Kotoutumisen tekijät

Opinnäytetyömme tavoitteena oli kartoittaa maahanmuuttajien kotoutumiskokemuksia sekä selvittää mitkä tekijät ovat edesauttaneet haastateltaviemme kotoutumisessa Suomeen. Lisäksi tavoitteenamme oli koostaa katsaus kotoutumiseen liittyvistä tutkimuksista. Tutkimuskysymyksemme olivat: miten työllistyminen, kielitaito ja asenneilmasto vaikuttavat kotoutumiseen sekä mitkä ovat maahanmuuttajien omasta mielestä kotoutumisen keskeisimpiä tekijöitä. Opinnäytetyömme tiedonkeruumenetelmänä käytimme teemahaastattelua. Haastattelimme viittä maahanmuuttajataustaista henkilöä, jotka ovat asuneet Suomessa jo useita vuosia. Jokainen heistä on työllistynyt, kouluttautunut ja päässyt omalla tavallaan kiinni suomalaiseen arkeen ja yhteiskuntaan. Kartoitimme teemahaastattelumme avulla avaintekijöitä kotoutumiseen ja etsimme kotoutumisen ongelmakohtia. Opinnäytetyön tuloksena tulimme siihen johtopäätökseen, että maahanmuuttajien kotoutumista merkittävimmin edistävä yksittäinen tekijä on työllistyminen. Tätä ennen on suoriuduttava kuitenkin maahanmuuttajalle usein monimutkaisesta palvelujärjestelmästä ja opeteltava suomenkieli. Asenneilmastolla on myös suuri merkitys siihen, miten kotoutuminen etenee. Asenneilmaston nähtiin muuttuvan sitä mukaa, kun kohtaamiset maahanmuuttajien kanssa lisääntyvät. Vaikka asennevastaisuutta onkin, niin se käy yhä vähäisemmäksi sitä mukaa, kun omaan elinpiiriin tulee ulkomaalaistaustaisia henkilöitä.The objective of our thesis was to survey the experiences of immigrant integration, and to clarify the factors that have contributed to integrating to Finland for our interviewees. Furthermore, we aimed to compile a review on studies conducted on integration. Our research questions were: how do employment, language skills and attitudes affect integration, and what do the immigrants find to be the central factors of integration? Our method of data collection was thematic interview. We interviewed five persons with immigrant backgrounds who have lived in Finland for several years. Each of them has found work, acquired education and in their own respective ways, found a way to become a part of the Finnish everyday life and society. Through the interviews, we surveyed the key factors of integration, and sought for problem issues therein. As the result of the thesis, we came to the conclusion that the single most important factor in immigrant integration is employment. However, before finding work, the immigrant must learn the Finnish language and cope with the Finnish system of several services, which is often complicated for the immigrant. The general attitude environment also affects the proceeding of integration. This was seen to change as people and immigrants meet more often. Although negative attitudes do exist in the population, the stance grows more positive as people with foreign backgrounds become more common in everyday life

Kasvoja seuraavan näköjärjestelmän toteutus robottipäähän

Tiivistelmä. Työssä kehitettiin robottiin kytketty koneoppimisjärjestelmä, joka käsittelee reaaliajassa kameralta tulevaa videosyötettä. Järjestelmää käytettiin havaitsemaan, jäljittämään ja tunnistamaan ihmisten kasvoja, sekä hallitsemaan kameraa (pään ja silmien suuntaus) tarpeenmukaisella tavalla. Kasvojentunnistukseen hyödynnettiin OpenCV:n Haar-ominaisuuksiin pohjautuvaa kaskadiluokittelijaa. Tunnistettua henkilöä seurattiin suhteessa robotin sijaintiin koordinaatistossa, joka helpottaa tunnistuksien käyttöä ja käsittelyä. Henkilön tunnistamiseen koulutettiin Tensorflow-kirjastoa käyttäen autoenkooderityyppinen neuroverkko, jolla enkoodataan kasvoista helposti muistettava ja matemaattisesti vertailtavissa oleva vektori. Tuotettu kokonaisuus onnistui kohtuullisella tarkkuudella ihmisen silmänliikkeitä imitoiden tunnistamaan ja seuraamaan kasvoja. Kyseessä oli usean kandidaattivaiheen opiskelijan laajempi yhteistyöprojekti, jossa eri ryhmät toteuttavat robotille eri toiminnallisuuksia. Ryhmien tuottamat ominaisuudet yhdistettiin käyttäen ROS (Robot Operating System) -nimistä järjestelmää.Abstract. In this work we developed a machine learning system for a robot used to process real time video feed of a camera. The system is used to detect, track and recognize faces and control a camera accordingly (head and eye movement). We used OpenCV cascade classifier which uses Haar-features for facial recognition. Recognitions are mapped to a coordinate system relative to the robot which helps the usage and processing of the detections. An autoencoder based solution was trained using Tensorflow-library for facial recognition by encoding an easily mathematically comparable vector from the faces. The produced system was able to imitate human eye movement with reasonable accuracy and track faces. The project was a part of larger collaboration between other bachelor’s degree students on this project course. Each group developed a specific functionality for the robot. All of the functionalities developed by each group were combined using Robot Operating System

