Joukkorahoituksen asema startup-yritysten rahoituksessa

Tutkimuksen tarkoituksena oli selventää joukkorahoituksen asemaa startup-yritysten rahoituskentässä. Tavoitteena oli selvittää startup-yritysten rahoituskentän rakennetta ja sitä, miten joukkorahoitus voi auttaa yrittäjiä nykyisessä rahoitustilanteessa. Tutkimuksessa selvitettiin startup-yritysten yleisimpiä rahoitusvaihtoehtoja sekä joukkorahoituksen sijoittamiseen liittyviä riskejä. Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineistonhankintamenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua ja analyysimenetelmänä teemoittelua. Tutkimus osoitti joukkorahoituksen poikkeavan tavanomaisesta rahoituksesta rahoittajien ei-taloudellisten motivaatiotekijöiden ja poikkeavien päätöksentekoprosessien osalta. Joukkorahoituksen luonne, joka pohjautuu - puroista suuremmiksi kokonaisuuksiksi – ajatukseen, johtaa usein korkeisiin informaation hankintakustannuksiin, rationaalisia sijoituspäätöksiä ajatellen. Tutkimuksessa esitettiin joukkorahoitukseen sijoittavien ei-taloudellisia motivaatiotekijöitä, jotka vaikuttavat heidän sijoituspäätöksiinsä. Joukkorahoitus sopii hyvin startup-yritysten kasvu- ja siemenvaiheen rahoitukseen, joka nähdään hyvänä lisänä muiden rahoitusmuotojen rinnalla. Joukkorahoitus lisää näkyvyyttä sekä sijoittajien sitoutuneisuutta yrityksiin. Joukkorahoituksen aseman nähdään vahvistuvan tulevaisuudessa startup-yritysten rahoituksessa. Regulaation muovautuessa joukkorahoitusalustat tulevat monipuolistamaan tarjontaansa uusilla innovaatioilla ja palvelukehityksellään, palvellakseen paremmin sijoittajien tarpeita tulevaisuudessakin.The purpose of this thesis was to clarify the status of crowdfunding as a fi-nancing method for start-up companies. The aim was to determine the struc-ture of the financing methods applicable for start-ups, and explore how crowdfunding can help entrepreneurs in the current financial situation. The study focused on the most common financing options for start-ups and the risks associated with investing in crowdfunding. The thesis was conducted as a qualitative survey. The data acquisition method used was the semi-structured interview. The results were analyzed using a thematic analysis. The research results show that crowdfunding differs from conventional financing in terms of non-financial motivation factors and aberrant decision-making processes. The nature of crowdfunding based on the idea of small streams growing into larger entities, also leads to higher costs of acquiring in-formation concerning rational investment decisions. This paper presents a number of financial investors with non-financial motivational factors affecting their investment decisions. Crowdfunding is ideal for financing the growth and seed-stages of start-ups, which is regarded as a good supplement along with other forms of financing. Crowdfunding promotes visibility and the commit-ment of investors to businesses. The status of crowdfunding is expected to considerably strengthen in the future financing of start-ups. Along with the development of the regulations crowdfunding platforms will diversify their supply with new innovations and service development to better serve the needs of investors also in the futur

Lake water geochemistry of two geologically contrasted areas in Kuusamo, North-eastern Finland

Kahden geologialtaan erilaisen alueen järvien geokemiasta Kuusamossa Koillis-Suomess

Oppisopimus korkea-asteen koulutukseen Etelä-Savossa : ­alueellinen selvitys elinkeinoelämän valmiuksista korkea-asteen oppisopimuskoulutukseen

Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa ensisijaisesti Etelä-Savon elinkeinoelämän valmiuksia sekä edellytyksiä ja tarpeita korkea-asteen oppisopimustyyppisen koulutuksen toteuttamiseksi. Oppisopimus on Suomessa korkea-asteella uusi koulutusväline, jonka käyttömuodot ja -ohjeet ovat vielä selkiytymättömiä. Tällä selvityksellä pyrittiin hahmottamaan, millaisena eteläsavolainen elinkeinoelämä haluaisi oppisopimuskoulutuksen alueen työnantajien ja korkeakoulutetun henkilöstön käyttöön. Hankkeessa haastateltiin 58 organisaation edustajia. Tulosten perusteella oppisopimuksen uskotaan soveltuvan korkea-asteella erityisesti täydennyskoulutukseen ja tutkinnon osien suorittamiseen, pätevöitymiseen ja kelpoisuuksien hankkimiseen sekä muuntokoulutukseen, mutta ei kokonaisten tutkintojen suorittamiseen. Tutkintoon johtavan koulutuksen osana oppisopimus lisäisi opiskelijoiden työelämätuntemusta sekä aktivoisi opiskelijoiden ja koulutusorganisaatioiden yhteistyötä elinkeino- ja muun työelämän kanssa keskieurooppalaiseen tapaan. Opetusministeriö on rajannut korkea-asteen oppisopimustyyppisen koulutuksen ainakin alkuvaiheessa erityispätevyyksiä tuottavaksi täydennyskoulutukseksi. Työelämän kannalta käyttöalueen olisi mielekästä olla laajempi. Oppisopimuskoulutuksen arvioidaan Etelä-Savossa soveltuvan ainakin seuraaville korkea-asteen koulutuksen sisältöalueille: markkinointi ja myynti, tutkimus ja tuotekehitys, esimiestyö, projektinhallinta sekä henkilöstöhallinto ja suunnittelu eri toimialoilla, laadunhallinta, ympäristö- ja turvallisuusasioiden hallinta johtamisjärjestelmineen, rahoitus- ja varainhoitopalvelut, tuotannonohjaus, laskenta, viestintä, kielenkäännöstyöt sekä alakohtaiset erityistehtävät mm. kirjasto- ja farmasia-alalla sekä julkishallinnossa. Koulutusmuotoina ajatellaan täydennys- tai muuntokoulutusta. Puolet haastatelluista pitää korkea-asteen oppisopimuskoulutusta kiinnostavana. Pilottikoulutuksen toteuttamiseen lähitulevaisuudessa suhtaudutaan melko varauksellisesti, mutta myös valmiuksia ilmenee. Kiinnostusta vähentävät järjestelmän selkiytymättömyys ja vallitseva taloudellinen taantuma, jonka vuoksi koulutettua työvoimaa on monilla aloilla tarjolla riittävästi. Toisaalta lama-aika nähdään otollisena koulutuksen järjestämiselle valmistauduttaessa tulevaan nousukauteen. Oppisopimuskoulutuksen työelämälähtöisyys ja joustavuus saavat kiitosta, mutta eräiltä osin järjestelmää ja käytäntöjä toivotaan kehitettävän. Kaivataan valtakunnallisia kriteerejä opiskelijoiden osaamisen varmistamiseksi, järjestelmän toimivuuden yhtenäistämiseksi ja vaikuttavuuden tehostamiseksi. Teoriaopintojen riittävään laaja-alaisuuteen toivotaan erityistä huomiota kauttaaltaan, mutta varsinkin korkeakoulutuksessa. Yhtäläisten ohjausresurssien mahdollistamiseksi toivotaan koulutusta ohjaajille ja suurempia rahallisia korvauksia. Myös opiskelijan palkan määrittelyyn kaivataan selkeyttä. Toivotaan koulutuksen järjestäjäosapuolten tiiviimpää yhteistyötä, jotta lopputulos voisi entistä paremmin vastata elinkeinoelämän tarpeisiin. Oppisopimuskoulutuksen koetaan nykyisessä muodossaan soveltuvan korkea-astetta paremmin toiselle asteelle, jolla se parhaimmillaan toimii hyvin. Opiskelijoiden, kouluttajien, ohjaajien, tutkijoiden ja päätöksentekijöiden monipuolisella yhteistyöllä oppisopimuksesta on mahdollista muovata myös korkea-asteelle varteenotettava soveltavaa osaamista edistävä koulutusväline, jonka käyttö ja kehittäminen hyödyttävät myös elinkeinoelämää

