Should I stay or should I go? : Kasvupaikkaspesifisten maksasammalten lisääntymis- ja leviämisstrategiat

The area of intensively managed forests, in which required conditions for several liverwort species are seldom found, has expanded over the forest landscape during the last century. Liverworts are very sensitive to habitat changes, because they demand continuously moist microclimate. Consequently, about third of the forest liverworts have been classified as threatened or near threatened in Finland. The general objective of this thesis is to increase knowledge of the reproductive and dispersal strategies of the substrate-specific forest bryophytes. A further aim was to develop recommendations for conservation measures for species inhabiting unstable and stable habitats in forest landscape. Both population ecological and genetic methods have been applied in the research. Anastrophyllum hellerianum inhabits spatially and temporally limited substrate patches, decaying logs, which can be considered as unstable habitats. The results show that asexual reproduction by gemmae is the dominant mode of reproduction, whereas sexual reproduction is considerably infrequent. Unlike previously assumed, not only spores but also the asexual propagules may contribute to long-distance dispersal. The combination of occasional spore production and practically continuous, massive gemma production facilitates dispersal both on a local scale and over long distances, and it compensates for the great propagule losses that take place preceding successful establishment at suitable sites. However, establishment probability of spores may be restricted because of environmental and biological limitations linked to the low success of sexual reproduction. Long-lasting dry seasons are likely to result in a low success of sexual reproduction and decreased release rate of gemmae from the shoots, and consequent fluctuations in population sizes. In the long term, the substratum limitation is likely to restrict population sizes and cause local extinctions, especially in small-sized remnant populations. Contrastingly, larger forest fragments with more natural disturbance dynamics, to which the species is adapted, are pivotal to species survival. Trichocolea tomentella occupies stable spring and mesic habitats in woodland. The relatively small populations are increasingly fragmented with a high risk for extinction for extrinsic reasons. The results show that T. tomentella mainly invests in population persistence by effective clonal growth via forming independent ramets and in competitive ability, and considerably less in sexuality and dispersal potential. The populations possess relatively high levels of genetic diversity regardless of population size and of degree of isolation. Thus, the small-sized populations inhabiting stable habitats should not be neglected when establishing conservation strategies for the species and when considering the habitat protection of small spring sites. Restricted dispersal capacity, also on a relatively small spatial scale, is likely to prevent successful (re-)colonization in the potential habitat patches of recovering forest landscapes. By contrast, random short-range dispersal of detached vegetative fragments within populations at suitable habitat seems to be frequent. Thus, the restoration actions of spring and streamside habitats close to the populations of T. tomentella may contribute to population expansion. That, in turn, decreases the harmful effects of environmental stochasticity.Should I stay or