Ajattelu- ja puhetavat aatehistoriallisina käsitteinä : työmiehen Illanvieton ja Amerikan Suomalaisen Työmiehen linjakeskustelut 1900-luvun alussa

Tarkastelen väitöskirjassani vuonna 1902 Suomessa käytyä Työmiehen Illanvieton ja vuosina 1903–1904 Pohjois-Amerikassa käytyä Amerikan Suomalaisen Työmiehen linjakeskustelua. Molemmat linjakeskustelut kytkeytyivät 1900-luvun vaihteessa huomiota herättäneeseen teosofian oppiin. Keskustelujen analyysin tarkoitus on muodostaa realismiin vetoavan puheen ja siihen kytkeytyvien käsitysten tarkasteluun soveltuvaa aatehistoriallista käsitteistöä. Samalla tuotan tietoa myös varhaisessa suomalaisen ja amerikansuomalaisessa työväenliikkeessä vallinneista oikeaoppista työväenaatetta koskevista käsityksistä, tarkasteltavina olevista julkaisuista sekä niiden ja täten myös yleisemmin suomalaisen ja amerikansuomalaisen työväenliikkeen yhteyksistä. Teoreettisia lähtökohtia keskustelujen analyysissa ovat Johan Asplundin käsite tankefigur (1979), jonka käännän ajattelutavaksi, sekä kyseisen käsitteen pohjana toimiva aatehistoriallinen malli, Inga Sannerin käsite moralisk utopi (1995), jonka käännän moraaliseksi utopismiksi sekä Pertti Alasuutarin ja Petri Ruuskan kansakunta- ja kansapuheen käsitteisin pohjautuen muodostamani realismipuheen käsite. Analysoin ja tarkennan työssäni Asplundin mallia, ja hahmottelen tämän analyysin pohjalta uuden aatehistoriallisen mallin, jota käytän linjakeskustelujen analyysin pohjana. Linjakeskustelujen tarkastelun kautta määrittelen mainittujen käsitteiden rinnalle moraalipuheen ja rationaalisen determinismin käsitteet. Tutkimukseni teoreettiset tulokset muodostuvat siis seuraavista osatekijöistä: A. ajattelutapojen ja puhetapojen kattokäsitteistä, B. kahdesta spesifistä ajattelutavasta – moraalisesta utopismista ja rationaalisesta determinismistä –, C. kahdesta spesifistä puhetavasta – realismi- ja moraalipuheesta – sekä D. kyseisen käsitteistön pohjana toimivasta aatehistoriallisesta mallista. Lisäksi työni tarkentaa tarkasteltavana olevia julkaisuja, niiden linjaa koskevaa keskustelua ja niiden yhteyksiä sekä erityisesti varhaista amerikansuomalaiselle työväelle suunnattua julkaisutoimintaa koskevaa tietämystä. Työni lopuksi tarkastelen käsitteistöni yleisempää hyödynnettävyyttä käyttäen esimerkkinä ajankohtaista ilmastonmuutosta koskevaa keskustelua, ja nostan esiin käsityksiäni aatehistoriallisen käsitteistön ja sillä tuotetun tiedon hyödyntämisestä ajankohtaisten keskustelujen analyysissa ja niihin osallistumisessa.Summary Ways of thinking and speaking as concepts in intellectual History Debates on the ideological direction of Työmiehen Illanvietto and Amerikan Suomalainen Työmies in the beginning of the 20th Century In my doctoral dissertation I examine the debates concerning the ideological direction of the Finnish working-class weekly Työmiehen Illanvietto (1902) and the Finnish-American newspaper Amerikan Suomalainen Työmies (1903–1904). Both debates were connected to theosophy, a religious-philosophical movement, which drew wide attention at the turn of the century. The aim of the examination is to form concepts suited to analyse forms of argumentation that appeal to realism and conceptions linked to such argumentation. The study also produces knowledge of the conceptions concerning orthodox socialism in the early Finnish and Finnish-American working-class movements, the publications under scrutiny, and their connections. Thus, my work also sheds light on the transatlantic connections of the early Finnish and Finnish-American working-class movements. The theoretical starting points of my work are Johan Asplund’s concept tankefigur (1979), which I translate into the term ”way of thinking”, and his model for the study of intellectual history, which the concept is based on, Inga Sanner’s concept moralisk utopi (1995), which she has translated into ”moral utopianism”, and the concept of ”realismspeak”, which I base on Pertti Alasuutari’s concept ”nationspeak” and Petri Ruuska’s interpretation of it. In my work I put Asplund’s model under scrutiny, and, as a result, present a new model, which I use as the basis of my analysis of the two debates. I also define the concepts moralspeak and rational determinism based on the analysis. Thus, the theoretical results of my study consist of the definitions of: A. the umbrella concepts of ways of speaking and thinking, B. two specific ways of thinking – moral utopianism and rational determinism –, C. two specific ways of speaking – realismspeak and moralspeak – and D. the model for the study of intellectual history that works as the basis for the aforementioned concepts. In addition, my work enhances the understanding of the publications under scrutiny, the debates on their ideological direction and the connections between the debates, and also the early publication activity directed at Finnish-American workers. As a conclusion, I consider the general usability of my concepts using the debate on climate change as an example, and also highlight my conceptions of the utilisation of concepts of intellectual history – and knowledge attained through their use – in the analysis of, and participation in, topical debates

