Morality Made Visible : Edward Westermarck’s Moral and Social Theory

This title is published in Open Access with the support of the University of Helsinki.While highly respected among evolutionary scholars, the sociologist, anthropologist and philosopher Edward Westermarck is now largely forgotten in the social sciences. This book is the first full study of his moral and social theory, focusing on the key elements of his theory of moral emotions as presented in The Origin and Development of the Moral Ideas and summarised in Ethical Relativity. Examining Westermarck’s evolutionary approach to the human mind, the author introduces important new themes to scholarship on Westermarck, including the pivotal role of emotions in human reciprocity, the evolutionary origins of human society, social solidarity, the emergence and maintenance of moral norms and moral responsibility. With attention to Westermarck’s debt to David Hume and Adam Smith, whose views on human nature, moral sentiments and sympathy Westermarck combined with Darwinian evolutionary thinking, Morality Made Visible highlights the importance of the theory of sympathy that lies at the heart of Westermarck’s work, which proves to be crucial to his understanding of morality and human social life. A rigorous examination of Westermarck’s moral and social theory in its intellectual context, this volume connects Westermarck’s work on morality to classical sociology, to the history of evolutionism in the social and behavioural sciences, and to the sociological study of morality and emotions, showing him to be the forerunner of modern evolutionary psychology and anthropology. In revealing the lasting value of his work in understanding and explaining a wide range of moral phenomena, it will appeal to scholars of sociology, anthropology and psychology with interests in social theory, morality and intellectual history

Morality Made Visible

While highly respected among evolutionary scholars, the sociologist, anthropologist and philosopher Edward Westermarck is now largely forgotten in the social sciences. This book is the first full study of his moral and social theory, focusing on the key elements of his theory of moral emotions as presented in The Origin and Development of the Moral Ideas and summarised in Ethical Relativity. Examining Westermarck’s evolutionary approach to the human mind, the author introduces important new themes to scholarship on Westermarck, including the pivotal role of emotions in human reciprocity, the evolutionary origins of human society, social solidarity, the emergence and maintenance of moral norms and moral responsibility. With attention to Westermarck’s debt to David Hume and Adam Smith, whose views on human nature, moral sentiments and sympathy Westermarck combined with Darwinian evolutionary thinking, Morality Made Visible highlights the importance of the theory of sympathy that lies at the heart of Westermarck’s work, which proves to be crucial to his understanding of morality and human social life. A rigorous examination of Westermarck’s moral and social theory in its intellectual context, this volume connects Westermarck’s work on morality to classical sociology, to the history of evolutionism in the social and behavioural sciences, and to the sociological study of morality and emotions, showing him to be the forerunner of modern evolutionary psychology and anthropology. In revealing the lasting value of his work in understanding and explaining a wide range of moral phenomena, it will appeal to scholars of sociology, anthropology and psychology with interests in social theory, morality and intellectual history

Tunteet ja moraali : Edvard Westermarckin moraaliteoria Adam Smithin vaikutteiden valossa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielma käsittelee Edvard Westermarckin moraaliteoriaa ja Adam Smithin moraalifilosofian vaikutteita ja yhteyksiä siihen. Näkökulma Smithiin on Westermarckin rajaama. Alkuosassa esittelen Westermarckin moraaliteorian pääpiirteitä. Westermarckin mukaan moraaliset käsitykset perustuvat pohjimmiltaan rankaisevan paheksunnan ja palkitsevan hyväksynnän tunteille. Käsittelen näiden tunteiden retributiivista luonnetta, jolla tarkoitetaan korvauksellisuutta tai ansioperiaatteen mukaisuutta. Käyn läpi moraalitunteiden tunnuspiirteiden erittelyä sekä Westermarckin selityksiä siitä, minkä takia ihmiset tuntevat tällaisia pyyteettömiä, puolueettomia ja yleisesti jaetuiksi oletettuja moraalitunteita. Samalla esitän, millä tavoin moraalin psykologinen tunneperusta ja yhteisölliset ulottuvuudet ovat Westermarckilla jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Työni loppuosassa lomittuvat kolme tarkastelulinjaa. Esittelen ensinnäkin Adam Smithin moraalifilosofian pääpiirteitä ja vastaan kysymykseen, millä tavoin ja mitä kautta Smithin vaikutteet ja yhteydet näkyvät Westermarckin työssä. Samalla eräät aluksi maininnalle jäävät seikat, kuten empatia, sympatia, altruistiset tunteet sekä Smithin ja Westermarckin hyvin yhtenevät näkemykset moraaliarvostelmien kohteista, tulevat käsitellyiksi yksityiskohtaisemmin. Smithin vaikutteet ja yhteydet näkyvät ennen kaikkea kolmea kautta. Ensinnäkin Smith korosti Westermarckin tavoin moraalitunteiden retributiivisuutta. Toisekseen Smithin teorian perustana ovat puolueettoman tarkkailijan suuttumuksen ja kiitollisuuden tunteet. Smithin kuvauksella puolueettomasta tarkkailijasta on keskeinen yhteys siihen, että pyyteettömyys ja puolueettomuus valikoituivat Westermarckilla tunteiden moraalisuuden tunnuspiirteiksi. Kolmas yhteys Smithiin on sympatian merkityksessä moraalisen hyväksynnän tai paheksunnan tuntemisessa. Tämän jälkeen erittelen syitä sille, miksi Westermarckin maine sosiologina ja antropologina alkoi merkittävästi heiketä 1920-luvun aikana. Syynä tähän on ennen kaikkea paradigmamuutos, joka kytkeytyy Westermarckin edustaman darwinismin ja evolutionismin aseman heikentymiseen. 1990-luvulta lähtien Westermarck on jälleen herättänyt uutta mielenkiintoa, joka kytkeytyy evoluutioteoreettisten lähestymistapojen ja ihmistieteiden jälleenkohtaamiseen. Lopuksi osoitan, kuinka Smithin ja Westermarckin näkemykset ovat yhdenmukaisia Robert Triversin (1971) vastavuoroisen altruismin teorian kanssa

