Lapsiystävällinen kunta -mallin vaikutus kunnan päätöksentekoon sekä lasten osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseen kunnissa

Kunnat ovat tärkeässä asemassa varmistettaessa lasten ja nuorten oikeuksien toteutumista. Unicef on mukana rakentamassa kuntia lapsiystävällisempään suuntaan. Unicefin Lapsiystävällinen kunta -mallin tavoitteena on tukea kuntia tarjoamalla työväline lasten oikeuksien edistämiseen kunnan kaikissa toiminnoissa ja päätöksenteossa. Mallin tavoitteet perustuvat YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja Unicefin kansainväliseen Child Friendly Cities -malliin. Suomessa mallissa on mukana 53 kuntaa ympäri Suomen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, sillä tutkimuksen tarkoituksena oli saada kuvailevaa tietoa mallin vaikutuksista kunnan päätöksentekoon sekä lasten osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseen kunnissa. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kahden eri kunnan Lapsiystävällinen kunta -mallin koordinaattoria. Aineiston analyysi tehtiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Teoria liitettiin aineistoon analyysivaiheessa. Lisäksi aineistoa tarkasteltiin sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta, jonka pohjalla on ajatus siitä, että lapsiystävällinen kunta edistää myös muiden kuntalaisten hyvinvointia. Tutkimuksen tulosten mukaan päätöksenteossa erityisesti lapsivaikutusten arviointi on ottanut askeleita eteenpäin ja sen edistäminen on kuntien kehityskohteena. Lisäksi merkittävänä muutoksena aineiston mukaan on eri hallinnontasojen, virkamiesten ja kunnan palveluiden yhteinen tavoite lasten oikeuksien toteuttamiselle. Kunnissa on myös kehitetty osallistavaa budjetointia ja palvelusuunnittelua mallin käyttöönoton myötä. Tulosten mukaan lapsen oikeuksista on tehty yhteinen asia kunnissa, oikeuksia perehdytetään henkilöstölle aiempaa enemmän ja oikeuksien merkitystä pyritään nostamaan yleiseen keskusteluun. Tulosten mukaan haasteena on kuitenkin esimerkiksi toimintarajoitteisten lasten yhdenvertaisuuden edistäminen, joka vaatii edelleen kehittämistä

Ympäristöviestintä uuden teknologian yrityksessä : Tapaustutkimus Suomen Ericssonin tiedotuksen pääsidosryhmien ympäristöviestinnällisistä odotuksista