should I go? Kasvupaikkaspesifisten maksasammalten lisääntymis- ja leviämisstrategiat Suomessa tavattavista reilusta kahdestasadasta maksasammallajista noin viidennes on metsälajeja. Pienikokoiset maksasammalet ovat erittäin herkkiä elinympäristön muutoksille, sillä ne vaativat kasvupaikoiltaan tasaisen kosteaa pienilmastoa. Lähes kolmannes näistä lajeista on luokiteltu uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi elinympäristöjen tuhoutumisen tai niiden laadun heikkenemisen seurauksena. Väitöskirjatutkimuksissani selvitin vakaissa ja epävakaissa metsäisissä elinympäristöissä kasvavien maksasammalten lisääntymis- ja leviämisstrategioita. Tutkimustulosten perusteella ehdotan mahdollisia suojelutoimia ja pohdin pienialaisten suojelualueiden merkitystä elintavoiltaan erilaisten maksasammalten elinvoimaisuudelle. Tutkimuksissa käytin populaatioekologisia ja populaatiogeneettisiä menetelmiä. Kantoraippasammal (Anastrophyllum hellerianum) kasvaa laajoissa luonnontilaisissa metsissä ajallisesti ja paikallisesti rajallisella kasvualustalla, lahoavalla maapuulla, joka voidaan tulkita epävakaaksi kasvupaikaksi. Tutkimustulokseni osoittavat, että kantoraippasammal lisääntyy pääasiassa suvuttomasti, jonka tuloksena laji tuottaa runsaasti pieniä itujyväsiä. Suvuton lisääntyminen ei vaadi erityisiä olosuhteita, ja itujyväsiä tuotetaan jo hyvin pienissä versoissa. Sitä vastoin suvullinen lisääntyminen on lajilla huomattavasti harvinaisempaa, joka johtuu tiukoista populaatiorakenne- ja kasvualustavaatimuksista. Toisin kuin on aiemmin ajateltu, myös pienet suvuttomat itujyväset, itiöiden ohella, pystyvät leviämään pitkiä matkoja. Pitkäkestoiset kuivat sääolot ja ympäristön muutokset kuivempaan suuntaan rajoittavat itiöiden tuottoa ja itujyvästen irtaantumista versoistaan. Todennäköistä on, että varsinkin pienissä habitaattilaikuissa kantoraippasammalen esiintymät ovat erittäin alttiita häviämiselle sopivan kasvualustan vähyyden ja reunavaikutuksen takia. Laajoihin metsäalueisiin kohdistuvat suojelutoimet, kuten lahopuun lisääminen lajin elinvoimaisten esiintymien lähiympäristöön, lienevät tärkeimpiä suojelutoimia lajin hyväksi. Harsosammal (Trichocolea tomentella) kasvaa kosteissa ja metsäisissä kasvupaikoissa, lähteikköjen ja puronvarsien ympäristöissä, jotka ovat melko vakaita kasvupaikkoja. Lajin esiintymät ovat melko pieniä ja eristyneitä, mutta hyvinkin pitkäikäisiä elinympäristön pysyessä luonnontilaisen kaltaisena. Tutkimustulokset osoittavat, että harsosammal ylläpitää ja laajentaa kasvustojaan haaromisen ja versonkappaleiden avulla, ja lisääntyy erittäin harvoin suvullisesti. Harsosammalen esiintymät omaavat yllättävän runsaasti perinnöllistä muuntelua. Esiintymien koko tai eristyneisyysaste ei vaikuttanut perinnöllisen muuntelun määrään ja esiintymien havaittiin olevan perinnöllisesti hyvin erilaistuneita myös hyvin suppealla alueella. Siten suojelutoimia kannattaa kohdistaa tehokkaasti myös perinnöllisesti erilaistuneisiin pieniin esiintymiin suurempien esiintymien ohella. Lajin rajoittunut levintäkyky ehkäisee lajin leviämistä uusille potentiaalisille kasvupaikoille, etenkin jos esiintymien välillä on lajille sopimatonta elinympäristöä. Sen sijaan geenivirta esiintymien sisällä on satunnaista osoittaen, että irronneet versonkappaleet leviävät paikallisesti ja uusia kasvustoja syntyy suotuisan elinympäristön sisällä. Suojelutoimia tulisikin kohdentaa nykyisten esiintymien läheisyyteen, jotta esiintymien koko kasvaisi. Tällöin esiintymien herkkyys ympäristön satunnaisille muutoksille vähenisi