Edvard Westermarckin moraalisosiologia

Artikkelissani käsittelen Edvard Westermarckin moraaliteorian perusteita. Westermarckin skottivalistuksen moraalifilosofiaa ja darwinismia yhdistävät näkemykset moraalin alkuperästä ja olemuksesta ovat herättäneet evoluutioteoreettisen ihmistutkimuksen myötä jälleen kiinnostusta myös sosiologiassa. Artikkelissani osoitan, että Westermarckin moraaliteorialla on annettavaa varsinkin keskusteluille tunteiden sosiologiasta. Tarkastelen, missä merkityksessä Westermarck katsoi moraalilla, toiminnalla ja sosiaalisuudella olevan emotionaalinen perusta. Erittelen Westermarckin käsityksiä moraalitunteiden tunnuspiirteistä ja selityksiä siitä, miksi ihmiset tuntevat tällaisia pyyteettömiltä, puolueettomilta ja yhteisiltä vaikuttavia tuomitsevia ja palkitsevia tunteita. On olennaista huomioida, että Westermarckin mukaan moraalin psykologinen tunneperusta ja yhteisölliset ulottuvuudet ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Tämä ilmenee esimerkiksi siinä keskeisessä roolissa, jonka Westermarck antaa sympatialle ja tavoille. Vastaavasti Westermarck korostaa moraalitunteiden merkitystä sosiaalisten instituutioiden muodostumisessa, säilymisessä ja muuttumisessa

