Informaatioergonomiaa kehittämällä kohti aivoterveellistä ICT-alan työtä

Viime vuosien aikana lähes kaikessa työssä informaatiokuormitus on lisääntynyt voimakkaasti. Informaatioylikuormituksen tiedetään lisäävän stressiä, heikentävän muistia sekä yleisesti työhyvinvointia ja työn tuottavuutta. Työpaikoilla on tästä syystä tärkeää kiinnittää huomiota työn informaatioergonomiaan ja kehittää ratkaisuja, joilla informaation määrä saadaan pidettyä hallittavalla tasolla. Tässä artikkelissa tarkastellaan, millaisia ratkaisuja ICT-alan yritykset tuottivat Kestävä aivoterveys -hankeen järjestämissä informaatioergonomian työpajoissa. Alan työn luonteesta johtuen, työssä joutuu seuraamaan ja analysoimaan suuria määriä informaatiota. ICT-alan ratkaisut liittyivät työn priorisointiin ja jäsentelyyn, sovittuihin viestinnän käytäntöihin ja keskeytyksettömän työn mahdollistamiseen. Tunnistettujen ratkaisujen avulla on mahdollista keventää muistikuormaa, vähentää tietotulvaa ja välttyä keskeytyksiltä, mikä edistää oman työn hallinnan kokemusta.publishedVersio

Omaishoitaja huolehtii läheisestään usein oman jaksamisensa äärirajoilla – mistä tukea?

Artikkelissa tuodaan esille opinnäytetyönä tehdyn määrällisen tutkimuksen päätulokset omaishoitajien tuen tarpeesta ja heitä koskevien tukipalvelujen kehittämisestä. Tutkimukseen osallistui 48 Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen alueen omaishoitajaa. Tutkimustulosten perusteella omaishoitajat ovat uupuneita ja työ on henkisesti raskasta. Suurin osa omaishoitajista on iäkkäitä ja hoitaa kotona omaa puolisoaan. Vapaa-aikaa ei ole tai sitä ei ole riittävästi. Omaishoitajat toivovat rahallisen tuen lisäksi enemmän vapaita ja vapaiden mahdollistamista esimerkiksi kotiin saatavan sijaishoidon avulla. Myös lyhytaikaiselle sijaishoidolle olisi tarvetta. Lasten omaishoitajat toivovat enemmän heille suunnattuja tukipalveluja. Artikkelissa tuodaan esille omaishoitajien omia ajatuksia heille suunnatuista tukipalveluista ja niiden mahdollisista kehittämiskohteista. Tutkimukseen osallistuneet kunnat voivat hyödyntää saatuja tuloksia kehittäessään omia palvelujaan, jotta tarjolla olevat tukimuodot ja tuen tarpeet kohtaisivat entistä paremmin. Tuloksia voidaan käyttää hyödyksi myös muualla Suomessa

Palvelujen kehittäminen ikääntyneille Oulun Eteläisellä alueella

Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus -hankkeen avulla lähdettiin kehittämään hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja ikääntynei-den palveluihin. Hankkeessa kiinnitettiin erityistä huomiota aktiivisiin iäkkäisiin kansalai-siin, osaamiseen, luovuuteen ja hyvään johtajuuteen vanhustyössä sekä vanhustyön ja ikääntymisen arvostuksen edistämiseen. Kehittämistyö kohdistui kunnissa ja kuntayhtymissä heidän itsensä valitsemiin kehittä-miskohteisiin. Kehittämiskohteissa muodostui uusia ja alueelle sopivia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä erityisesti ennaltaehkäisevään työhön, kotona tapahtuvaan hoitoon ja toimintakykyä ylläpitäviin palveluihin (seniorineuvolatoiminta, säännöllinen sosiokult-tuurinen toimintamalli päivätoimintakeskuksessa, muistisairaan asiakkaan hoitopolun selkeytyminen kuntayhtymän kunnissa, omaishoitajien vertaistukiryhmät, saattohoito-ohjeistukset, kotisairaalatoiminta ja toimintakyvyn arviointimenetelmät). Tärkeä osa kehittämistyötä oli myös ikääntyvien palveluissa toimivan moniammatillisen henkilöstön ammatillinen täydennyskoulutus. Ikääntyneiden osallistuminen koettiin tärkeänä kehittämistyön etenemisen ja kohden-tumisen kannalta, jotta saatiin konkreettisia toimenpiteitä vastaamaan ikääntyneiden tarpeita. Osallistavia toimintatapoja tulisi jatkossa kehittää lisää ja etsiä keinoja ikääntyneiden aktiiviseen osallistumiseen heitä itseään ja elinympäristöön koskevissa asioissa