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielmassa tarkastellaan ympäristöviestinnän haasteita sidosryhmäteorioiden näkökulmasta tietotekniikka- ja telekommunikaatioalalla. Asiaan perehdytään Suomen Ericssonilla tehdyn tapaustutkimuksen avulla. Suomen Ericssonilla käynnistyi vuonna 2000 ympäristöohjelma, jonka puitteissa yhtiö pyrkii täyttämään ISO 14 001 -standardin vaatimukset. Tutkimusongelma jakaantuu kolmeen osaan: 1. Mitkä ovat Suomen Ericssonin tiedotuksen pääsidosryhmien -henkilöstön, toimittajien ja analyytikoiden- ympäristöviestinnälliset odotukset ja tiedontarpeet. 2. Kuinka Ericssonin viestintä- ja markkinointihenkilöstö näkee ympäristöviestinnän merkityksen yhtiön toiminnassa ja tutkimuksen kohteena olevien sidosryhmien keskuudessa. 3. Kuinka Ericsson ympäristöstrategia tukee sidosryhmien odotuksia ja tiedon tarpeita. Tutkielmassa käytetään kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Henkilöstön mielipiteitä Ericssonin ympäristötyöstä ja ympäristöinformaation tarvetta selvitetään kyselylomakkeella. Toimittajien, analyytikoiden ja Ericssonin edustajien näkemyksiä tietotekniikka-alan ympäristötoiminnasta kartoitetaan teemahaastatteluiden avulla. Henkilöstö ei tunne Ericssonin ympäristöohjelmaa ja se on tiedotuksen sidosryhmistä kaikkein kiinnostunein saamaan enemmän tietoa yhtiön ympäristöasioista. Henkilöstö kokee tärkeäksi, että työnantaja panostaa ympäristöasioiden hoitoon. Toimittajille Ericssonin ja alan ympäristötoiminta ovat tuntemattomia, mutta he ovat kiinnostuneita saamaan enemmän tietoa aiheesta. Toimittajat pitävät kuitenkin yritysten ympäristöohjelmia itsestäänselvyyksinä, mikä asettaa uusia vaatimuksia ympäristöviestinnälle. Analyytikoiden työlle ympäristöinformaatiolla ei ole merkitystä. Alan osakkeiden arvoon vaikuttavat tällä hetkellä muut tekijät, sijoittajat eivät ole kiinnostuneita alan ympäristökysymyksistä ja yritysten ympäristötyöstä ei ole saatavilla informaatiota, jota analyytikot pystyisivät hyödyntämään. Ericssonilla on hyvät edellytykset kehittää yhtiötä ympäristötietoisemmaksi ja lisätä ympäristötietoisuutta sidosryhmiensä keskuudessa, mutta se ei hyödynnä resurssejaan niin, että muutosta tapahtuisi. Toisaalta Ericssonin Suomen tytäryhtiön viestintä- ja markkinointihenkilöstön mukaan yhtiöllä ei ole tarvetta aktiiviseen ympäristöviestintään, sillä sidosryhmät eivät ole esittäneet sen ympäristötoimintaan kohdistuvia vaatimuksia. He näkivät myös riskejä ympäristöviestinnässä, jos toiminnan ympäristövaikutuksia ei ole perusteellisesti selvitetty. Tutkielmassa käytetyt tärkeimmät lähteet ovat: Freemanin (1984) ”Strategic Management. A Stakeholder Approach”, Näsin toimittama (1995) ”Understanding Stakeholder Thinking” ja Linnasen, Markkasen ja Ilmolan (1997) ”Ympäristöosaaminen. Kestävän kehityksen haaste yritysjohdolle”

Data Migration with a Staging Database

Datamigraatiossa dataa siirretään järjestelmien välillä muokaten sitä kohdejärjestelmään sopivaksi. Prosessi voidaan jakaa kolmeen osaan: Datan hakeminen lähdejärjestelmästä, datan muokkaus ja vienti kohdejärjestelmään. Lähdedata luetaan käsittelyä varten, muokataan prosessointivaiheessa kohdejärjestelmän vaatimaan muotoon ja kirjoitetaan kohdejärjestelmään. Työssä uudistettiin toistuva datamigraatioprosessi, joka oli toteutettu aiemmin Java-ohjelmointikielellä käyttäen Spring Batch -ohjelmistokehystä. Prosessi koostui useista sovelluksella toteutetuista eräajoista, jotka lukivat datan kahdesta eri tietolähteestä, käsittelivät sen ja lopuksi kirjoittivat sovelluksen käyttämään tietokantaan. Prosessissa oli ongelmana pitkä suoritusaika, korkea resurssien tarve ja haastava toistettavuus. Datamigraatioprosessi uudistettiin käyttämällä datan prosessointiin ja muokkaukseen työtietokantaa. Työtietokantana toimi PostgreSQL -tietokanta, jonka ominaisuuksista hyödynnettiin varsinkin näkymiä ja viitetauluja, joista viitetauluja käytettiin datan siirrossa sovelluksen tietokantaan. Työtietokannan käyttöönotto datan prosessoinnissa vei suurimman osan migraatioprosessin vaatimista resursseista sovelluksesta erilliseen tietokantaan. Prosessin kokonaiskesto laski huomattavasti ja työtietokantaan tehdyt näkymät mahdollistivat datan katselmoinnin jo kantatasolla

