Labile carbon addition affects soil organisms and N availability but not cellulose decomposition in clear-cut Norway spruce forests

We assessed the effects of sucrose addition on the biological and chemical properties of organic soil in clear-cut Norway spruce forests managed with or without wood-ash fertilization and mechanical site preparation. Sucrose addition increased the abundances of enchytraeids and tardigrades and soil moisture percentage in the clear-cut areas. Sucrose also increased nematode abundance in the non-fertilized plots. Sucrose reduced the pool of waterextractable NH4-N in the soil in the first year, but increased it in the second year. Sucrose addition did not affect the decomposition rate of cellulose strips. The biomass of ground vegetation was not affected by sucrose. Carbohydrate addition seems to enhance N immobilization in clear-cut areas in the short term, and it is suggested that aims at reducing N loss from disturbed forest soil do not necessarily accelerate carbon loss from the forest ecosystem.peerReviewe

Kustannusjohtamisen rooli yritysverkoston ohjauksessa

Siirretty Doriast

Tampere Music Academy Building extension

Tampereen Musiikkiakatemia on historiansa aikana kärsinyt jatkuvista tilaongelmista. 1930-luvulta asti toiminut oppilaitos on toiminut tähän päivään asti erilaisissa vuokratiloissa hajallaan ympäri Tampereen kaupunkia. Koulun ensimmäinen oma, vuonna 1974 valmistunut, rakennus todettiin pian riittämättömäksi. Vuonna 2013 Tampereen Konservatoriotalon säätiö järjesti yleisen kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun laajennuksen suunnittelusta konservatoriotalon tontille. Tässä työssä esitetään suunnitelma, joka pohjautuu arkkitehtuurikilpailun alkuperäiseen kilpailuohjelmaan. Työssä esitellään ensin Musiikkiakatemian ja suunnittelutehtävän taustoja ja suunnittelun kaupunkikuvallisia ja toiminnallisia lähtökohtia. Arkkitehtuurikilpailun voittaja ja hankkeen nykytila käsitellään lyhyesti. Tuomaristo totesi suunnittelutehtävän kilpailun jälkeen poikkeuksellisen haastavaksi. Suunnittelutontti on ahdas ja kaupunkikuvallinen tilanne vaativa. Pysäköintiratkaisu, suurten salitilojen mahduttaminen tontille ja toimivien huoltoyhteyksien ja käyttäjävirtojen ratkaisu vaatii tarkkaa optimointia. Äänisuunnittelun rooli korostuu suunnittelutehtävässä, ja kokonaisratkaisun on toiminnallisuudeltaan ja hengeltään sovelluttava sekä koulu- että kulttuurirakennukseksi. Tässä työssä esitetty suunnitelma pyrkii löytämään tehtävän haasteisiin tasapainoisen ja perustellun ratkaisun.Throughout its history Tampere Music Academy has suffered from a constant lack of premises to house its functions. The music school, founded in the 1930’s, has to this day operated in a variety of rental spaces scattered all over the city of Tampere. The spaces in the school’s first own building were soon found insufficient. In 2013 The Foundation of Tampere Music Conservatory conducted an open international architectural competition for the design of an extension building to be built on the school’s property. The design presented in this thesis is based on the original competition program. The history and backgrounds of the Music Academy and the competition are presented first, followed by discussion on the basis for the design both in terms of cityscape and the functional concept of the building. The winner of the architectural competition is presented briefly. After the competition the jury concluded that the design task was exceptionally challenging. The plot is relatively small and the urban context architecturally divided. The parking solution, fitting large music hall spaces in, and getting both service flow and user flow to work requires that the design is well optimized. The role of acoustic design is emphasized in the task, and the overall design solution has to work both in terms of functionality and spirit as a school building as well as a cultural building. The design presented in this thesis strives for a balanced and justified solution to the design problem

Promiscuous specialists : Host specificity patterns among generalist louse flies

Ectoparasites such as louse flies (Diptera: Hippoboscidae) have tendency for host specialization, which is driven by adaptation to host biology as well as competition avoidance between parasites of the same host. However, some louse fly species, especially in genera attacking birds, show wide range of suitable hosts. In the presented study, we have surveyed the current status of bird specific louse flies in Finland to provide comprehensive host association data to analyse the ecological requirements of the generalist species. A thorough sampling of 9342 birds, representing 134 species, recovered 576 specimens of louse flies, belonging to six species: Crataerina hirundinis, C. pallida, Ornithomya avicularia, O. chloropus, O. fringillina and Ornithophila metallica. Despite some overlapping hosts, the three Ornithomya species showed a notable pattern in their host preference, which was influenced not only by the host size but also by the habitat and host breeding strategy. We also provide DNA barcodes for ten Finnish species of Hippoboscidae, which can be used as a resource for species identification as well as metabarcoding studies in the future.Peer reviewe

Challenges of Combining Open and Commercial Data Sources in Visitor Mobility Estimations