Lääkehoitoa oppimaan virtuaalisesti

Lääkehoito on keskeinen osa hoitotyötä. Terveydenhuollossa lääkehoidon koulutus toteutetaan sosiaali- ja terveysministeriön antamien voimassa olevien ohjeiden edellyttämällä tavalla. Hoitajan tulee ymmärtää lääkehoidon prosessi ja lääkehoidon merkitys osana hoidon kokonaisuutta. Turvallisen lääkehoidon toteuttamiseen ei riitä pelkkä tekninen osaaminen, vaan se edellyttää hoitajalta juridiseettisen, farmakologisen, fysiologisen, patofysiologisen ja lääkelaskentaan liittyvän tietoperustan hallintaa sekä potilaan ohjaamiseen liittyviä valmiuksia. Lisäksi vaaditaan hoidollisiin vaikutuksiin, lääkkeiden käsittelyyn, toimittamiseen, hankintaan, säilyttämiseen ja hävittämiseen liittyvien asioiden hallintaa. Ammatillisen osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen edellyttää riittävän lääkehoidon perusasioiden osaamista, mutta myös täydennys- ja lisäkoulutuksen järjestämistä ja seurantajärjestelmää, jonka avulla voidaan arvioida hoitohenkilöstön lääkehoidon osaamisen ajantasaisuus. Erilaisten oppimisympäristöjen kehittäminen oppimisen ja opiskelun tueksi on osa ammattikorkeakoulujen tehtävää. Tulevien hoitotyöntekijöiden lääkehoidon taitojen oppimisen tueksi on kehitetty virtuaalinen lääkehoidon oppimisympäristö, jossa hoitotyön opiskelijat voivat harjoitella ja testata lääkehoidon taitojaan pelaamalla. VILHO -virtuaalisen lääkehoidon oppimisympäristö -hankkeen aikana kehitetyssä lääkehoitopelissä voi turvallisesti harjoitella, kuinka lääkkeiden annostelu ja jako suoritetaan potilaalle oikeaoppisesti sekä testata osaamista lääkkeiden farmakologisten ominaisuuksien hallinnasta

Verkko-opetuksen kehittäminen : case Oulun ammattikorkeakoulun Oulaisten kampus

Tämän pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) Oulaisten kampuksen sairaanhoitajaopiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttöä osana opiskelua sekä kokemuksia verkko-opiskelusta. Tutkimuksessa painottui erityisesti miten sairaanhoitajaopiskelijat käyttävät eri tieto- ja viestintätekniikan sovelluksia, ohjelmistoja ja laitteita opiskelussa ja vapaa-ajallaan. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia verkko-opiskelusta ja opiskelijoiden tieto- ja viestintäteknologian käyttötaitoja. Opiskelijoilta kysyttiin myös näkemyksiä sairaanhoitajakoulutuksen verkko-opetuksen kehittämiseksi. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena ja tutkimuksessa käytettiin tutkimusmenetelmänä sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tutkimusta. Kyselylomake sisälsi strukturoituja, puolistrukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Tutkimustulokset toivat esiin, että sairaanhoitajaopiskelijan henkilökohtainen oppimisympäristö rakentuu Oamkin tukemien ohjelmien ja sovellusten pohjalle. Oamkin tukemia ohjelmia ja sovelluksia täydensivät sosiaalisen median sovellukset. Verk\-ko-opetuksen ja -opiskelun etuina koettiin aika- ja paikkariippumattomuus, monipuoliset vuorovaikutusmahdollisuudet sekä verkon ja tieto- ja viestintätekniikan tarjoama tuki oppimisprosessille. Opiskelussa sekä vapaa-ajalla älypuhelin ja kannettava tietokone olivat laitteina eniten käytettyjä. Tämän tutkimuksen perusteella tablet-laitteiden käyttö opiskelussa oli vielä vähäistä. Kehittämisehdotuksissa korostui opettajien tieto- ja viestintätekniikan käyttötaidot sekä oppimisympäristön rakenteeseen ja käytettävyyteen liittyvät asiat.The purpose of this study was to resolve how nursing students use information and communications technology as part of the their studies and their experiences of e-learning in Oulainen campus of Oulu University of Applied Sciences (OUAS). The study focuses especially on how nursing students used information and communication technology applications, programs and device in their studies and during free time. In addition to that the study investigated nursing students' experiences of e-learning and information and communication technology using skills. Students were also asked opinions on the development of e-learning in the nurse education. The study was implemented by a survey and both qualitative and quantitative research methods were used. The questionnaire contained structured, semi-structured and open ended questions. Research results revealed that a nursing student's personal learning environment is built on the programs and the applications which are supported by the OUAS. The support programs and the applications from OUAS completed applications of social media. Independence of time and place, varied possibilities of interaction and the network and information and communication technology support for the learning process were considered advantages of e-learning. Smartphone and laptop were most used device of learning and free time. Based on this study using tablets in learning wasn't popular. In developmental proposals teachers' information and communication technology skills together with structure and usability of the learning environment were highlighted