Morality Made Visible : Edward Westermarck's Moral and Social Theory

This study offers an overall interpretation of the sociologist and anthropologist Edward Westermarck’s (1862–1939) moral and social theory. It focuses on the key elements of Westermarck’s theory of moral emotions as presented in The Origin and Development of the Moral Ideas (1906-08) and summarized in Ethical Relativity (1932), and examines the importance of his work for understanding and explaining a wide range of social and moral phenomena that may be observed in all social environments. The study has two main aims. First, it lays out the key features of Westermarck’s theory of moral judgement, the nature of retributive emotions in which moral judgements are based, and the various psychological and social elements influencing them. At the same time, it shows that Westermarck’s account of morality is an ambitious and wide-ranging analysis of the fundamentals of human social behaviour and social reality. By combining the moral-psychological and sociological aspects of Westermarck’s work, the study reconstructs his understanding of emotions, and the different forms of emotional contagion in particular, as the fundamental elements of human sociality. What emerges is that at the heart of Westermarck’s theory-building is his neglected account of sympathy, proving to be crucial to his understanding of morality and human social life. The second aim of this study is to examine Westermarck’s thought in the context of his main sources of inspiration, enabling a better understanding of his work. In this regard, it highlights the importance of Darwinian evolutionism to the different aspects of Westermarck’s project, especially to his approach to the human mind. In addition, the study demonstrates how Westermarck’s theory of moral emotions developed out of, and in response to, David Hume’s and Adam Smith’s moral philosophy, combining their views on human nature, moral sentiments, and sympathy with Darwinian evolutionary thinking. The first part of this work focuses on the central elements in Westermarck’s moral and social theory, especially with respect to the nature of moral emotions, the role of sympathy and society, reciprocity, the emergence and maintenance of moral norms, and moral responsibility. The remaining part of the study expands upon and deepens these discussions by looking at Westermarck’s theory of moral emotions in relation to the sentimentalist tradition in British moral philosophy, whose importance Westermarck himself emphasised as the background for his thinking. Today, his legacy serves as an example of sociological theory-building that is not organized around the dualisms of nature/culture and animal/human which penetrate much of the social sciences. The study demonstrates Westermarck’s sociological relevance and broadens the view of Westermarck as the forerunner of modern evolutionary approaches to morality.Väitöskirja tarjoaa kokonaistulkinnan sosiologi, antropologi Edvard Westermarckin (1862–1939) moraali- ja yhteiskuntateoriasta. Se keskittyy The Origin and Development of the Moral Ideas (1906–08) ja Ethical Relativity (1932) -teoksissa esitettyyn teoriaan moraalitunteista ja hänen tapaansa analysoida ja selittää kaikissa ihmisyhteisöissä havaittavia moraaliin liittyviä ilmiöitä. Tutkimuksella on kaksi päätavoitetta. Ensinnäkin se tarkastelee Westermarckin moraaliarvostelmia koskevan teorian pääpiirteitä, palkitsevien ja rankaisevien moraalitunteiden luonnetta sekä niihin vaikuttavia psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä. Samalla tutkimus osoittaa Westermarckin esittäneen laaja-alaisen ja yksityiskohtaisen tarkastelun inhimillisen sosiaalisen käyttäytymisen ja yhteisöelämän perustasta. Tuloksena on kokonaiskuva Westermarckin moraalipsykologisesta ja sosiologisesta tutkimustyöstä, jonka ytimessä on käsitys tunteista ja erityisesti tunteiden jakamisesta ja tarttumisesta ihmisen sosiaalisuuden keskeisinä rakenneosina. Erityisen tärkeäksi osoittautuu teoria sympatiasta, jota Westermarck soveltaa monien sosiaalisten ja moraalisten ilmiöiden tarkastelussa. Tutkimuksen toisena tavoitteena on analysoida Westermarckin moraalitunneteorian yhtymäkohtia ja eroavaisuuksia suhteessa hänen keskeisimpiin edeltäjiinsä. Tältä osin väitöskirja osoittaa darwinilaisen evoluutioteorian merkityksen Westermarckin moraalitutkimuksen eri osa-alueille ja ennen kaikkea ihmismieltä koskeville käsityksille. Lisäksi tutkimus tuo esiin, kuinka Westermarck kehitti moraaliteoriansa yhdistämällä David Humen ja Adam Smithin moraalifilosofiaan sisältyviä käsityksiä ihmisluonnosta, moraalitunteista ja sympatiasta darwinilaiseen evoluutioajatteluun. Väitöskirjan alkupuoli keskittyy Westermarckin moraali- ja yhteiskuntateorian ydinkysymyksiin liittyen moraalitunteiden luonteeseen, sympatian ja yhteiskunnan merkitykseen, vastavuoroisuuteen, moraalisten normien muodostumiseen, säilymiseen ja muuttumiseen sekä moraaliseen vastuunalaisuuteen. Tutkimuksen loppuosa tarkastelee Westermarckin moraaliteoriaa suhteessa aikaisempaan brittiläiseen moraalitunnefilosofiaan, jonka merkitystä hän itse korosti tutkimustyönsä lähtökohtana. Westermarckin perintö toimii esimerkkinä sosiologisesta teorianmuodostuksesta, joka ei pohjaudu luonnon ja kulttuurin tai ihmisten ja eläinten erotteluun. Väitöskirja avartaa käsitystä Westermarckin tutkimustyön sosiologisesta merkityksestä sekä laajentaa kuvaa hänestä evoluutioteoreettisen moraalitutkimuksen edelläkävijänä

Ihmisen sosiaalisuuden alkulähteillä : Westermarckilainen sosiologia ja sosiaaliantropologia