This paper explores the opportunities and challenges of open data. Open and free interfaces can provide useful data, but sometimes there are challenges with data sufficiency and quality. Open data can be enriched by acquiring commercial data, and by merging multiple data sources, a more comprehensive understanding of a situation can be obtained. The focus of this paper is on nature parks, but the technical solutions can be applied to other venues. In the case presented by this paper, the parks are equipped with on-location visitor counters, and with the help of commercial data provided by a mobile network operator, and open sources, such as the weather and road traffic services, we are attempting to gain a better view of visitor movements. The motivation for this research originated from the cities located in the Satakunta region of Finland. For the purpose of developing recreational and business opportunities in the region, the cities require a better understanding of movement of people - which locations and services are popular, and which locations need improvement. To help achieve this goal, this paper presents a technical solution of how analysis and visualization of combined data can be used to estimate visitor amounts within a geographical area.Peer reviewe

Ilmastonmuutoksen kokonaistaloudelliset vaikutukset julkiseen talouteen

Tässä hankkeessa luotiin kokonaiskuva ilmastonmuutoksen ja sen hillinnän vaikutuksista julkisen talouden kestävyyteen ja riskeihin. Kirjallisuuden ja makrotaloudellisten kokonaistasapainomallien avulla tarkasteltiin globaaleja vaikutuksia ja Suomeen kohdistuvia suoria ja heijastevaikutuksia. Samalla arvioitiin mallintamisen haasteita ja parhaita menetelmiä. Kirjallisuus osoittaa, että ilmastonmuutoksen, ja siihen varautumisen ja sopeutumisen vaikutuksista julkiseen talouteen on vielä vähän tutkimuksia, ja tieto siitä on epävarmaa. Tutkimus vaatii kokonaisnäkemystä ilmaston muuttumisen ja hillintä- ja sopeutumispolitiikan vaikutuksista sekä kansan- että julkiseen talouteen. Vaikutusketju on pitkä ja epävarma. Paras mallintamisen lähtökohta on eri lähteiden yksityiskohtien yhdistely kansantalouden tasolle. Analyysin perusteella ilmastonmuutoksen fyysiset seuraukset tullevat vaikuttamaan Suomen kansan- ja julkistalouteen vähemmän kuin valtaosassa muita maita, erityisesti jos sopeutumispolitiikassa onnistutaan. Maakohtaiset erot korostavat kansainvälisiin heijastusvaikutuksiin varautumisen merkitystä ja toisaalta sitä, että Suomen kilpailukyky investointikohteena voi parantua. Heijastevaikutukset vähentävät vientiä, mutta kasvattavat investointeja, ja niiden yhteisvaikutus tuotantoon jää vähäiseksi. Toimialakohtaiset ja alueelliset erot ovat Suomessakin suuria. Kielteisten vaikutusten kiihtyvä kasvu lämpötilan nousun myötä kasvattaa muutenkin suurta vaikutuslaskelmiin liittyvää epävarmuutta. Vihreä siirtymä on vielä lähivuosikymmenen ajan Suomen talouden kannalta tärkeämpi asia kuin ilmastonmuutos. Sitä ohjaavat paitsi Suomen ja EU:n politiikkatoimet, myös globaali teknologia ja käyttäytymismuutokset. Aktiivinen ja onnistunut vihreää siirtymää edistävä politiikka on keskeistä siinä, millaisia taloudellisia vaikutuksia julkiseen talouteen syntyy siirtymävaiheen aikana.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Merenkulun kansainvälisen ilmasto- ja ympäristösääntelyn vaikutukset Suomen elinkeinoelämälle

Merenkulun ympäristösääntelyn aiheuttamien kustannusten ohella syntyy myös säästöjä muun muassa energiatehokkuuden parantumisen kautta. Tiedossa olevan ympäristösääntelyn vuosittainen kustannusvaikutus Suomen meritse tapahtuvalle ulkomaankaupalle vuosina 2020–2025 on noin 25–40 miljoonaa euroa per vuosi, mikä on noin 0,1 – 0,2 % teollisuuden ja kaupan alan kaikista logistiikkakustannuksista. Keskeisistä vientitoimialoista suurin kustannusrasitus kohdistuu metalli-, metsä- ja kemianteollisuudelle. Mikäli kasvihuonekaasupäästöjä pyrittäisiin rajoittamaan päästökaupalla, tämä nostaisi Suomen elinkeinoelämälle kohdistuvia kustannuksia vuositasolla noin 25–30 miljoonaa euroa. Sääntely luo myös liiketoiminta- ja kasvumahdollisuuksia mm. laitevalmistajille, järjestelmätoimittajille, alussuunnittelijoille sekä korjaus- ja purkutelakoille. Alusten energiatehokkuusindeksin, EEDIn tulevia vaiheita koskevissa neuvotteluissa olisi Suomen kannalta huomioitava erityisesti sääntelyn vaikutus talvimerenkulkuun ja alusten kykyyn kulkea jäissä. Sääntelymuutokset synnyttävät myös merkittävät maailmanlaajuiset markkinat alusten päästöjä ja energiankulutusta vähentäville ratkaisuille. Useat suomalaisyritykset ovat näiden teknologioiden toimittajien kärkeä, ja niillä on hyvät edellytykset hyödyntää liiketoimintapotentiaali