Tule ja maista Tuukkalan paikalliset : Tuotekehitys ABC Mikkelissä

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kehittää paikallisia suolaisia vitriinituotteita ja a la carte -annoksia ABC Mikkeliin. Paikallisilla tuotteilla tarkoitetaan ABC Mikkelissä kehitettyjä tuotteita. Halusimme kehittää tuotteistamme ABC -ketjun tuotteista poikkeavia. Tarkoituksena oli kehittää tuotteita ideasta myyntiin saakka. ABC Mikkeli kuuluu S-ryhmän ABC-asemien ketjuun. ABC Mikkeli on liikennemyymäläasema, joka sijaitsee Tuukkalassa, viisi kilometria Mikkelistä Lappeenrannan suuntaan. ABC:llä yhdellä pysähdyksellä saa monta palvelua, kuten ravintola-, market- ja mittarikentänpalvelut. Tuotekehitys tapahtui neljässä eri vaiheessa: käynnistäminen, luonnostelu, kehittäminen ja vii-meistely. Opinnäytetyöhön liittyi myös katelaskenta ja hinnoittelu sekä markkinointiviestintä. Työhömme liittyi tuotetyytyväisyyskysely toimeksiantajan taholta. Näistä aiheista muodostui myös työmme teoriaosuus. Opinnäytetyöprosessimme alkoi joulukuussa 2012. Opinnäytetyömme oli toiminnallinen opinnäytetyö. Käytimme työssämme seuraavia menetelmiä: tuotekehitys, tuotetyytyväisyyskysely, henkilökohtaisia keskusteluja toimeksiantajan kanssa ja dokumenttianalyysia. Nämä menetelmät soveltuivat hyvin työhömme, koska olemme molemmat työskennelleet ABC Mikkelissä useamman vuoden ajan. Opinnäytetyömme tuloksena kehitimme kahdeksan suolaista vitriinituotetta sekä neljä a la carte -annosta. Valmiit annokset ovat ulkonäöltään ja maultaan onnistuneita. Asiakkailta saama palaute on ollut positiivista ja tuotteita on myyty odotusten mukaisesti.The purpose of our thesis was to develop the local savory vitrine products and a la carte- portions at the ABC Mikkeli. Local products mean that products have been developed for ABC Mikkeli. We wanted to develop different products than the ABC chain used to have. We have developed the products from idea to finished product. ABC Mikkeli belongs to the S-group of ABC-station chain. ABC Mikkeli is a service station, which is located in Tuukkala, five kilometers from Mik-keli to Lappeenranta. The ABC is a one stop location which provides many services such as res-taurant, market and fuel services. The product development took place in four stages: start-up, outline, development and comple-tion. The thesis also dealt with cost analysis, pricing, marketing communications and a product satisfaction inquiry. These topics formed the theoretical part of our work. Our thesis project started in December 2012. Our thesis was a functional thesis. We used the following methods: product development, prod-uct satisfaction inquiry, personal conversation and document analysis. These methods are well suited to our thesis, because we have both worked in ABC Mikkeli many years. We developed eight savory vitrine products and four a la carte-portions. Together with the com-pany we are satisfied with our results

Route 66 - Moottoripyöräillen idästä länteen : Matkailudokumentin leikkaamisprosessi

