Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielmassa tarkastellaan ympäristöviestinnän haasteita sidosryhmäteorioiden näkökulmasta tietotekniikka- ja telekommunikaatioalalla. Asiaan perehdytään Suomen Ericssonilla tehdyn tapaustutkimuksen avulla. Suomen Ericssonilla käynnistyi vuonna 2000 ympäristöohjelma, jonka puitteissa yhtiö pyrkii täyttämään ISO 14 001 -standardin vaatimukset. Tutkimusongelma jakaantuu kolmeen osaan: 1. Mitkä ovat Suomen Ericssonin tiedotuksen pääsidosryhmien -henkilöstön, toimittajien ja analyytikoiden- ympäristöviestinnälliset odotukset ja tiedontarpeet. 2. Kuinka Ericssonin viestintä- ja markkinointihenkilöstö näkee ympäristöviestinnän merkityksen yhtiön toiminnassa ja tutkimuksen kohteena olevien sidosryhmien keskuudessa. 3. Kuinka Ericsson ympäristöstrategia tukee sidosryhmien odotuksia ja tiedon tarpeita. Tutkielmassa käytetään kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Henkilöstön mielipiteitä Ericssonin ympäristötyöstä ja ympäristöinformaation tarvetta selvitetään kyselylomakkeella. Toimittajien, analyytikoiden ja Ericssonin edustajien näkemyksiä tietotekniikka-alan ympäristötoiminnasta kartoitetaan teemahaastatteluiden avulla. Henkilöstö ei tunne Ericssonin ympäristöohjelmaa ja se on tiedotuksen sidosryhmistä kaikkein kiinnostunein saamaan enemmän tietoa yhtiön ympäristöasioista. Henkilöstö kokee tärkeäksi, että työnantaja panostaa ympäristöasioiden hoitoon. Toimittajille Ericssonin ja alan ympäristötoiminta ovat tuntemattomia, mutta he ovat kiinnostuneita saamaan enemmän tietoa aiheesta. Toimittajat pitävät kuitenkin yritysten ympäristöohjelmia itsestäänselvyyksinä, mikä asettaa uusia vaatimuksia ympäristöviestinnälle. Analyytikoiden työlle ympäristöinformaatiolla ei ole merkitystä. Alan osakkeiden arvoon vaikuttavat tällä hetkellä muut tekijät, sijoittajat eivät ole kiinnostuneita alan ympäristökysymyksistä ja yritysten ympäristötyöstä ei ole saatavilla informaatiota, jota analyytikot pystyisivät hyödyntämään. Ericssonilla on hyvät edellytykset kehittää yhtiötä ympäristötietoisemmaksi ja lisätä ympäristötietoisuutta sidosryhmiensä keskuudessa, mutta se ei hyödynnä resurssejaan niin, että muutosta tapahtuisi. Toisaalta Ericssonin Suomen tytäryhtiön viestintä- ja markkinointihenkilöstön mukaan yhtiöllä ei ole tarvetta aktiiviseen ympäristöviestintään, sillä sidosryhmät eivät ole esittäneet sen ympäristötoimintaan kohdistuvia vaatimuksia. He näkivät myös riskejä ympäristöviestinnässä, jos toiminnan ympäristövaikutuksia ei ole perusteellisesti selvitetty. Tutkielmassa käytetyt tärkeimmät lähteet ovat: Freemanin (1984) ”Strategic Management. A Stakeholder Approach”, Näsin toimittama (1995) ”Understanding Stakeholder Thinking” ja Linnasen, Markkasen ja Ilmolan (1997) ”Ympäristöosaaminen. Kestävän kehityksen haaste yritysjohdolle”
