oppimisympäristön arviointeihin

The purpose of this dissertation was to examine the role that adult students achievement goal orientations play in their perceptions of their learning environment (course evaluations) and performance. Accordingly a learning environment questionnaire was developed, students goal orientation profiles and their stability were examined, and associations between goal orientations, course-specific goals, and course evaluations and performance were looked at. The samples came from the National Defence University. Study I consisted of two substudies. Substudy 1 (N=194) focused on the development of the learning environment questionnaire, while Substudy 2 (N=167) examined whether students course evaluations varied as a function of their goal orientation profiles. In Study II (N=169), the stability and change in goal orientations and their relations to course evaluations were examined. Study III (N=88) looked at the predictive relations between students achievement goal orientations, course evaluations and performance. Study IV (N=88) examined how students achievement goal orientation and self-reported course-specific goals were related to each other, and how they predicted the students course evaluations and performance. Following the person-centred approach, the students were grouped based on their goal orientation profiles. The mastery-oriented students were focused on learning and understanding. The success-oriented students strived toward learning, and absolute and relative success. The performance-oriented students emphasized success but also had concerns about social comparison. The indifferent students displayed little emphasis on any goals. The avoidance-oriented students were focused on minimizing effort, as well as avoiding challenges and failure. The goal orientation profiles were stable: 60% of students retained the same goal orientation profile over time. The students course evaluations varied as a function of their goal orientation profiles. Mastery- and performance- or success-oriented students were most positive in their evaluations when compared to avoidance-oriented or indifferent students. As well, slight differences were observed concerning literature-examination scores: the performance-oriented students scored the highest. In sum, the emphasis on learning and absolute success seems adaptive, whereas an emphasis on avoidance seems maladaptive. With regard to predictive relationships, the students motivational orientations were linked to their course evaluations and achievement, achievement was related to course evaluations, and different pedagogical practices accounted for some of the variation in these relationships. Regarding course-specific goals, by far most frequently, the students open answers included responses displaying goals of gaining career qualifications as well as mastery-intrinsic goals. The presences of mastery-intrinsic and mastery-extrinsic goals were associated with higher course evaluations, whereas the presence of work-avoidance goals was associated with lower course evaluations. However, the course-specific goals were only weakly related to the goal orientation profiles. All in all, the results show the common motivational profiles being displayed in a selective adult-student sample, and that these profiles are related to students perceptions of their learning environment and their own role in relation to it. Further, the results concerning the stability support the conceptualization of goal orientation as motivational disposition. The results concerning students open-ended answers show that not all goal orientation dimensions were present, or present at equal frequency, and that the students also described their purposes in more instrumental terms. Despite being quite independent from goal orientation profiles, these course-specific goals were very similarly related to the course evaluations. Based on these findings, instructors need to be aware of both the personal and contextual factors affecting students interpretations of teaching, as these interpretations may further influence motivation and learning. Students are not a homogenous group in their purposes and approaches as regards learning and studying, and these differing emphases lead to distinct preferences for and interpretations of the various aspects of the