Kaupungin herrat ja salomaiden ymmärtämättömät asukkaat : maaseutu ja kaupunki Mikkelin paikallislehtien keskusteluissa 1861-1910

Tutkimuksessa analysoidaan vuosina 1861–1910 Mikkelissä julkaistujen paikallisten sanomalehtien kirjoituksia ja etsitään vastauksia kysymyksiin: 1) Minkälaisissa konteksteissa maaseudun ja kaupungin suhteista on kirjoitettu? 2) Mitä sisältöjä ja minkälaisia käsityksiä maaseudusta ja kaupungista kirjoituksissa esiintyy? Maaseudun ja kaupungin suhteilla tarkoitetaan käsityksiä maaseudulla ja kaupungissa vallitsevista olosuhteista sekä käsityksiä maalaisten ja kaupunkilaisten omaksumista toimintatavoista, käsityksiä heistä itsestään ja näiden ryhmien keskinäisistä asenteista toisiaan kohtaan. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista sisällönanalyysiä. Aineiston muodostivat vuosina 1861–1910 Mikkelissä ilmestyneet paikalliset sanomalehdet, jotka ovat verkossa digitoituina tavoitettavissa ja vapaasti käytettävissä Kansalliskirjaston sivuilla (http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti). Aineisto kattoi yhteensä 7 057 lehdennumeroa 11 erinimisestä sanomalehdestä. Aineistosta poimittiin kirjoituksia, joissa käsiteltiin sekä maaseutua että kaupunkia tai niihin liittyviä asioita. Tarkempaan analyysiin otettiin 188 lehtikirjoitusta tai -ilmoitusta. Tutkimuksessa löydettiin neljä maaseutu–kaupunki-keskustelujen kontekstia, jotka vaikuttavat maaseutua ja kaupunkia sekä niiden suhdetta kuvaaviin representaatioihin: 1) tapahtumapaikkakonteksti, 2) kehittämiskonteksti, 3) tunnekonteksti ja 4) politiikkakonteksti. Tapahtumapaikkakontekstissa maaseutu ja kaupunki kuvataan neutraaleina tapahtumapaikkoina ilmoituslehdessä. Kehittämiskontekstissa maaseutu ja kaupunki kuvataan toimivina ja kokevina ympäristöinä yhteiskunnallisista muutoksista kertovissa kirjoituksissa. Tunnekontekstissa maaseudusta ja kaupungista sekä niiden suhteesta tulee intohimoisten keskustelujen ja kiistojen kohteita. Politiikkakontekstissa maaseutu ja kaupunki kuvataan mahdollisuuksien areenoina puoluepoliittisten aatteiden kilpailussa. Maaseutua ja kaupunkia koskevissa keskusteluissa ja representaatioissa on nähtävissä ajallista muutosta. Sanomalehtikirjoitusten 1860-luvun lopun neutraaleista tapahtumapaikkakontekstien kuvauksista siirryttiin vuosisadan loppua lähestyttäessä lamakauden selviytymiskertomuksiin, kansallisuusaatteen voimistumiseen ja edelleen intohimoiseen keskusteluun maaseudun ja kaupungin hyvistä ja huonoista puolista sekä maalaisten kaupunkilaisten moraalista. 1900-luvun alussa maaseutu ja kaupunki näyttävät lehtikirjoituksissa neutraloituvan ja palaavan muiden, tuossa ajassa keskeisten aiheiden tapahtumapaikoiksi. Suhde aatteelliseen ja poliittiseen toimintaan korostuu. Tuona aatteellisten kamppailujen aikana maaseutuväestön ja kaupunkilaisten välisiä eroja ei korostettu. Erilaisten keskustelukontekstien välittäminä synnytetään erilaisia maaseutua ja kaupunkia sekä niiden suhdetta koskevia kuvauksia eli representaatioita. Siinä missä akateeminen keskustelu pyrkii ymmärtämään maaseudun olemusta ja sen kokemista, niin esimerkiksi politiikka- ja kehittämiskontekstien kautta tuotetuissa maaseuturepresentaatioissa korostetaan maaseudun itseisarvoa ja merkitystä sekä siellä olevaa kasvupotentiaalia

