Yrittäjyyskasvatus – Tulevaisuuden siltojen rakentaja ja raja-aitojen murtaja? 11. Yrittäjyyskasvatuspäivät 2017 Oulussa, Artikkelikirja

The aim of this project was to create a preliminary theoretical framework of howto utilize humour strategically in organizations with the aim of creating newbusiness opportunities. The present multidisciplinary discussion paper will identifyresearch gaps and combine viewpoints of international business management,international business communication, marketing and education in a novel way. Itappears that in previous literature on humour in a business context, discussionshave taken place in different ‘silos’ and as a result, the connections betweendifferent research fields have been scarce. Consequently, a more comprehensiveunderstanding of the significance of humour in business innovations is necessary.Firstly, we are proposing a framework and a research agenda for exploring differentstrategic ways of using humour in companies. Secondly, in the Hurmos-project wehave already collected empirical evidence based on this framework, and somepreliminary results are also presented. Hence, the potential, as well as the limitsand risks of humour in business have been examined in terms of both internal andexternal corporate communication. We have focused on such research aspects ascorporate storytelling, corporate and employer branding, and work engagement.Peer group mentoring has been used as one tool for collecting relevant narrativesfrom companies. Additionally, we have explored innovation communication, inparticular how humour can be applied as a strategic tool in new businessdevelopment both in facilitating creative Research, Development and Innovation(R&D&I) work environments, and in incorporating humour into product andservice innovation in practice. Our empirical results will provide a much neededmore comprehensive view of the role of humour as a strategic tool in corporatecommunication and business innovation. The results also provide a point of departure for further research. Besides academia, results and generated know-how will be of interest to managers of large corporations as well as start-up companies.</p

Varautuminen, viestintä ja verkostoituminen – turvallisten luontoperustaisten palvelujen kulmakivet

Artikkelissa käsitellään Pohjois-Pohjanmaalla luontopalveluja tarjoaville yrityksille suunnatun turvallisuusaiheisen Webropol-kyselyn tuloksia. Tavoitteena oli saada selville palveluntarjoajien käsityksiä turvallisuudesta ja turvallisuuden osa-alueiden tärkeydestä. Tuloksista käy ilmi, että turvallisuus on ennen kaikkea laatua, perusarvo ja kestävän kehityksen mukaista toimintaa. Riskien tunnistamista ja hallintaa sekä asiakkaiden turvallisuutta pidettiin ehdottoman tärkeinä. Turvallisuusviestinnässä keskeistä on, että turvallisuus on rakennettu luontevasti palvelun sisään ja että samanaikaisesti on huolehdittu asiakkaiden ohjeistamisesta ja opastamisesta paikan päällä. Turvallisuusviestintää verkkosivuilla ja somessa ei koettu niin oleellisena. Turvallisuusyhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ei nähty aivan yhtä merkityksellisenä kuin varautumista ja viestintää. Turvallisuus voidaan kiteyttää kolmeen sanaan: varaudu, viesti ja verkostoidu

Yhtiömuotoiseen koneyhteistyöhön siirtyminen

Yhteistyön tekemisellä maataloudessa on pitkät perinteet. Sen avulla on mahdollistettu riittävä työvoima kaikille tiloille sesongin aikana, parannettu koneiden käyttöastetta, mahdollistettu tehokkaampia koneketjuja ja luotu sosiaalisia verkostoja. Yhteistyössä on voimaa myös tulevaisuudessa. Uudet yritysmuodot ovat tulleet uusimpana yhteistyömuotona maataloussektorille esimerkiksi osakeyhtiömuotoisten yhteisnavetoiden muodossa. Tässä työssä tutkittiin yhtiömuotoisen yhteisyrittämisen mahdollisuuksia koneyhteistyössä. Tarkasteltava yhtiömuoto on osakeyhtiö. Tarkoituksena oli selvittää, onko maatilayritysten omistamalla osakeyhtiöllä, joka tuottaa ja myy palveluita takaisin omistajilleen, toimintamahdollisuus ja mitkä ovat toiminnan lainalaisuudet. Työssä perehdytään kirjallisuuskatsauksen avulla osakeyhtiöön yhtiömuotona ja pohditaan myös yhteistyön yleisiä lähtökohtia. Tutkimuksellisessa osassa on toteutettu case-tutkimus. Tutkimuksen aineisto on koottu haastattelemalla kohteeksi soveltuvien yritysten edustajia. Kohdeyritykset ovat maanviljelijöiden omistamia yhtiöitä, jotka myyvät pääosin suurimman osan tuottamistaan palveluista omistajilleen. Tämän lisäksi työssä on haastateltu maatilarahoituksen asiantuntijaa yhtiön rahoitusmahdollisuuksien selvittämiseksi. Haastatteluaineistoon ja kirjallisuuskatsaukseen pohjautuen työssä pohditaan yhteistyöyrityksen toimintaympäristöä. Case-tutkimuksen lopputulemana esitellään kaksi esimerkkiyhtiötä, jotka tuottavat koneurakointipalveluja omistajilleen. Case-yhtiöiden avulla havainnollistetaan, kuinka yhteistyöyhtiö perustetaan ja miten sen kautta tuotettujen palveluiden kustannustehokkuutta voidaan arvioida. Olemassa olevan tiedon, haastattelujen ja case sovellusten perusteella voidaan todeta, että yhtiömuotoinen yhteistyö on sekä juridisesti että taloudellisesti mahdollista. Toteutuessaan toiminnan tulee kuitenkin muistuttaa ammattimaista urakointitoimintaa. Toiminta vaatii tiettyä tarkkuutta, esimerkiksi palvelujen hinnoittelussa ja muussa osakkaiden ja yrityksen välisessä rahaliikenteessä, mutta esteitä ei muodostu. Yhtiö ei vaikuta suoraan toiminnan taloudellisuuteen, vaan on vain instrumentti tehdä työtä. Työn aihealue on laaja ja tutkimus pyrkii esiselvitysmäisesti käymään läpi yhtiömuotoisessa yhteistyössä huomioitavia tekijöitä. Työ avaa monia mahdollisuuksia jatkotutkimuksille, joissa voidaan esimerkiksi casemuotoisesti keskittyä yhteen tapaukseen ja näin paljon tarkemmin vertailla esimerkiksi yhtiön perustamisen vaikutusta omistavien tilojen toimintaan

