Vankiloiden valvontahenkilökunnan työtyytyväisyystutkimus 2017

Opinnäytetyön tarkoitus oli kerätä tutkimusaineistoa työtyytyväisyystytkimuksesta, joka oli suunnattu Rikosseuraamusalan operatiivista valvontatyötä tekeville virkamiehille. Työtyytyväisyystutkimuksella mitataan vartijoiden, ohjaaja/vartijoiden sekä rikosseuraamusesimiesten työtyytyväisyyttä, työhyvinvointia ja työmotivaatiota. Työtyytyväisyystutkimus 2017 peilaa vuonna 2016 VVL:n teettämään ja Työterveyslaitoksen tutkijan Tarja Hakolan tekemään työaikakyselytutkimukseen. Laajensimme omaa tutkimustamme koskemaan yleisesti työhyvinvointia, koska näemme, että sille oli selkeästi ajallinen tilaus. Rikosseuraamusala on ollut yli kymmenen vuoden ajan rajujen muutosten kourissa. Jatkuvat supistukset ja epävarmuus työpaikan säilymisestä ovat tuoneet työssäjaksamiseen suuria haasteita. Työtyytyväisyystutkimukselle oli juuri nyt otollinen aika, sillä Rikosseuraamuslaitos on viemässä läpi suuria muutoksia, joiden vaikutus jaksotyötä tekeville virkamiehille on merkittävä. Rikosseuraamusalan työtyytyväisyystutkimus 2017 tuo julki henkilökunnan tahtotilaa ja sitä, kuinka heitä tulisi osallistaa päätöksenteossa. Tutkimusmenetelminä käytimme alan kirjallisuutta sekä kyselylomaketta, joka lähetettiin vankiloiden kirjaamojen kautta (valvonta)henkilökunnalle. Kysely tehtiin Laurean elomakkeelle, joka sopi tarkoitukseemme mainiosti. Valitsimme kyselyiden vastaanottajiksi 13 vankilaa koko Suomen vankilaverkostosta. Kysely oli varsin kattava, sillä Suomessa on kaikkiaan 26 vankilaa mukaan lukien avovankilat. Mainostimme tutkimustamme myös vartijoiden omassa suljetussa Facebook-ryhmässä. Sitä kautta tieto kyselystä levisi jokaiseen laitokseen ja saimme pyyntöjä lähettää kyselyitä myös useampaankin laitokseen. Lopulta olimme lähettäneet kyselyn 17 laitokseen ja sen lisäksi laitoimme vastauslinkin myös Facebook-sivustolle. Vastauksia kyselyymme saimme 249 kpl, mitä pidimme erittäin hyvänä. Kyselylomake oli runsas ja kattava sekä se sisälsi erilaisia monivalintakysymyksiä sekä vapaakenttäosioita. Työtyytyväisyystutkimus 2017 toi esiin selkeästi jaksotyötä tekevän henkilökunnan väsymys- ja turhautuneisuustilan vallitseviin oloihin. Henkilökunta toivoo ja vaatii, että heitä osallistettaisiin ja kuunneltaisiin enemmän muutoksia valmisteltaessa. Opinnäytetyön lopuksi pohdimme tuloksia ja annamme kehittämisehdotuksia. Työtyytyväisyystutkimus on tutkimus- ja kehittämistyö Rikosseuraamusalalle.The aim of the thesis was to collect research material from a job satisfaction survey aimed at officials in Criminal Sanctions work. The job satisfaction survey measures job satisfaction, well-being at work, and job motivation of guards, guard/instructors and Senior Criminal Sanctions Officials. The Job Satisfaction Survey 2017 mirrors the survey conducted in 2016 by Tarja Hakola (researcher at the Finnish Institute of Occupational Health), commissioned by VVL (Finnish Prison Officers’ Union). We expanded our research to cover well-being at work, as we saw a timely need for it. For more than ten years, the Criminal Sanctions Institute has been under dramatic changes. Continued contractions and uncertainty about job preservation have brought major challenges to work. It was the right time for the job satisfaction survey, because the Criminal Sanctions Institution is undergoing major changes that have an impact on the number of officials. The Job Satisfaction Survey 2017 outlines the staff's intentions and how to involve them in decision-making. As a research method, we used the literature in the field and a questionnaire sent to the staff in prisons. The questionnaire was made on Laurea's e-form, which was perfect for our purpose. We chose 13 prisons as recipients from the entire prison network in Finland. The survey was quite comprehensive, as there are a total of 26 prisons in Finland including open institutes. We also promoted our investigation in the guards' own closed Facebook group, which is why information about the survey spread to every facility and we received requests to send the questionnaire to more facilities. Eventually, we had sent the survey to 17 prisons and we also put a reply link on Facebook. In response to our questionnaire we received 249 answers, which we considered a very good amount. The questionnaire was generous and comprehensive, including multiple choice questions. The Job Satisfaction Survey 2017 clearly highlighted the state of tiredness and frustration of staff working on periodic work. The staff hopes and demands that they be involved and listened to when making more changes. At the end of the thesis, we discuss the results and provide suggestions for improvement. The Job Satisfaction Survey is a research and development work for the Criminal Sanctions Institute