learning environment.Tässä väitöstutkimuksessa tarkasteltiin aikuisopiskelijoiden tavoiteorientaatioiden yhteyttä heidän käsityksiinsä oppimisympäristöstä (kurssipalaute) ja opintomenestykseensä. Tutkimuksessa kehitettiin oppimisympäristöä arvioiva kysymyssarja, tarkasteltiin opiskelijoiden tavoiteorientaatioprofiileja ja niiden ajallista pysyvyyttä ja tutkittiin tavoiteorientaatioiden, kurssikohtaisten tavoitteiden, kurssipalautteiden ja opintomenestyksen välisiä yhteyksiä. Tutkimukseen osallistui opiskelijoita Maanpuolustuskorkeakoulusta. Ensimmäinen osatutkimus jakautui kahteen alatutkimukseen. Alatutkimuksessa 1 (N=194) kehitettiin oppimisympäristöä arvioiva kysymyssarja ja alatutkimuksessa 2 (N =167) selvitettiin, poikkesivatko eri profiilin omaavat toisistaan kurssipalautteiden suhteen. Toisessa osatutkimuksessa (N=169) tarkasteltiin tavoiteorientaatioprofiilien pysyvyyttä ja niiden yhteyttä kurssipalautteisiin. Kolmas osatutkimus (N=88) selvitti muuttujien välisiä yhteyksiä tavoiteorientaatioiden, kurssipalautteiden ja opintomenestyksen välillä. Neljäs osatutkimus (N=88) selvitti, kuinka opiskelijoiden tavoiteorientaatiot ja kurssikohtaiset tavoitteet ovat yhteydessä toisiinsa ja miten ne selittävät kurssipalautetta ja opintomenestystä. Henkilökeskeisen lähestymistavan mukaisesti opiskelijat jaettiin ryhmiin tavoiteorientaatioprofiilien perusteella. Oppimisorientoituneet korostivat oppimista, ja menestysorientoituneet korostivat sekä oppimista että absoluuttista ja suhteellista menestymistä. Suoritusorientoituneet keskittyivät menestykseen, mutta myös sosiaaliseen vertailuun. Sitoutumattomiksi nimikoidut opiskelijat eivät korostaneet oikeastaan mitään tavoitteita. Välttämisorientoituneille oli tärkeää minimoida työskentely ja välttää haasteita ja epäonnistumista. Profiilit olivat varsin pysyviä: 60 prosenttia opiskelijoista säilytti saman profiilin yli ajan. Kurssipalautteet vaihtelivat eri orientaatioprofiilien mukaisesti. Oppimis-, menestys- ja suoritusorientoituneet olivat yleensä positiivisimpia arvioinneissaan verrattuna sitoutumattomiin ja välttämisorientoituneisiin. Myös opintomenestyksessä havaittiin heikko ero: suoritusorientoituneet menestyivät parhaiten strukturoidussa kirjallisuuskuulustelussa. Kokonaisuutena oppimisen ja absoluuttisen menestyksen korostaminen vaikuttaa olevan myönteistä, kun taas välttämisen korostuminen vaikuttaa olevan ei-toivottavaa. Myös muuttujien välisten yhteyksien perusteella tavoiteorientaatiot olivat yhteydessä kurssipalautteisiin ja opintomenestykseen, ja opintomenestys oli edelleen yhteydessä kurssipalautteisiin. Yhteydet vaihtelivat hiukan eri pedagogisten ratkaisujen suhteen. Opiskelijoiden avoimet vastaukset omista kurssikohtaisista tavoitteistaan ilmensivät useimmin oppimistavoitteita ja ammatillisten kvalifikaatioiden tavoittelua tulevaa työuraa. Oppimis- ja menestystavoitteiden ilmentyminen vastauksissa oli yhteydessä korkeampiin kurssipalautteisiin, kun taas välttämistavoitteiden ilmentyminen oli yhteydessä matalampiin kurssipalautteisiin. Kurssikohtaiset tavoitteet olivat kuitenkin vain heikosti yhteydessä orientaatioprofiileihin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että valikoituneessa ja erityisessä aikuisopiskelijajoukossa voidaan havaita samankaltaisia motivaatioprofiileja kuin muissakin oppijajoukoissa, ja profiilit ovat yhteydessä opiskelijoiden käsityksiin oppimisympäristöstä ja omasta roolistaan siinä. Havainnot profiilien pysyvyydestä tukevat näkemystä tavoiteorientaatiosta yleistyneenä suuntautumistapana. Avoimien vastauksien perusteella kaikki tilannekohtaiset tavoitteet eivät esiinny aina, tai ainakaan yhtä tiheästi. Opiskelijat kuvaavat tavoitteitaan myös käytännöllisemmin termein. Vaikka tilannekohtaiset tavoitteet olivat lähes riippumattomia orientaatioprofiileista, niiden yhteydet kurssipalautteisiin olivat hyvin samankaltaisia. Tämän tutkimuksen tulosten pohjalta opettajien tulee olla tietoisia sekä yksilöllisistä että ympäristöön liittyvistä tekijöistä, jotka tuottavat erilaisia tulkintoja opetuksen ratkaisuista, sillä tulkinnat voivat merkittävästi vaikuttaa motivaatioon ja oppimiseen. Opiskelijat eivät ole yhtenäinen joukko oppimisen ja opiskelun tarkoituksiltaan eivätkä lähestymistavoiltaan, ja erilaiset korostukset ovat yhteydessä erilaisiin tulkintoihin ja arvotuksiin oppimisympäristön tekijöistä