An evaluation of the new agro-environmental subsidy scheme by the farmers in Uusimaa region, Finland

The agro-environmental subsidy scheme is the most important agricultural environmental policy instrument used in Finland. The principal aim of the agro-environmental subsidy is to reimburse farmer the costs of using environmentally sounder farming practices and the measures that aim for preserving the environment. It also serves as an economic incentive for ensuring the large enough participation. The agro-environmental subsidy scheme is to be reformed in 2007. The main question answered in thesis was that whether farmers in Uusimaa region are ready to participate in the environmental subsidy scheme on the basis of the economical reasons or not. The focus is on farmers' opinions about how difficult it is to carry out measures of new environmental subsidy and do these measures change their ways of farming. The analysis is based on an empirical study of the farmers attitudes towards the new environmental subsidy scheme. The theoretical framework of this thesis is based on principal-agent theory and on the theory of the firm. In principal-agent theory environmental subsidy is interpreted as a deal in which farmers function as agents and government as a principal. Theory of the firm provides a theoretical framework for the analysis, through which we aim to analyse how rationally behaving farmer makes decisions by economical reasons to participate in the environment subsidy scheme. The thesis points out that presumably the participation percentage will stay high during the period of the new environmental subsidy scheme.Maatalouden ympäristötukijärjestelmä on Suomessa merkittävin maatalouden ympäristö-ohjauskeino. Ympäristötuen periaatteena on maksaa viljelijälle korvausta ympäristölle vähemmän haitallisten viljelymenetelmien käytöstä sekä ympäristön tilan parantamiseksi tehtävien toimenpiteiden toteuttamisesta. Ympäristötuessa maksetaan korvausta sekä aiheutuneista kustannuksista että tulonmenetyksistä. Tukeen sisältyy myös kannustinosa laajan osallistumisen takaamiseksi. Maatalouden ympäristötukijärjestelmä uudistuu vuonna 2007. Tämän pro gradu ­tutkielman tarkoituksena on selvittää, ovatko uusmaalaiset viljelijät valmiita sitoutumaan ympäristö-tukijärjestelmään taloudellisin perustein. Lisäksi pyritään selvittämään, pitävätkö viljelijät ympäristötuen toimenpiteitä vaikeina toteuttaa ja kokevatko he toimenpiteiden muuttavan viljelykäytäntöä. Ympäristötuen perustoimenpiteiden lisäksi viljelijöiden mielipiteitä kysytään ympäristötuen lisätoimenpiteistä. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu päämies-toimija ­teoriasta ja yrityksen teoriasta. Päämies-toimija ­teoria selittää ympäristötukea sopimuksena, jossa valtio on päämies ja viljelijä on toimija. Päämies-toimija ­teoria selittää myös viljelijän mahdollista käyttäytymistä tilanteessa, jossa hän osallistuu ympäristötukijärjestelmään, mutta rikkoo sopimusehtoja. Yrityksen teoria selittää, kuinka rationaalisesti toimiva viljelijä päättää taloudellisin perustein osallistumisestaan ympäristötukijärjestelmään. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan olettaa, että osallistumisaste tulee säilymään korkeana myös tulevalla ympäristötukikaudella. Kustannusarvioiden vaihtelua ei pystytty selittämään taustamuuttujien avulla, mikä tukee käsitystä, että ympäristötuen aiheuttamat kustannukset vaihtelevat suuresti tilojen välillä

Siivousliikkeen lähtökohta-analyysin tekeminen ja tahtotilan kartoittaminen

Opinnäytetyö tuotettiin eräällä Tamperelaiselle siivousalan yritykselle. Tarkoituksena oli kartoittaa yrityksen nykytilanne, sillä sitä ei ollut tehty koskaan yrityksen kolmivuotisessa historiassa. Tilaaja totesi haluavansa myös kartoituksen ja ehdotuksen yrityksen tahtotilaksi. Tämän opinnäytetyön tulisi toimia yrityksen kilpailuedun varmistajana seuraavan 5- vuotis kauden ajan. Kartoitus tahtotilasta tehtiin käymällä keskusteluja sidosryhmien kanssa. Keskustelut sisälsivät aina tavoitteen saada informaatiota, mikä sidosryhmän mielestä olisi yrityksen tahtotilana sopiva. Keskusteluihin oli valmistettu kysymyspatteristo, mutta sitä ei tarvinnut useinkaan käyttää, vaan tarvittava informaatio tuli itsestään.Diese Diplomarbeit wurde für ein aus Tampere stammendes Gebäudereinigungsunternehmen angefertigt. Anfangspunkt war, dass in Arbeit sollte zur zeitige Situation in Unternehmen analysiert werden. Diese Analyse wurde niemals gemacht, obwohl die Firma schon einige Jahre alt ist. Auftraggeber wollte auch eine Schriftliche Beschreibung über Vision. Vision wurde festgelegt nach konstruktiven Gesprächen mit vielen Leuten, die irgendwie mit der Firma verbunden waren. Dazu gehörten z.B. Mitarbeiter, Besitzer, Kunde und Vorgesetz. Diese Befragung wurde mit qualitativen Methoden gemacht