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitä on otettava huomioon leikattaessa matkailudokumenttielokuvaa. Työssä tutkittiin dokumenttielokuvakonseptin luomista jo valmiiksi kuvatusta materiaalista, sekä sen leikkaamista valmiiksi dokumenttielokuvaksi. Dokumenttielokuvaa pohjustavassa tietopohjassa käsittelen dokumenttielokuvan ominaispiirteitä ja tyylilajeja. Tietopohjassa tuon esille myös matkailudokumenteille ominaisia piirteitä ja ihmisten odotuksia matkailuaiheisille dokumenttielokuville. Tämän jälkeen esittelen itse matkakohdetta eli historiallista Route 66:ta. Käsittelen myös sitä, kuinka nämä oletukset ja odotukset vaikuttivat dokumenttielokuvan leikkausprosessiin. Dokumenttielokuvaa varten valmiiksi kuvattu materiaali oli motoristien itsensä kuvaamaa matkaltaan Amerikan halki Route 66:ta pitkin. Tämän kuvamateriaalin lisäksi kuvasimme moottoripyöräilijöiden haastattelun, jota käytimme dokumenttielokuvan narratiivina. Opinnäytetyössä käytettävä ohjelmakonsepti luotiin yhdessä matkailualan opiskelijoiden kanssa.The purpose of the thesis was to find out what to consider when editing a travel documentary film. The thesis explored the creation of a travel documentary film concept from already filmed material and its editing into a finished documentary film. In a documentary film based information base, this thesis describes the characteristics and styles of a documentary film. In the knowledge base, thesis also describes the characteristic features and people's expectations of tourism-related documentary films. After that, there is presented the actual destination, the historic Route 66. Thesis also explains how these expectations and assumptions influenced the documentary film's editing process. The material that was already filmed for the documentary, was shot by the motorists themselves along the Route 66 of America. In addition to this filmed material an interview was conducted with the motorcyclists, which was used as a narrative for the documentary film. The travel documentary film concept used in the thesis was created together with the students of degree programme in tourism

Bitcoin ja piensijoittaja

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa lisätietoa suomalaiselle piensijoittajalle Bitcoinista, sen potentiaalista sijoitustoiminnassa sekä siitä, miten se vertautuu perinteisempii sijoitusinstrumentteihin. Opinnäytetyön lähtökohtana oli tuottaa ohje tai opas lukijalle, joka on kiinnostunut tutkimaan Bitcoinia mahdollisena osana sijoitusportfoliotaan tai varallisuudenhoitoaan. Aiheen käsittely aloitettiin Bitcoinilla ja sen historialla. Teorian kautta käytiin ensin läpi Bitcoinin kehityksen vaiheita, merkittävimpiä ominaisuuksia sekä Bitcoinin olennaisena osana liittyvää lohkoketjuteknologiaan. Tämän jälkeen opinnäytetyössä käsiteltiin vertailtavat instrumentit, jotka rajattiin arvopapereihin. Rajaus tehtiin perustellen niin, että arvopaperi-instrumentit olivat lähempänä Bitcoinia saatavuudeltaan sekä likviditeetiltään ja sijoittamisprosessit muistuttivat jonkin verran toisiaan. Rajauksen ulkopuolelle jätettiin siis esimerkiksi kiinteistöt, hyödykkeet ja muut vastaavat sijoitusinstrumentit. Teorian kautta instrumenttien käsittelyn lisäksi opinnäytetyössä suoritettiin kvantitatiivisella menetelmällä toteutettu tutkimus, jossa suomalaisilta piensijoittajilta pyydettiin vastauksia sijoitustoimintaan ja Bitcoiniin liittyen kyselylomakkeen avulla. Kyselyn tulokset osoittivat, että suomalainen piensijoittaja pitää Bitcoinia melko korkea riskisenä, volatiilina ja spekulatiivisena sijoitusinstrumenttina. Vastausten perusteella todettiin, että suomalainen piensijoittaja ei todennäköisesti tule käyttämään Bitcoinia sijoitustoiminnassaan lähitulevaisuudessa, joskin kyselyyn vastanneiden joukosta löytyi myös positiivisesti Bitcoiniin suhtautuvien vastaajien vähemmistö. Bitcoinin todetaan olevan vielä jokseenkin vieras käsite suomalaiselle piensijoittajalle, suhtautumisen siihen olevan jokseenkin skeptinen ja jatkotutkimukselle esitetään uusia mahdollisuuksia ja mahdollisia kehittämiskohteita