Associations Between Achievement Goal Orientations, Preferred Learning Practices, and Motivational Evaluations of Learning Environment Among Finnish Military Reservists

In this study, it was examined whether individuals' self-efficacy, preferred forms in learning, and evaluations of the learning environment vary as a function of their goal orientation profiles. It was also explored whether the preferred forms in learning played a role in this association. The participants were 177 reservists of Finnish Defense Forces participating in rehearsal training exercises. Four homogeneous groups based on goal orientation profiles were found: mastery oriented (n = 47, 26.5%), success-performance oriented (n = 49, 27.7%), indifferent (n = 43, 24.3%), and avoidance oriented (n = 38, 21.5%). The mastery-oriented group and the success-performance-oriented group reported higher levels in self-efficacy, legislative form in learning, and mastery goal structure when compared to the avoidance-oriented group or to the indifferent group. The avoidance-oriented group reported elevated levels of perceived strain and performance goal structure in comparison to the mastery-oriented group. Controlling the learners' preferences for different forms in learning revealed some slight differences in the observed pattern of between-group differences regarding perceptions of performance goal structure and self-efficacy. Controlling for the legislative form of learning diminished the difference between the mastery-oriented and the avoidance-oriented groups in perceptions of performance goal structure, and controlling for the executive form of learning revealed differences between success-performance oriented and the indifferent and the avoidance oriented. The role of the learning environment in highlighting certain types of activities in learners' choices and the relevance of this regarding their goal preferences are discussed