Kohti turvallisia luontoperustaisia palveluja Pohjois-Pohjanmaalla

Suomen vapaa-ajan matkailu pohjautuu vahvasti luontoon ja luontoon liittyviin palveluihin. Tässä artikkelissa tarkastellaan LUOTA-hankkeessa kartoitettuja luontoperustaisia palveluja Pohjois-Pohjanmaalla. Hankkeessa kehitetään turvallisia palvelukokemuksia yhdessä palveluntarjoajien kanssa palvelumuotoilua käyttäen. Luontoperustaisia palveluja ei sellaisenaan löydy virallisesta toimialaluokituksesta, vaan niitä esiintyy useammassa luokassa. Kartoituksen perusteella luontoperustaisia palveluita löytyy Pohjois-Pohjanmaan alueelta melko monipuolisesti. Koska luontoperustaisia palveluja ei ole määritelty yksiselitteisesti, niiden volyymistakaan ei ole tarkkaa tietoa. Hankkeessa tehty opinnäytetyö tuo arvokasta lisätietoa Pohjois-Pohjanmaan luontoperustaisista palveluista, niiden tarjoajista ja toiminnan volyymista

Young consumers’ views on humorous BELFcommunication

Abstract Purpose: The purpose of this paper is to gain understanding of how young consumers with varying cultural and linguistic backgrounds experience and perceive humorous Business English lingua franca (BELF) mediated communication used in transit contexts. Design/methodology/approach: For the collection of qualitative data, the present study relies on focus group discussions in three European countries. The data were analyzed by the authors by applying the phenomenographic approach as a method. Findings: Young European consumers expressed a preference for humor and playfulness in BELF-mediated communication, yet they can be a challenging group to be informed and entertained with humorous BELF communication, as they differ in their taste of humor due to varying language- and culture-based identities. However, BELF as a communication tool was seen as functional and unproblematic by the informants. These informants perceive the role of resonant — wit type of humor in BELF — messages with noncultural references as fulfilling some of the aims of the messages. Yet, the role of comic — wit humor in BELF — messages with cultural references is more challenging to interpret. Originality/value: The present results bring original viewpoints on the use of humor in cross-cultural corporate communication via a unique perspective of how young consumers’ perceive and value humor in BELF-mediated communication

Research agenda with empirical results of using humour strategically in business

The aim of this project was to create a preliminary theoretical framework of how to utilize humour strategically in organizations with the aim of creating new business opportunities. The present multidisciplinary discussion paper will identify research gaps and combine viewpoints of international business management, international business communication, marketing and education in a novel way. It appears that in previous literature on humour in a business context, discussions have taken place in different 'silos' and as a result, the connections between different research fields have been scarce. Consequently, a more comprehensive understanding of the significance of humour in business innovations is necessary. Firstly, we are proposing a framework and a research agenda for exploring different strategic ways of using humour in companies. Secondly, in the Hurmos-project we have already collected empirical evidence based on this framework, and some preliminary results are also presented. Hence, the potential, as well as the limits and risks of humour in business have been examined in terms of both internal and external corporate communication. We have focused on such research aspects as corporate storytelling, corporate and employer branding, and work engagement. Peer group mentoring has been used as one tool for collecting relevant narratives from companies. Additionally, we have explored innovation communication, in particular how humour can be applied as a strategic tool in new business development both in facilitating creative Research, Development and Innovation (R&D&I) work environments, and in incorporating humour into product and service innovation in practice. Our empirical results will provide a much needed more comprehensive view of the role of humour as a strategic tool in corporate communication and business innovation. The results also provide a point of 333 departure for further research. Besides academia, results and generated know-how will be of interest to managers of large corporations as well as start-up companies