How are you feeling? Tunnekulttuuri ICT-alalla

Affektiivisen ergonomian näkökulmasta erilaiset tunteet ovat osa työelämää ja niitä tulee osata myös kohdata, käsitellä ja johtaa työyhteisössä. Tässä artikkelissa tarkastellaan ICT-alan tunnekulttuurin kehittämistä alan yrityksille suunnatuissa työpajoissa osana Kestävä aivoterveys -hanketta. Tunnekulttuuria tarkasteltiin tunnetoimijuuden ja psykologisen turvallisuuden näkökulmasta. Tunnetoimijuuden osalta ICT-alan ammattilaiset arvioivat omat tunnetaitonsa hyviksi ja heillä oli myös valmiuksia vaikuttaa myönteisesti työpaikan tunneilmapiiriin. Työyhteisöissä koettiin psykologista turvallisuutta. Työpajojen päätteeksi koostettiin vinkkejä psykologisen turvallisuuden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi

Lääkkeen jako- ja antopoikkeamat olisivat suurelta osin ehkäistävissä

Lääkehoidon turvallisuus on yksi keskeisimpiä hoitotyön osa-alueita. Sairaanhoitaja toimii koko lääkehoidon prosessin ajan turvallisen lääkehoidon toteuttajana osallistuen lääkehoidon suunnitteluun, toteutukseen, potilasohjaukseen, vaikutusten seurantaan, kirjaamiseen ja jatkuvuuden turvaamiseen. Lääkehoidon virheistä jopa puolet olisi ehkäistävissä muun muassa hyödyntämällä raportointijärjestelmistä saatavaa tietoa. Tässä tutkimuksessa kartoitettiin ja vertailtiin yhden vuodeosaston lääkkeen jako- ja antopoikkeamia ennen ja jälkeen sähköisen lääkkeen jako- ja antonäkymän käyttöönottoa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa lääkepoikkeamien luonteesta ja syistä sekä vertailun avulla esittää sähköisen lääkkeen jako- ja antonäkymän mahdollisia vaikutuksia lääkepoikkeamiin. Tutkimuksen mukaan lääkepoikkeamia syntyi koko lääkehoitoprosessin ajan. Yleisimmin virheen taustalta löytyi myötävaikuttavina tekijöinä kiire, riittämättömät henkilöstöresurssit ja lääkelistan virheellisyys. Tutkimustulosten pohjalta voidaan todeta, että sähköisen lääkekortin käyttöönotto vähensi lääkelistalla esiintyviä virheitä. Sähköisen lääkekortin käyttöönotto näkyi erityisesti virhe lääkekortilla poikkeamien vähenemisenä. Lääkehoitoprosessin kehittämisellä ja lääkehoidon turvallisuuteen panostamalla voidaan saavuttaa merkittäviä etuja sekä potilaan että yhteiskunnan kannalta