Novel therapeutic targets in gastrointestinal stromal tumor

Background: Gastrointestinal stromal tumor (GIST) is one of the most common types of soft tissue sarcoma. The molecular mechanisms of GISTs are incompletely understood though the importance of KIT or platelet-derived growth factor α (PDGFRA) signaling in GIST is evident. The molecular mechanisms beyond KIT and PDGFRA signaling are incompletely understood. Tyrosine kinase inhibitors and especially imatinib, an inhibitor of KIT, PDGFRA and BCL-ABL, revolutionized the systemic treatment of GIST. However, advanced GISTs usually eventually progress on tyrosine kinase inhibitors, often because of secondary KIT mutations. There is a need for novel effective agents for the treatment of patients with GIST. Experimental design: The GIST gene expression profile was investigated in an in silico transcriptome database comprising of human tissue and cancer samples. Two GIST cell lines were screened for sensitivity to 217 anti-cancer compounds. SLUG, ITGA4, PDE3A and PDE3B expression was studied using immunohistochemistry on tissue microarrays (TMA). We used three different clinical cancer patient series: the first was a series that consisted of samples from 630 tumors from the archives of the Department of Pathology, Helsinki University Hospital; the second was a population-based cohort consisting of GIST patients who were treated with surgery in Western Sweden from 1983 through 2000; and the third series consisted of high risk GIST patients who were entered to the Scandinavian Sarcoma Group (SSG) XVIII/Arbeitsgemeinschaft Internistische Onkologie (AIO) adjuvant trial. The effects of SLUG, ITGA4 and PDE3 knockdown and selective ITGA4 and PDE3 inhibitors were investigated in three GIST cells lines. The efficacy of a PDE3 inhibitor, anagrelide, was investigated in patient-derived xenograft mouse models. Results: SLUG was expressed in 25.0 %, ITGA4 in 52.3 %, PDE3A in 90.9 % and PDE3B in 60.0 % of the GISTs investigated. Expression of these proteins were also detected in some other human tumor types, but usually much less frequently. SLUG and ITGA4 expression were associated several factors linked with unfavorable prognosis. SLUG expression was associated significantly also with unfavorable recurrence-free survival both when the patients were treated with surgery alone and when treated with surgery followed by adjuvant imatinib. ITGA4 expression was associated with unfavorable GIST-specific survival and overall survival in a patient population treated with surgery alone. PDE3A and PDE3B expression had no significant associations with the clinicopathological factors studied, RFS or overall survival. SLUG and PDE3 downregulation inhibited cell proliferation and induced apoptosis in GIST cell lines, whereas ITGA4 inhibition decreased GIST cell invasion. Anagrelide reduced or stabilized tumor growth in several GIST xenograft mouse models. Conclusions: SLUG, ITGA4 and PDE3s are frequently expressed in GISTs. They are likely important factors in the molecular pathogenesis of GIST, and may influence their clinical behavior. As ITGA4 and PDE3s can be targeted with specific inhibitors, they could potentially be therapeutic targets in GIST. SLUG may mediate pro-survival signaling in GIST. Some PDE3 inhibitors, such as anagrelide, warrant more study as potential therapeutic agents in GIST.Tutkimuksen tausta: Gastrointestinaalinen stroomakasvain (GIST) on yksi yleisimmistä pehmytkudossarkoomista. GIST-kasvainten molekulaariset mekanismit ovat vielä vaillinaisesti tunnettu, vaikka KIT- ja PDGFRA- tyrosiinikinaasien keskeinen rooli GIST-kasvaimissa onkin hyvin selvitetty. Tyrosiinikinaasi-inhibiittorit ja erityisesti imatinibi, joka estää KIT-, PDGFRA- ja BCL-ABL-tyrosiinikinaasien toimintaa, on mullistanut GIST-kasvainten hoidon. Tästä huolimatta pitkälle edennyt GIST-kasvain yleensä uusii, tyrosiinikinaasi-inhibittorihoidosta huolimatta, johtuen sekundäärisistä mutaatioista. Tästä syystä GIST-kasvainten hoitoon tarvitaan uusi tehokkaita lääkeaineita. Materiaalit ja menetelmät: GIST-kasvainten geenien ilmentymisprofiilit tutkittiin in silico transkriptomitietokannassa, joka koostui ihmisten normaalikudoksista sekä syöpäkudoksista. 217 syöpälääkkeen vaikutus testattiin kahdessa GIST-kasvainsolulinjassa. SLUG-, ITGA4-, PDE3A- ja PDE3B-proteiinien ilmentymistä tutkittiin immunohistokemiallisilla analyyseillä. Proteiinien ilmentymistä tutkittiin kolmessa eri syöpäpotilassarjassa. Ensimmäinen sarja koostui 630 syöpäkudosnäytteestä, jotka oli kerätty Helsingin yliopiston patologian laitoksen arkistoista. Toinen sarja koostui GIST-potilaista, jotka oli hoidettu leikkaushoidolla vuosien 1983 ja 2000 välillä Länsi-Ruotsissa. Kolmas sarja koostui korkean uusiutumisriskin omaavista GIST-potilaista, jotka osallistuivat Skandinavian sarkoomaryhmän (SSG) ja Arbeitsgemeinschaft Internistische Onkologien (AIO) liitännäishoitotutkimukseen. SLUG-, ITGA4- ja PDE3-proteiinien häirinnän sekä selektiivisten ITGA4- ja PDE3-proteiini-inhibiittorien vaikutusta tutkittiin kolmessa GIST-solulinjassa. PDE3-inhibiittori anagrelidin vaikutusta tutkittiin lisäksi hiiriin istutetuissa, ihmisistä peräisin olevissa syöpäkasvaimissa. Tulokset: SLUG-proteiini ilmentyi 25,0 %:ssa, ITGA4-proteiini 52,3 %:ssa, PDE3A-proteiini 90,9 %:ssa ja PDE3B-proteiini 60,0 %:ssa tutkituista GIST-kasvaimista. SLUG-proteiinin ja ITGA4-proteiinin ilmentyminen oli yhteydessä useisiin huonon ennusteen tekijöihin. SLUG-proteiinin ilmentyminen oli merkitsevästi yhteydessä myös kohonneeseen taudin uusiutumisriskiin, kun potilaita oli hoidettu ainoastaan kirurgisesti, mutta myös silloin, kun potilaita oli hoidettu kirurgian ja liitännäishoidon yhdistelmällä. ITGA4-proteiinin ilmentyminen oli yhteydessä epäsuotuisaan GIST-spesifiin elinaikaan ja kokonaiselinaikaan potilaissa, jotka oli hoidettu ainoastaan kirurgisesti. PDE3A- ja PDE3B-proteiinien ilmentyminen ei ollut merkitsevästi yhteydessä tutkittuihin kliinis-patologisiin tekijöihin, taudin uusiutumisriskiin tai potilaan kokonaiselinaikaan. SLUG- ja PDE3-proteiinien toiminnan häiritseminen esti solujen jakaantumista ja aiheutti solukuolemaa GIST-solulinjoissa, kun taas ITGA4-proteiinin esto vähensi GIST-solujen invaasiokykyä. PDE3-estäjä, anagrelide, pienensi kasvainten kokoa tai pysäytti kasvainten kasvun useissa GIST-hiirimalleissa. Johtopäätökset: SLUG-, ITGA4- ja PDE3-proteiinit ilmentyvät yleisesti GIST-kasvaimissa. Ne ovat luultavasti tärkeitä tekijöitä GIST-kasvainten synnyssä sekä toiminnassa ja vaikuttavat todennäköisesti niiden kliiniseen käyttäytymiseen. Koska ITGA4- ja PDE3-proteiineja vastaan löytyy spesifejä inhibiittoreita, ne voivat olla uusia mahdollisia lääkehoidon kohteita GIST-kasvaimissa. SLUG-proteiini saattaa ohjata signalointia, joka auttaa GIST-kasvaimia selviytymään. PDE3-inhibiittorit, kuten anagrelidi, vaativat lisätutkimuksia, jotta niiden todellinen kliininen potentiaali voidaan selvittää