Cross-platform mobile game development

The main purpose of this thesis was to find and learn about a framework for cross-platform mobile game development for modern mobile operating systems. The target mobile platforms were Google's Android and Apple's iOS. The thesis was started by finding out different types of solutions for cross-platform application and game development for mobile devices. Different types of solutions should be briefly described and the found solution for cross-platform development should be more extensively covered. As the result of this thesis the found types for cross-platform development options are listed and one framework, Libgdx, is more extensively covered from the required development environment to the stage of deploying the game to an actual device.Opinnäytetyössä tutkittiin miten on mahdollista kehittää applikaatioita tai pelejä järjestelmäriippumattomasti yleisimmille mobiilikäyttöjärjestelmille. Opinnäytetyön kirjoitushetkellä käytetyimmät mobiilikäyttöjärjestelmät olivat Googlen Android ja Applen iOS. Opinnäytetyö aloitettiin selvittämällä erilaisia tekniikoita, joilla on mahdollista kehittää mobiiliapplikaatioita tai -pelejä järjestelmäriippumattomasti. Erilaiset vaihtoehdot käydään läpi ja Libgdx-ohjelmistokirjastoa esitellään tarkemmin sekä toteutetaan esimerkki projekti kyseisellä ohjelmistokirjastolla. Lopputuloksena valittuja kehitystyökaluja hyödyntämällä oli mahdollista toteut-taa mobiilipeli Android- ja iOS-käyttöjärjestelmille. Opinnäytetyössä esitellään myös kehitysympäristö työkaluineen sekä esimerkki projektin asennus oikealle laitteelle

Palvelut sukupuolivähemmistöön kuuluvien maahanmuuttajataustaisten voimaantumisen tukena