Viestinnän asiakaskeskeinen kehittäminen

Organisaatioiden ja viestinnän roolin muuttuessa myös niiden tapojen, joilla viestintää suunnitellaan ja tehdään, tulisi muuttua. Moni organisaatio kuitenkin edelleen suunnittelee ja toteuttaa viestintää hyvin organisaatiolähtöisesti eikä viestinnällään palvele kohderyhmiään. Tämän työn tavoitteena oli selvittää, miten viestintää voisi kehittää asiakaskeskeisesti. Lisäksi haluttiin selvittää, miten palvelumuotoilun työkalut soveltuvat viestinnän kehittämiseen. Kehittämistyön tietoperusta koostuu asiakaskeskeisestä liiketoimintalogiikasta, yhteiskehittämisestä, muotoiluajattelusta ja yhteisöviestinnästä. Kehittämistyössä katsottiin, että viestintäpalvelun tulisi keskittyä viestinnän kohteen kokemukseen ja tuon kokemuksen arvoon kohteen yksilöllisessä tilanteessa. Työhön lähdettiin ajatuksesta, että koska muotoiluajattelua voi soveltaa niin tuotteiden, palveluiden, kokemusten kuin strategian kehittämiseen, voi sitä yhtä lailla soveltaa myös viestinnän kehittämiseen. Myös yhteiskehittämisen soveltuvuutta viestinnän kehittämiseen selvitettiin. Kehittämistyö koostui asiantuntijahaastatteluista ja pilottiprojektista, joka toteutettiin yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen kanssa. Kehittämistyön alussa haastateltiin kuutta palvelumuotoilun asiantuntijaa, joilta kerättiin tietoa viestinnän kehittämisestä asiakaskeskeisesti. Tämän jälkeen toteutettiin pilottiprojekti, jossa kehitettiin Säteilyturvakeskuksen sisäistä strategiaviestintää palvelumuotoilun menetelmillä. Tuloksina syntyi SWOT-analyysi palvelumuotoilun hyödyntämisestä viestinnän kehittämisessä, viisi viestijäpersoonaa ja mallipohja viestijäpersoonille, neljä sisäistä viestintäkonseptia Säteilyturvakeskukselle sekä viestinnän asiakaskeskeisen kehittämisen palveluprosessi. Työ osoitti, että asiakaskeskeinen lähestymistapa, muotoiluajattelu ja yhteiskehittäminen soveltuvat erinomaisesti viestinnän kehittämiseen. Tarkastelemalla viestintää palveluna ja hyödyntämällä palvelumuotoilua kehittämistyössä, kehittäminen muuttuu asiakaskeskeiseksi. Muotoiluajattelu tukee kekseliäiden ja asiakkaiden tarpeisiin aidosti vastaavien viestinnän konseptien luontia, ja yhteiskehittäminen nostaa viestinnän kehittämisen uudelle tasolle

Shuffle - uusi tanssilaji Suomessa

Opinnäytetyössäni tarkastelen uudehkoa tanssilajia nimeltään shuffle. Tutkin lajin historiaa, ominaisuuksia sekä sen näkyvyyttä tänä päivänä Suomessa. Työn tavoitteena on kartoittaa shufflelle ominaisia erilaisia oppimistapoja sekä tutkia shufflen mahdollisuuksia toimia omana tanssituntikonseptina Suomen tanssikouluissa. Työssäni keskeisimpänä tutkimusmenetelmänä käytin teemahaastattelua sekä haastattelusta saatujen vastauksien analysointia. Aineiston analyysin tukena käytin tematisointia. Valitsin haastateltaviksi neljä erilaista nuorta aikuista, joita yhdisti kiinnostus shuffleen. Hyödynsin haastattelussa lisäksi omaa lajikokemustani sekä -tietämystäni. Shufflen näkyvyys Suomen tanssikouluissa on nykyisin melko heikkoa. Sen sijaan shufflen tunnettavuus on kasvanut hurjasti festivaaleilla, tapahtumissa sekä mediassa. Elektronisen tanssimusiikin sekä lajikohtaisten videoiden myötä shuffle on noussut ihmisten suosioon ja lajia opetellaan itsenäisesti hyödyntäen eri oppimismenetelmiä. Tutkimus osoittaa haastateltavien olevan kiinnostuneita shufflesta tanssituntikonseptina ja he opettelisivat lajia opettajajohtoisesti, mikäli tunteja olisi enemmän tarjolla. Vähäisen tarjonnan ja suuren kysynnän vuoksi shufflella olisi oiva markkinarako Suomen tanssinkentällä