Ensimmäinen kokonaisesitys westermarckilaisesta sosiologiasta ja sosiaaliantropologiasta, jotka hallitsivat suomalaista yhteiskuntatutkimusta ennen toista maailmansotaa. Edvard Westermarck (1862-1939) on kautta aikain tunnetuin suomalaistutkija. Hänen kansainvälisesti menestyneet oppilaansa julkaisivat teoksiaan johtavilla brittiläisillä kustantajilla. Kirja avaa Westermarckin ja hänen oppilaidensa lähtökohtia valistusfilosofiassa, evoluutioajattelun eri suuntauksissa ja antropologiassa. Lisäksi se luo kokonaiskuvan westermarckilaisten tutkimusaiheista ja keskinäisistä samankaltaisuuksista ja eroista. Westermarck ja hänen oppilaansa tutkivat sosiaalisten ilmiöiden alkuperää, joka synnyttää ja ylläpitää niitä yhä tänäkin päivänä. Samalla heitä yhdisti kiinnostus sellaisiin käyttäytymistaipumuksiin, jotka ihminen jakaa muiden eläinten kanssa. Suomalaisen sosiologian historia on usein hahmotettu ”vanhan” ja ”modernin” sosiologian välisenä erontekona, jossa vanhentuneet teoriat ja metodit korvautuivat toisen maailmansodan jälkeen uudenlaisilla lähestymistavoilla. Kirja tarkastelee tätä kehityskertomusta kriittisessä valossa ja osoittaa westermarckilaisen perinnön pysyvän arvon nykypäivän tieteellisissä ja yhteiskunnallisissa keskusteluissa.Peer reviewe

Morality Made Visible

While highly respected among evolutionary scholars, the sociologist, anthropologist and philosopher Edward Westermarck is now largely forgotten in the social sciences. This book is the first full study of his moral and social theory, focusing on the key elements of his theory of moral emotions as presented in The Origin and Development of the Moral Ideas and summarised in Ethical Relativity. Examining Westermarck’s evolutionary approach to the human mind, the author introduces important new themes to scholarship on Westermarck, including the pivotal role of emotions in human reciprocity, the evolutionary origins of human society, social solidarity, the emergence and maintenance of moral norms and moral responsibility. With attention to Westermarck’s debt to David Hume and Adam Smith, whose views on human nature, moral sentiments and sympathy Westermarck combined with Darwinian evolutionary thinking, Morality Made Visible highlights the importance of the theory of sympathy that lies at the heart of Westermarck’s work, which proves to be crucial to his understanding of morality and human social life. A rigorous examination of Westermarck’s moral and social theory in its intellectual context, this volume connects Westermarck’s work on morality to classical sociology, to the history of evolutionism in the social and behavioural sciences, and to the sociological study of morality and emotions, showing him to be the forerunner of modern evolutionary psychology and anthropology. In revealing the lasting value of his work in understanding and explaining a wide range of moral phenomena, it will appeal to scholars of sociology, anthropology and psychology with interests in social theory, morality and intellectual history

Sosiologian varhainen institutionalisoituminen Suomessa

Sosiologia tuli Suomessa ensimmäisten maiden joukossa osaksi yliopistossa tapahtuvaa tutkimusta jaopetusta. Artikkelimme käsittelee suomalaisen sosiologian institutionalisoitumista 1890- ja 1940-lukujenvälisenä aikana. Keskitymme institutionalisoitumiseen ideoiden ja aatteiden, yksilöiden, identiteetinja instituutioiden tasoilla tapahtuvana ilmiönä. Sosiologian institutionalisoituminen sai alkunsa,kun Edvard Westermarck nimitettiin vuonna 1890 sosiologian dosentiksi. Tieteenalan asema vahvistui,kun se liitettiin vuonna 1906 osaksi Westermarckin käytännöllisen filosofian professuuria. 1910-luvullaopetusta antoi myös kaksi sosiologian dosenttia, minkä lisäksi sosiologialla oli keskeinen asema suomalaisessaestetiikassa ja uskontotieteessä. Westermarckin oppilaat valittiin 1920-luvun puolivälissäsosiologian professuureihin Helsingin ja Turun yliopistoissa ja 1940-luvun taitteessa Åbo Akademissa.Westermarckin lisäksi artikkelin keskeisiä henkilöitä ovat Yrjö Hirn, Gunnar Landtman, Rafael Karsten,Rudolf Holsti, Uno Harva ja Karl Robert Villehard Wikman. Artikkeli osoittaa, että heidän tuotantonsaja opetuksensa heijastavat käsitystä sosiologiasta sosiaalisten ilmiöiden syitä tutkivana tieteenalana.Käytämme aineistona julkaisuja, opetustietoja, opetusvirkojen ja professuurien perustamista koskeviatietoja ja tutkintovaatimuksia