Tammerfest - vetovoimaisen kaupunkifestivaalin asiakasprofiili

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kaupunkifestivaali Tammerfestin nykyisiä ja potentiaalisia uusia asiakkaita, sekä muodostaa heistä asiakasprofiili internetissä julkaistun kävijätutkimuksen avulla. Vastaukset käsiteltiin tilastollisen Tixel -ohjelman avulla ja niitä analysoitiin markkinoinnin teorioiden ja matkailijatypologioiden avulla. Tutkimuksessa luodaan tyypillisen Tammerfest - kävijän asiakasprofiili kävijätutkimuksen perusteella. Tavoitteena oli selvittää, minkälainen on tyypillinen Tammerfest – kävijä; miten hän kokee festivaalin ja mitkä seikat kaipaavat parannusta tulevaisuudessa. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Tammerfest Oy:n kanssa. Tammerfest on vuosittain järjestettävä musiikkifestivaali Tampereen keskustassa joka tulevana kesänä 2010 järjestetään jo 16:sta kertaa. Tapahtuma tarjoaa monipuolista ohjelmaa ikään tai sukupuoleen katsomatta. Tammerfest on monipuolinen kokonaisuus jolla on useita vetovoimatekijöitä ja joka positiivisella brandillaan ja imagollaan tukee Tampereen asemaa merkittävänä kesämatkailukohteena. Työssä selvitetään festivaalin käsitettä kulttuurimatkailun alalajina ja segmentoinnin tärkeyttä matkailumarkkinoinnissa. Opinnäytetyössä esitellään Tammerfestin vetovoimatekijöitä ja attraktioita sekä pohditaan festivaalin vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia SWOT – analyysin avulla. Tutkimuksessa käsitellään segmentointia, mainonnan eri kanavia sekä matkailumarkkinointia yleisesti. Työn tarkoituksena on myös toimia taustatukena tulevaisuudessa tehtävän markkinointitutkimuksen teossa sekä markkinoinnin kohdentamisessa. Opinnäytetyöstä käy ilmi, että Tammerfestin tulevaisuus näyttää valoisalta eikä suuriin muutoksiin ole tarvetta. Festivaalia pidetään yleisesti toimivana ja se on vakiinnuttanut paikkansa olennaisena osana Tampereen kesää.The purpose of this thesis was to examine the current and potential new visitors to the city festival Tammerfest, and create a customer profile based on a survey released on the internet. Tixel software was used in the statistical analysis which was based on the theories of marketing and travel typologies. A profile of a typical Tammerfest visitor was made based on the answers of the customer survey. The aim was to establish a typical Tammerfest visitor; how one experiences the festival and which were the matters that need development in the future. The thesis was realized in co-operation with Tammerfest Oy. Tammerfest is an annual music festival arranged in the centre of Tampere and it will be organized for the 16th time in the summer 2010. The event offers diverse performances regardless of visitor’s age or sex. Tammerfest, its image and positive brand support and promote the city of Tampere as a significant tourism destination in Finland. The festival attracts 80 000 guests every June, therefore the impact of it is considerable to the region. In this thesis the term”festival” has been analyzed as a part of cultural tourism. The study also introduces tourism marketing, and the importance of segmentation as a subdivision of cultural tourism. The study uses SWOT – analysis to find out the strengths, weaknesses, opportunities and threats of Tammerfest. It gives a distinct view of Tammerfest’s current situation and future. It is possible that in the future Tammerfest Oy will conduct a marketing survey and one aim of this study is to help with creating the survey. The future of Tammerfest seems bright, and there is no need for major changes. Generally, people who participated on the survey were satisfied and the city festival appears to have established its position as an essential event of Finland’s summer