Henkinen amerikansuomalainen työläinen – löydöksiä ja langanpätkiä

Esittelen artikkelissa väitöskirjatutkimukseni (2021) aikana havaitsemiani 1900-luvun alun amerikansuomalaisen työväenliikkeen ja ajan liberaalien uskonnollisten liikkeiden kytköksiä. Erityisesti nostan esiin varhaisista amerikansuomalaiselle työväelle suunnatuista lehdistä löytämiäni henkisen etsinnän ilmentymiä. Osoitan, että uskonnollisesti uudistushenkistä työväenaatteen tulkintaa promotoivat useat toimijat ja julkaisut, joilla oli kytköksiä paitsi toisiinsa, myös Suomeen. Löydöksieni kaltaisiin henkisen etsinnän ilmentymiin keskittymällä käsitystä amerikansuomalaisen työväenliikkeen ja ajan uskonnollisen uudistushenkisyyden suhteesta voitaisiinkin päivittää samalla tavalla kuin suomalaisen työväenliikkeen osalta on viime vuosina tehty. Tällainen tutkimusote laajentaisi käsitystä siitä, mitä kaikkea työväenaate saattoi 1900-luvun amerikansuomalaisille tarkoittaa, ja millainen rooli henkisillä reformeilla nähtiin työväenliikkeen toiminnassa

Poliittisen marginaalin ääni vaalikeväältä 1907 : teosofisen työmies Itkosen muistiinpanot ja julkisuusstrategia

Referee-artikkel

International development cooperation and innovation promotion: a discussion paper for the Ministry of Foreign Affairs, Republic of Finland

In commissioning this study on innovation and development cooperation, the Department of International Development Cooperation of the Ministry of Foreign Affairs of Finland has made an important contribution to the ongoing discussion of the role, nature and opportunities that innovation could have in enhancing the current practice and instruments of international development cooperation

Lannistumaton — Matti Kurikan haaveet ja haaksirikot kolmella mantereella

Toimittaja ja työväenaktivisti Matti Kurikka (1863-1915) oli yksi kohutuimmista julkisuuden henkilöistä keisariajan lopun Suomessa. Parhaiten hänet ehkä muistetaan Kanadaan perustetun Sointulan ihanneyhteisön johtajana.Inkeriläislähtöinen Kurikka vaikutti Suomen ja Pohjois-Amerikan ohella myös Australiassa. Häntä on luonnehdittu seikkailijaksi, haihattelijaksi, aikansa startup-yrittäjäksi ja epäonnistujaksi kolmella mantereella. Vaikka Kurikka ajautui toistuvasti haaksirikkoihin niin yhteiskunnallisessa toiminnassaan kuin yksityiselämässään, hän toteutti visioitaan lannistumatta ja löysi yhä uusia toimintakanavia.Tämä elämäkerrallinen tutkimus tarkastelee Matti Kurikkaa kirjallisena vaikuttajana, poliitikkona ja utopioiden rakentajana, jonka välityksellä avautuu kiehtovia näkymiä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin murroksiin.</p