MONI-ILMEINEN MONIKIELISYYS

Artikkelimme käsittelee kaksi- ja monikielisyyttä ja sen tutkimuksen uusiasuuntauksia ja tutkimusmenetelmiä. Esittelemme näkemystä, jonka mukaankielen vaihtelevuutta ja niin myös monikielisyyttä voi pitää yhteisöjenkielenkäytön ja myös itse kielen luontaisena piirteenä. Tarkastelemmemonikielisyyttä resurssina ja tuomme esiin miten sen eri aspekteja voidaantuoda tutkimuksessa esiin mm. keräämällä visuaalista aineistoa, esimerkiksivalokuvia tai tutkittavien tekemiä piirroksia.Avainsanat: Monikielisyys, heteroglossia, resurssiKeywords: Multilingualism, heteroglossia, resourc

KIELIÄ KELLON YMPÄRI: PERHE MONIKIELISYYDEN TUTKIMUKSEN KOHTEENA

Tämän artikkelin fokuksena on monikielisyys perheessä. Esittelemmetutkimusaineiston keruussa käyttämäämme kellotaulutehtävää, jonkaavulla perheenjäsenet kirjaavat omia kielenkäyttötilanteitaan vuorokaudenajalta kellotaulua apuna käyttäen. Tehtävää täydentää perheenjäsentenhaastattelu, jossa heidän kielenkäyttöään on mahdollista tarkemmineritellä. Esittelemme yhden tapauksen avulla joitain keskeisiä metodisiahuomioitamme. Suhteutamme tuloksia käsitykseemme kielten käytönvaihtelevasta ja tilanteisesta luonteesta. Tämän mukaan eri kielet nähdäänresursseina, jotka joko tarjoutuvat ihmisten käytettäviksi tai voivat eri syistäjohtuen jäädä käyttämättä.Avainsanat: Monikielisyys, perhe, tutkimusmenetelmät, aineiston keruuKeywords: Multilingualism, family, research methods, data gatherin

Kielen rakennustelineillä: kielellisen ja yhteiskunnallisen käänteen merkitys

Kielellinen käänne on ihmis- ja yhteiskuntatieteissä usein käytetty käsite. Harvoin sitä kuitenkaan määritellään tai pohditaan sen enempää. Sosiaalisen konstruktionismin viitekehykseen perustuva kielellinen käänne sekä kuvaa, muokkaa että rakentaa niin teorian kuin käytännönkin tasolla kielen yhteiskunnallistumista ja yhteiskunnan kielellistymistä. Kirjoituksessa kartoitetaan käsitteen historiallista syntyä, sen merkitystä suomalaisessa yhteiskunnallisessa ja humanistisessa tutkimuksessa sekä ongelmia, joita käsitteen soveltamisessa voidaan nähdä, ja mahdollisuuksia, joita se tarjoaa. Näkemyksemme mukaan kieli voidaan ajatella resurssina, joka suhteutuu makrorakenteisin, ja tutkija voi tietyn tilanteen kielenkäyttöä yksityiskohtaisesti tarkastelemalla tutkia niin kielenkäytön mikrotasoa kuin myös ympäröivän yhteiskunnan makrotasoa. Tutkimuksessa tämä yksityiskohtainen analyysi avaa näkökulman, jonka avulla voidaan pohtia, kuvata ja teoretisoida kielten huokoisia eroja ja rajoja, kielenkäyttäjän toimintaa ja valintoja, kielen kantamia valtarakenteita sekä kielenkäytön ja ympäröivän yhteiskunnan suhdetta. Kielen resurssiluonne mahdollistaa sen, että erilaiset humanistiset ja yhteiskuntatieteelliset tutkimusalat voivat todellisesti hyödyttää ja hyödyntää toisiaan

LANGUAGE IDEOLOGIES IN ELDERCARE : CONCEPTIONS OF EFFECTIVE COMMUNICATION AND LANGUAGE USE BY THE RESIDENTS, NURSES AND MANAGERS OF RETIREMENT HOMES

Peer reviewe

KIELI JA KOKEMUS Vähemmistökieli kolmen perhesukupolven kielielämäkerroissa

Tarkastelemme tässä artikkelissa monikielisten saamen- ja meänkielisten perheiden kokemuksia vähemmistökielestä, sen oppimisesta, käytöstä ja säilymisestä muuttuvassa ympäristössä. Esittelemme Suomesta, Ruotsista ja Venäjältä kerättyjen kielielämäkertojen avulla, miten kielikokemukset ja -käytänteet saamen- ja meänkielisissä perheissä periytyvät ja muuttuvat kolmen sukupolven aikana. Artikkeli kuvaa myös viimeaikaisia teoreettisia ja metodisia keskusteluita vähemmistökielten ja monikielisyyden tutkimuksessa sekä esittelee miten kielielämäkertoja voi soveltaa kielikokemusten tutkimuksessa. Avainsanat: kielikokemukset, perhe, monikielisyys, vähemmistökielet, kielielämäkerrat, saamen kielet, meänkiel