ICT-ala lähti tuunaamaan työtään aivoterveellisemmäksi

Itsensä johtaminen on keskeinen työelämätaito ja elämäntaito. Itsensä johtaminen sisältää tavoitteellisuuden, tietoisuuden omasta suorituksesta ja itsensä palkitsemisen sekä vastuun omasta työkyvystä. Aivoterveyden näkökulmasta on tärkeää tunnistaa haasteet ja voimavarat, joihin vaikuttamalla voi muokata omaa työtään itselleen ja omaan elämäntilanteeseen sopivaksi. Tässä artikkelissa tarkastellaan ICT-alan kokeiluja itsensä johtamisesta ja miten jokainen voisi olla paras mahdollinen pomo itselleen. Tarkastelun kohteena on Kestävä aivoterveys –hankkeeseen sisältyvä työpajakokonaisuus, joka käsitti kolme kahden tunnin mittaista työpajaa, joihin osallistui ICT-alan ammattilaisia neljästä yrityksestä. ICT-alan työn tuunaamisen kokeiluissa pääpaino oli työn tauottamiseen, kalenterointiin sekä liikkeeseen ja liikuntaan liittyneissä kokeiluissa. Nämä teemat korostuivat sekä tiimi- että yksilötason kokeiluissa

ICT-alan eettinen työkulttuuri työhyvinvointia tukemassa

Artikkelissa kuvataan ICT-alan kehittämisprosessia, jonka aikana tunnistettiin työn eettistä kuormitusta aiheuttavia tekijöitä ja kehitettiin eettistä organisaatiokulttuuria neljässä ICT-alan yrityksessä. ICT-alalla eettistä kuormitusta aiheuttivat eniten tilanteet, joissa työntekijä kohtasi työssään ristiriitaisia vaatimuksia sekä tilanteet, joissa työntekijä joutui alentamaan hyvälle työlle asettamiaan vaatimuksia. Eettistä kuormitusta pystytään vähentämään kehittämällä eettistä organisaatiokulttuuria. Vahvan eettisen organisaatiokulttuurin tiedetään vaikuttavan myönteisellä tavalla työntekijöiden työhyvinvointiin sekä lisäämään työntekijöiden sitoutumista ja tyytyväisyyttä ja vaikuttavan sitä kautta positiivisella tavalla koko organisaation suorituskykyyn

Osaamisen kehittyminen sairaanhoitajan vastaanottotoiminta -erikoistumiskoulutuksessa

Artikkelissa kuvataan sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan -erikoistumiskoulutuksen ensimmäisen toteutuksen vuosina 2018–2019 suorittaneiden opiskelijoiden (N=92) itsearviointia omasta osaamisestaan koulutuksen alussa ja lopussa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa opiskelijoiden osaamisen kehittymisestä, jotta erikoistumiskoulutusta voidaan edelleen kehittää. Opiskelijoita pyydettiin itsearvioimaan omaa osaamistaan kliinisen osaamisen, ohjausosaamisen ja näyttöön perustuvan kehittämisosaamisen alueilla. Opiskelijoiden asiantuntijuus kehittyi sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan -erikoistumiskoulutuksessa kaikilla arvioitavilla osa-alueilla. Vastaajat arvioivat kliinisen osaamisen vahvimmaksi osa-alueekseen koulutuksen alkaessa. Kliinisen osaamisen osa-alueella suurinta kehittymistä tapahtui osaamisessa analysoida ja arvioida eri hoitovaihtoehtoja tutkimustulosten ja olemassa olevan näytön perusteella. Lisäksi osaamisen vahvistui erityisesti asiakkaan systemaattisessa tutkimisessa sekä siihen liittyvien johtopäätösten tekemisessä. Ohjausosaamisessa kehittymistä tapahtui erityisesti näyttöön perustuvan asiakaslähtöisen ohjausprosessin suunnitteluosaamisessa sekä osaamisessa tuottaa näyttöön perustuvaa ohjausmateriaalia erilaisia digitaalisia välineitä hyödyntäen. Opiskelijat kokivat näyttöön perustuvan kehittämisosaamisen heikoimmaksi osa-alueekseen koulutuksen alussa. Näyttöön perustuva kehittämisosaaminen vahvistui koulutuksen aikana eri osaamisalueista kokonaisuutena eniten. Myös tieteellisen tiedon käytön osaaminen kehittyi koulutuksen aikana jokaisella osa-alueella. Suurin muutos tapahtui tieteellisten tietokantojen ja artikkeleiden käytössä