Cu-II(atsm) Attenuates Neuroinflammation

Background: Neuroinflammation and biometal dyshomeostasis are key pathological features of several neurodegenerative diseases, including Alzheimer's disease (AD). Inflammation and biometals are linked at the molecular level through regulation of metal buffering proteins such as the metallothioneins. Even though the molecular connections between metals and inflammation have been demonstrated, little information exists on the effect of copper modulation on brain inflammation. Methods: We demonstrate the immunomodulatory potential of the copper bis(thiosemicarbazone) complex Cu-II(atsm) in an neuroinflammatory model in vivo and describe its anti-inflammatory effects on microglia and astrocytes in vitro. Results: By using a sophisticated in vivo magnetic resonance imaging (MRI) approach, we report the efficacy of Cu-II(atsm) in reducing acute cerebrovascular inflammation caused by peripheral administration of bacterial lipopolysaccharide (LPS). Cu-II(atsm) also induced anti-inflammatory outcomes in primary microglia [significant reductions in nitric oxide (NO), monocyte chemoattractant protein 1 (MCP-1), and tumor necrosis factor (TNF)] and astrocytes [significantly reduced NO, MCP-1, and interleukin 6 (IL-6)] in vitro. These anti-inflammatory actions were associated with increased cellular copper levels and increased the neuroprotective protein metallothionein-1 (MT1) in microglia and astrocytes. Conclusion: The beneficial effects of Cu-II(atsm) on the neuroimmune system suggest copper complexes are potential therapeutics for the treatment of neuroinflammatory conditions.Peer reviewe

CuII(atsm) Attenuates Neuroinflammation

Background: Neuroinflammation and biometal dyshomeostasis are key pathological features of several neurodegenerative diseases, including Alzheimer’s disease (AD). Inflammation and biometals are linked at the molecular level through regulation of metal buffering proteins such as the metallothioneins. Even though the molecular connections between metals and inflammation have been demonstrated, little information exists on the effect of copper modulation on brain inflammation.Methods: We demonstrate the immunomodulatory potential of the copper bis(thiosemicarbazone) complex CuII(atsm) in an neuroinflammatory model in vivo and describe its anti-inflammatory effects on microglia and astrocytes in vitro.Results: By using a sophisticated in vivo magnetic resonance imaging (MRI) approach, we report the efficacy of CuII(atsm) in reducing acute cerebrovascular inflammation caused by peripheral administration of bacterial lipopolysaccharide (LPS). CuII(atsm) also induced anti-inflammatory outcomes in primary microglia [significant reductions in nitric oxide (NO), monocyte chemoattractant protein 1 (MCP-1), and tumor necrosis factor (TNF)] and astrocytes [significantly reduced NO, MCP-1, and interleukin 6 (IL-6)] in vitro. These anti-inflammatory actions were associated with increased cellular copper levels and increased the neuroprotective protein metallothionein-1 (MT1) in microglia and astrocytes.Conclusion: The beneficial effects of CuII(atsm) on the neuroimmune system suggest copper complexes are potential therapeutics for the treatment of neuroinflammatory conditions

Kansan parhaaksi. Eino Leinon Sunnuntai-lehden sivistyneistö- ja kansakuva 1915 -­ 1918