A Combination of Fishway and Boat Channel

There have been ideas to combine a fishway and a boat channel in sites with small space to take the advantages of both passage types. This article describes the results of research on a model which has been used to study the design for such a fishway/boat channel combination which will be built in the summer of 1996 in Finland. The shape of the channel to be constructed is a truncated V-shape. The actual water channel itself is 15 m long, 3 m wide at the top, and 1.5 m wide at the bottom. Baffles are located on the sides and bottom of the channel at a 45º angle to the bottom. The shape of the baffles reduces the water velocities on the sides and bottom of the channel by reflecting the water current back on itself. This means that the highest water velocity is in the center, in the upper half of the channel. This permits fish to swim either in those areas where the water velocity is low (i.e. the bottom and near the sides of the channel) or in the center of the channel where the water velocity is high. In addition, the design will permit small boats to navigate in the center of the channel without hitting the sides

Jyväskylän normaalikoulu: rakennushistoriaselvitys

Jyväskylän Normaalikoulun uudisrakennus valmistui vuonna 1928. Arkkitehtien Toivo Salervon ja Hjalmar Åbergin suunnittelema rakennus edustaa tyyliltään pelkistettyä 1920-luvun klassismia. Normaalikoulun L-kirjaimen muotoinen rakennusmassa sijoittuu Harjun rinteeseen. Pitkä pääjulkisivu avautuu Yliopistonkadun suuntaisesti ja siihen suorassa kulmassa liittyvä lyhyempi juhlasalisiipi Voionmaankadun puolelle. Koulutalon massiivinen hahmo sulkee tielinjauksien Harjuun jättämän aukon. Jyrkän aumakaton kattama kookas nelikerroksinen rakennus muodostaa vaikuttavan päätteen Yliopistonkadun, Vaasankadun ja Voionmaankadun katunäkymille. Rakennuksen sijainti kaupungin ruutukaavan korkeiden kerrostalojen ja väljemmin rakennettujen Seminaarinmäen ja Mäki-Matin alueiden rajalla antaa sille erityisen kaupunkikuvallisen merkityksen. Koulutaloa on muokattu ja laajennettu toiminnan kehittyessä ja oppilasmäärän kasvaessa. Vanhan päärakennuksen massiivinen ja selkeä arkkitehtuuri on muutoksista huolimatta säilyttänyt ominaispiirteensä. Nykyään päärakennus ja siihen molemmin puolin liittyvät laajennusosat rajaavat taakseen laajan suojaisan pihamaan. Laajennusten jälkeen koulutalo muodostaa vaikuttavan historiallisesti kerrostuneen kompleksin, jonka julkisivuissa ja sisätiloissa on piirteitä 1920-, 1950- ja 1980-lukujen arkkitehtuurista. Jyväskylän yliopiston tiedemuseo on laatinut rakennushistoriaselvityksen Normaalikoulun rakennuksesta. Selvityksen tilaaja on Jyväskylän yliopiston Tilapalvelu ja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy. Rakennushistoriaselvitys on perusselvitys, joka tulee tehdä kulttuurihistoriallisesti merkittävistä rakennuksista ennen korjaus- ja muutostöiden suunnitteluvaihetta. Selvitys tarjoaa rakennuksen omistajille, käyttäjille ja suunnittelijoille tietoa 4 rakennuksen ylläpitoa ja suojelua varten. Rakennushistoriaselvitys antaa tietoa rakennuksen historiasta, alkuperäisasusta, muutoksista, säilyneisyydestä ja käytöstä. Tämä rakennushistoriaselvitys liittyy taustaselvityksenä Normaalikoulun peruskorjaushankkeeseen. Selvitys keskittyy rakennuksen julkisivun ja keskeisten sisätilojen dokumentointiin ja niiden säilyneisyyden ja muutosten kuvailuun. Selvityksessä on esitetty rakennuksen keskeinen korjaus- ja muutoshistoria tunnetuilta osin. Selvitys tehtiin huhti-elokuussa 2014. Selvityksen laati suunnittelija Ulla Pohjamo. Tutkimuksen ohjaajina toimivat suunnittelija Riikka Mäkipelkola ja intendentti Pirjo Vuorinen yliopiston tiedemuseosta