Raakaöljyn bioremediaatio rantaolosuhteissa - respirometrinen tutkimus suljetussa koeastiassa.

Bioremediaatio on melko uusi ja lupaava menetelmä öljyn saastuttamien ranta-alueiden puhdistamiseen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan öljyn biohajoamisprosessia ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä menetelmiä, joiden avulla biohajoamista voidaan seurata. Kokeellisessa osassa tutkittiin kolmen erilaisen lisäaineen vaikutusta Pohjanmeren raakaöljyn biohajoamiseen. Lisäaineet olivat: nopealiukoisen typpilannoitteen ja superfosfaatin seos, keskihitaasti vapautuvan typpilannoitteen ja apatiitin seos sekä biosorbentti. Raakaöljyn biohajoavuutta tutkittiin suljetussa koeastiastossa simuloiduissa rantaolosuhteissa + 10 °C lämpötilassa. Koeastia oli täytetty hiekalla ja merivedellä. Koe kesti 10 viikkoa. Biohajoamisaste määritettiin respirometrisin menetelmin, joihin kuului hiilidioksidin määrittäminen ilmatilasta sekä epäorgaanisen hiilen pitoisuuden määrittäminen vedestä. Respirometristen määrityksien tueksi suoritettiin mikrobiologisia määrityksiä sekä hiekasta että vedestä. Aktiivinen mikrobibiomassa määritettiin adenosiinitrifosfaatti (ATP) pitoisuuden perusteella. Lisäksi seurattiin heterotrofisten bakteerien kokonaismäärää. Jäännösöljypitoisuus määritettiin uuttamalla öljyinen hiekka hiilitetrakloridilla. Veden ravinne-, happi- ja öljypitoisuus sekä pH ja orgaanisen hiilen kokonaispitoisuus määritettiin viikoittain. Veden akuutti toksisuutta määritettiin valobakteeritestillä. Öljyn biohajoavuus ilman ravinne lisäyksiä oli hyvin hidasta, mutta nopeutui moninkertaisesti kaikkien lisäaineyhdistelmien vaikutuksesta. Eri käsittelyt erosivat toisistaan tilastollisesti kokeen alussa. Keskihitaasti vapautuva typpilannoite ja apatiitti tarjosivat parhaat olosuhteet biohajoamisprosessin käynnistymiselle. Nopeasti vapautuvat lannoitteet osoittautuivat vähiten tehokkaiksi. Typpipitoisuus oli ilmeisesti pääasiallinen biohajoavuutta ja mikrobipopulaation kasvua rajoittava tekijä. Koeastian todettiin soveltuvan hyvin bioremediaatio tutkimuksiin. Mikrobiologiset määritykset hiekkanäytteistä tukivat respirometrisia määrityksiä. Veden ravinne- ja happipitoisuus sekä toksisuus on tärkeää määrittää, jotta biohajoamisprosessia voitaisiin ymmärtää paremmin, mutta rnikrobiologiset määritykset vedestä osoittautuivat lähes merkityksettömiksi. Myös jäännösöljypitoisuus on suositeltavaa määrittää