Tutkielma käsittelee Suomen sivistyneistön historiaa Sunnuntai-lehden kautta. Tutkimuksen pääkysymys on, millainen oli Sunnuntai-lehden käsitys sivistyneistöstä, kansasta ja niiden välisestä suhteesta vuosien 1915 -­ 1918 Suomessa. Tutkimus jakautuu kolmeen osaan aihepiirien mukaan. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan sitä, millainen oli Sunnuntain sivuilta välittyvä maailmankuva ja mitä olivat sen keskeisimmät käsitteet. Toisessa osassa selvitetään, millaisena Sunnuntai näki oman roolinsa sivistyskeskustelussa ja miten kirjoittajien maailmankuva näkyi heidän käsityksessään yhteiskunnasta ja siinä vaikuttavista ryhmistä. Kolmannessa osassa tutkitaan, miten vuosien 1917 ja 1918 kokemukset vaikuttivat lehden maailmankuvaan ja sen käsitykseen kansakunnan luonteesta. Tutkielman pääaineistona ovat Sunnuntai-lehden pääkirjoitukset. Eino Leinon päätoimittama Sunnuntai-lehti oli vuosina 1915 ­- 1918 ilmestynyt puolueeton kulttuurilehti, jonka tarkoitus oli esitellä lukijoilleen monipuolisesti taidetta, aatteita ja tieteen uusimpia saavutuksia. Lehden pyrkimys oli kerätä eri katsantokantojen edustajia sivuilleen keskustelemaan suvaitsevaisuuden hengessä ja vähentää yhteiskunnan eri ryhmien välisiä erimielisyyksiä. Sunnuntain ilmestymisaika oli Suomelle mullistusten aikaa. Tsaarin vallan kaatuminen sysäsi liikkeelle tapahtumasarjan, joka johti lopulta Suomen itsenäistymiseen ja kansalaissotaan. Samalla yhteiskunnan sisällä oli käynnissä hitaampi muutos ­ kansalaisyhteiskunnan synty. Kansan aktivoituminen oli ristiriidassa sivistyneistön perinteisen passiivisen kansakuvan kanssa ja pakotti sivistyneistön määrittelemään identiteettinsä ja suhteensa kansaan uudelleen. Sunnuntain kirjoittajien maailmankuvan pääkäsitteitä olivat sivistys ja kansallinen yhtenäisyys. Lehdessä esiintyvä sivistyskäsitys oli edistyksellinen ja liberaali ja se kehotti lukijoitaan kyseenalaistamaan rohkeasti perinteiset käsitykset. Samalla Sunnuntai korosti inhimillisten arvojen merkitystä kehityksen ohjaajina. Sivistyksen ja kansallisen yhtenäisyyden edistämisen päämääränä oli kansan menestys. Sunnuntain rooli ajan sivistyskeskustelussa oli haastaa valtaapitävän sivistyneistön taantumuksellinen kansansivistys, joka nähtiin kansan kehitystä hidastavana voimana. Sunnuntain piti suojella henkistä ja sivistykselle altista kansaa vahingollisilta vaikutteilta ja osoittaa sille sen oman kansanluonteen mukaisen sivistyksen arvo. Kansa oli Sunnuntaille passiivista ja kykenemätöntä itse ohjaamaan kohtaloaan. Sivistyneistö oli se kansanosa, joka määräsi kansakunnan suunnasta. Siksi se oli myös Sunnuntain kritiikin maalitaulu. Vuoden 1917 levottomuudet ja kansalaissota vahvistivat Sunnuntain henkiselle sivistykselle pohjautuvaa maailmankuvaa. Lehti alkoi sovinnon rakentamisen heti sodan päätyttyä. Se näki sodan syynä materialismin, josta luopuminen oli uuden kansakunnan rakentamisen edellytys. Sota oli lopulta toteuttanut kansan yhtenäisyyden osoittamalla koko kansan kelvottomuuden. Uusi kansakunta voitaisiin rakentaa henkisten, kansan luonteelle ominaisten arvojen pohjalta. Asiasanat: kulttuurihistoria, kulttuurilehdet, sitoutumattomat lehdet, sivistyneistö, älymystö, kansalaissota, maailmankuv

Työväenjohtajan tyrmästä

Pertti Rajala: Työväenjohtaja Eetu. Kertomus Eetu Salinin elämästä. Kansan Sivistysrahaston Eetu Salinin rahasto. Helsinki 2016, 210 s