Toteutimme opinnäytetyön yhteistyössä Transtukipiste ry:n kanssa. Tarkoituksenamme oli selvittää, miten palvelut voivat tukea sukupuolivähemmistöön kuuluvia maahanmuuttajataustaisia henkilöitä heidän voimaantumisessaan. Yhtenä tavoitteena oli saada tietoa yhteistyökumppanille ja muille kohderyhmän kanssa työskenteleville toimijoille kohderyhmän kokemuksista ja palveluntarpeesta. Käytimme opinnäytetyön toteutuksessa laadullisia tutkimusmenetelmiä. Opinnäytetyö toteutettiin kesän ja syksyn 2016 aikana. Toteutusmuotona oli verkossa täytettävä kyselylomake sekä asiaa tarkemmin syventävät haastattelut. Teoreettisena viitekehyksenä käytimme Juha Siitosen voimaantumisteoriaa. Kyselylomakkeessa ja haastatteluissa hyödynsimme voimaantumisteorian osaprosesseja kysymysten teemojen muodostamisessa ja tulosten analysoinnissa. Kyselylomakkeeseen vastasi neljä henkilöä, ja kahta heistä haastattelimme kasvokkain tai Skype-palvelun välityksellä. Saamiemme tulosten mukaan vastaajat eivät kokeneet kotimaan tilannettaan turvalliseksi sukupuolivähemmistöille. Suurin osa vastaajista totesi tilanteen olevan Suomessa parempi verrattuna omaan kotimaahansa, mutta vastauksissa myös ilmeni epätietoisuus yhteiskunnan ja ihmisten suhtautumisesta sukupuolivähemmistöihin ja maahanmuuttajiin sekä tyytymättömyyttä Suomen tilanteeseen. Moni vastaaja kertoi tarpeesta piilottaa oma sukupuolivähemmistöön kuuluminen tai maahanmuuttajatausta. Vastaajat kokivat nykyisissä palveluissa olevan puutteita ja syrjiviä rakenteita heitä kohtaan. Lisäksi osa vastaajista ei tiennyt heille kuuluvista oikeuksista esimerkiksi terveyspalveluissa. Kohderyhmän sisällä koetaan myös yksinäisyyttä ja stressiä. Vastaajat toivoivat erityisesti asiallista tietoa, tietoa muillakin kuin suomen kielellä, työntekijöiden kouluttamista ja tietoisuuden lisäämistä kohderyhmästä, vertaistukiryhmiä, verkkopalveluita ja ylipäätään pääsyä palveluihin. Johtopäätöksenä voimme todeta, että vastaajien voimaantumisen tunteeseen vaikuttavat eri asiat, mutta niissä on myös yhtäläisyyksiä. Vastauksista nousee kaikkiin voimaantumisen osaprosesseihin liittyviä tekijöitä, mutta erityisesti konteksti eli ympäristö vaikuttaa vastaajien voimaantumiseen. Tulosten valossa palveluiden ja ympäristön merkitys voidaan nähdä merkittävänä tekijänä kohderyhmän voimaantumiselle.The thesis was made in cooperation with Transgender Support Center. The aim of this study was to find out how services can support empowerment of persons with an immigrant background belonging to a gender minority. Main goals were to gain more information about the target group’s experiences and about the needs of services for the cooperation partner and for other operators. The study was conducted by using qualitative research methods. The thesis was put into practice during the Summer and Autumn of 2016. Data for the study was collected by an internet survey and by interviews. For the theoretical framework, we used empowerment theory by Juha Siitonen. We utilized subprocesses of empowerment theory in forming the themes of the questions and in analyzing the results. Four people answered to the survey and we interviewed two of them face-to-face or by Skype service. The results showed that the respondents did not feel that the situation in their home country was safe for gender minorities. The answers showed that also in Finland there is uncertainty about society’s and people’s attitude towards gender minorities and immigrants, and dissatisfaction with Finland’s current situation. Many of the respondents told about the need of hiding the fact that they belong to a gender minority or that they have an immigrant background. The respondents felt that there are shortcomings and discriminatory structures in existing services. In addition, some of the answerers did not know about their rights for example in health services. Some people from the target group felt loneliness and stress. The respondents wished for appropriate information, information in other languages than in Finnish, education for employees and increasing their knowledge of the target group, peer support groups, internet services, and access to services. The conclusion is that different factors affect the feeling of empowerment of the respondents, but there are also similarities in the answers. The answers show results related to all subprocesses of empowerment, but especially the context seems to have an effect on the respondents’ empowerment. In the light of the results, we can conclude that the importance of services and environment can be seen as a significant factor for the target group’s empowerment

Aistien juhla : mentaalinen värien näkeminen osana näkövammaisuutta tapaustutkimuksen ja taidetekstiiliteoksen keinoin

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten näkövammaiset näkevät värejä ja mitä tekstiilisuunnittelijan on otettava huomioon näkövammaiselle suunniteltaessa. Opinnäytetyössä kartoitettiin myös ihmisen värinäkökykyä niin fysiologisesti kuin psykologisestikin. Toiminnallinen osuus käsittelee näkövammaisille järjestettyä materiaalikatselmusta yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:n kanssa. Opinnäytetyöprosessi eteni taustatutkimuksen kartoituksen kautta ryijyprototyyppien valmistukseen ja materiaalikatselmuksen suunnitteluun. Opinnäytetyön testiryhmänä toimi otos, joka muodostui näkövammaisista ja näkevistä. Tapaustutkimus keskittyy materiaalikatselmuksen perusteella kerättyyn tutkimusdataan ja sen läpikäymiseen. Opinnäytetyön päätteeksi analysoidaan materiaalikatselmuksen tutkimustulokset. Niiden perusteella voidaan todentaa näkövammaisten kokevan värit voimallisesti, vaikka näkökyky olisi heikentynyt tai sitä ei olisi ollenkaan. Lopuksi opinnäytetyössä pohditaan mahdollisia jatkokehitysideoita, joissa voidaan hyödyntää tutkimuksen kerättyä dataa