“This time may be a little different” – exploring the Finnish view on the future of work

Purpose The purpose of this paper is to explore Finns? labor market development predictions for the next ten years and shed light on preferred policy responses to the digital economy. Design/methodology/approach Nationally representative survey data employed in this paper were collected in autumn 2017. The data collection utilized a multiphase sampling, and the interviews (n=1004) were carried out on telephone to minimize selection-bias and produce demographically balanced data. Findings Over two-thirds (71 percent) of Finns do not expect technological unemployment to constitute a permanent problem in the digital economy. Nevertheless, 74 percent assume that technological unemployment will increase at least temporarily. A considerable majority (85 percent) also believe that future jobs will be more precarious. Younger generations, despite their currently weak position in the labor market, are surprisingly more optimistic in their predictions. Analysis of preferred policy responses support this paper?s main thesis that the Finnish view on the future of work is rather optimistic: education reforms and streamlining the current social security gather dedicated support, whereas more unconventional ideas such as basic income or work-sharing remain contested. Originality/value To predict possible barriers to labor mobility stemming from digital economy discourses and to anticipate possible political fluctuations, studies on the public view are needed. This research aims to provide a solid framework for further comparative explorations of the public view.Peer reviewe

Cost-effective measurement of wood extractives for breeding of wood quality (TUIKEPUU)

TUIKEPUU-projektin esite201