Ympäristönäytteiden pitkäaikaisen säilytyksen ja yhteiskäytön kehittäminen Suomessa

Julkaisussa on selvitetty ympäristönäytteiden pitkäaikaisen säilytyksen ja yhteiskäytön nykytila ja kehittämistarpeet Suomessa. Selvityksessä on huomioitu elollisia tai elottomia ympäristönäytteitä keräävät ja tallentavat tutkimuslaitokset, yliopistot ja luonnontieteelliset museot. Ihmisperäisten näytteiden tallentaminen (ns. biopankit) on tässä selvityksessä jätetty vähemmälle huomiolle. Julkaisu koostuu itsenäisistä kappaleista, jotka ovat luettavissa myös erillisinä omina osakokonaisuuksinaan. Julkaisussa pyritään luomaan pohja laajemmalle yhteistyölle ympäristönäytteiden sekä näytteitä käsittelevän tiedon tallennukseen ja käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Selvityksen mukaan ympäristönäytteiden säilytystä ja hyötykäyttöä voidaan kehittää toimintoja keskittämällä ja laitosten välistä yhteistyötä tehostamalla sekä välittämällä aineistoja käsittelevä informaatio laajempaan saatavuuteen. Nämä toimet myös vähentävät ympäristönäytteiden keräämiseen ja säilyttämiseen liittyviä päällekkäisyyksiä

Study of Foaming Properties and Effect of the Isomeric Distribution of Some Anionic Surfactants

Using different reaction conditions of photosulfochlorination of n-dodecane, two samples of anionic surfactants of sulfonate type are obtained. Their micellar behavior has been already reported and the relationship between their isomeric distribution and their chemical structures and micellar behaviors have been more thoroughly explored. In this investigation, we screened the foaming properties (foaming power and foam stability) by a standardized method very similar to the Ross–Miles foaming tests to identify which surfactants are suitable for applications requiring high foaming, or, alternatively, low foaming. The results obtained for the synthesized surfactants are compared to those obtained for an industrial sample of secondary alkanesulfonate (Hostapur 60) and to those of a commercial sample of sodium dodecylsulfate used as reference for anionic surfactants. The foam formation and foam stability of aqueous solutions of the two samples of dodecanesulfonate are compared as a function of their isomeric distribution. These compounds show good foaming power characterized in most cases by metastable or dry foams. The highest foaming power is obtained for the sample rich in primary isomers which also produces foam with a relatively high stability. For the sample rich in secondary isomers we observe under fixed conditions a comparable initial foam height but the foam stability turns out to be low. This property is interesting for applications requiring low foaming properties such as dishwashing liquid for machines. The best results are observed near and above the critical micellar concentrations and at 25 C for both the samples

Assessment of Alertness and Cognitive Performance of Closed Circuit Rebreather Divers with the Critical Flicker Fusion Frequency Test in Arctic Diving Conditions

The aim of our study was to research the effect of cold water on the cognition of Finnish technical diving population using the Critical Flicker Fusion Frequency (CFFF) -test. We also studied the effect of breathing gases containing helium on cognition, subjective feeling of cold and on measured temperature of skin. There have not been any CFFF-studies in arctic conditions with a study-setup comparable to ours. Most of the CFFF-studies pertaining to hyperbaric medicine have been conducted in pressure chambers and there are only a handful of studies in open water. 23 subjects performed an identical dive with a controlled trimix gas in an ice- covered water filled quarry. The subjects assessed their thermal comfort at four time points during the dive. In addition, their skin temperature was measured at 5-min intervals throughout the dive. The divers performed the CFFF test before the dive, at target depth, and after the dive. The CFFF-values showed a statistically significant increase to 111.7% during the dive compared to the pre-dive values (p<0.0001). The values returned to pre- dive values after the dive. In previous studies, a similar profile of CFFF-values has been noted. The divers’ skin temperatures showed a statistically significant decrease during the dive (p<0.001). The subjective temperature also decreased during the dive (p=0.01). The results of our study seem to indicate that cold water environment, or breathing gases containing helium have no effect on the profile of the CFFF-values