Impact of The Globalizing Forest Industry on Ecosystem Services:Corporate Responsibility and the Sustainable Management of Coupled Human-environment Systems

Siirretty Doriast

Globaalistuvan talouden ympäristömoraali

Talouden globalisaatio on ollut monesti esillä viime aikaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Työpaikkojen siirto ulkomaille konsernien sisällä tai ulkoistamalla tuotantoa, piensijoitustoiminnan arkipäiväistyminen, yhdysvaltalaisten eläkerahastojen rantautuminen suomalaisyritysten omistajiksi ja räjähdysmäisesti voimistunut ilmastonmuutoksesta huolestuminen ovat esimerkkejä suurimmista kansalaisia koskettaneista huolenaiheista, jotka kytkeytyvät tiiviisti kansainvälisten yritysten toimintaan

Saako ekosysteemiä mitata rahassa?

Nykymaailmassa moni asia on kaupan, myös luonto ja luonnon monimuotoisuuden tuottamat ns. ekosysteemipalvelut, joista meidän ihmisten elämä ja elämänlaatu ovat riippuvaisia. Myisimmekö maapallomme, jos joku tarjoaisi meille siitä 33 biljoonaa dollaria, joka on eräiden tutkimusten tuloksena laskettu rahallinen arvio planeettamme tuottamille ekosysteemipalveluille

Biodiversiteetin mittaaminen ja uudet menetelmät

Our planet is undergoing massive global change. We are increasingly aware of the biodiversity crisis, which raises concerns about the future of nature and humankind. Targets and goals set at several multilateral environmental agreements to stop the crisis have been agreed upon, but their effective follow-up and implementation require relevant and timely biodiversity data. For this purpose, a set of policy-relevant Essential Biodiversity Variables (EBVs), describing the biological state and capturing the major dimensions of biodiversity change, have been proposed. Generating EBVs requires integration of in situ and Earth observation data. The former is collected in the field by experts, citizens, or automatic sensor networks, assisted by new technologies such as eDNA and machine learning, while the latter is measured from space or air, enabled by analysis-ready multi-sensor data and cloud computing services. As a case example for better biodiversity monitoring, the Finnish Ecosystem Observatory (FEO) is proposed. FEO will combine and standardize environmental information from different data sources, making the data, metadata and models openly available and easily accessible to users and policy makers

Coupled biogeochemical cycles and ecosystem services

Human activities disturb the biogeochemical cycles often resulting in limited eco-system services. The cycles of biologically active elements are also coupled to each other which is rarely acknowledged in ecosystem studies. Many of the regulating and maintenance services are linked to element cycles driven by micro-organisms, but these have often been omitted in ecosystem service studies. In the present publication the terminology of ecosystem services are used to help to define and describe the coupled biogeochemical processes and to highlight their importance in both terrestrial and aquatic ecosystems. The extended abstracts offer fresh viewpoints on biogeochemical cycles and on the management of their fluxes. The abstracts may also function as basis for new themes for research

Ekosysteemipalveluiden tutkimuksesta hallintaan – kirjallisuuskatsaus ja tapaustarkasteluita

Luonnonvara- ja luonnonsuojelupolitiikkaa on perinteisesti kehitetty toisistaan erillään, mutta kestävän kehityksen politiikan ja vuonna 2005 laaditun YK:n Vuosituhannen ekosysteemiarvion myötä on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota toimivien monimuotoisten ekosysteemien välttämättömyyteen ja ekosysteemien tuottamiin hyötyihin. Ihmisen riippuvuus ekosysteemien tuottamasta ruuasta, raaka-aineista, veden ja ravinteiden pidätyksestä, pienilmaston säätelystä ja virkistyksestä on tunnistettu tutkimuksessa sekä yhä enemmän myös politiikassa ja käytännön päätöksenteossa. Ekosysteemipalvelutarkastelujen tavoitteena on tuoda yhteen tieto ekosysteemien toiminnoista, tuki- ja säätelypalveluista, tuotantopalveluista, kulttuuripalveluista sekä luonnon monimuotoisuudesta, jotta palveluiden keskinäistä riippuvuutta voitaisiin arvioida ja kestävää käyttöä hallita. Ekosysteemipalveluita tarkastellaan ja ohjataan kuitenkin vielä varsin hajanaisesti, eikä uutta lähestymistapaa sovellettaessa aina osata hyödyntää jo olemassa olevia tieto- ja hallintajärjestelmiä. Tämä raportti kokoaa yhteen kansainvälisen tutkimuksen ekosysteemipalvelu-  lähestymistapoja ja käytännön esimerkkejä siitä, miten erilaiset suomalaiset luonnonvarojen ja maankäytön ohjaus- ja hallinta-  järjestelmät käsittelevät ekosysteemipalveluita. Raportin tarkoituksena on tuoda ajankohtainen sovellettava tietämys suomalaisten luonon-  varojen, maankäytön ja luonnonsuojelun päätöksentekijöiden ja asiantuntijoiden käyttöön. Raportin ensimmäisessä osassa tunnistetaan vakiintuneet tarkastelutavat ja nostetaan esiin sellaiset menetelmät, joiden soveltaminen on vasta alkutekijöissään. Kirjallisuuteen pohjaava katsaus esittelee ekosysteemipalveluiden tarkasteluja yhteiskunnan toiminnoissa ja hallinnan kohteena, mallinnuksella, paikkatieto-  tarkasteluilla ja maankäytön suunnittelussa, taloudellisella arvottamisella ja päätöksenteon tuessa. Raportin toisessa osassa havainnollistetaan ekosysteemipalveluiden sisällyttämistä päätöksentekoon ja luonnonvarojen hallintaan suomalaisten esimerkkien avulla. Luonnonvara-alan strategisten ohjelmien tarkastelu, pohjoiskarjalaisen suoalueen ekosysteemipalveluiden vertailu, Lounais-Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisen ekosysteemipalveluvaikutukset sekä ekosysteemipalvelujen huomioon ottaminen Helsingin Östersundomin ja Lahden Kytölän aluesuunnittelu-  prosessissa havainnollistavat päätöksenteon ja hallinnan keskeisiä kysymyksiä. Suomalaiset tarkastelut osoittavat, miten ekosysteemipalveluita muuttavaa päätöksentekoa voidaan tukea tunnistamalla, arvottamalla ja vertailemalla ekosysteemien tuottamia hyötyjä sekä käyttämällä indikaattoreita, paikkatietoanalyyseja ja niiden perusteella tuotettuja karttoja. Aineistojen ja tarkastelutapojen yhdistäminen vaatii teknistä osaamista ja voimavaroja sekä sektori- ja luonnonvarakohtaisten tiedonhallintajärjestelmien yleistämistä. Uusia tarkastelumenetelmiä tulee kehittää sekä olemassa olevien järjestelmien pohjalta että tarvittaessa kehittämällä uusia yhdentäviä menetelmiä. Samalla, kun osamalleja ja sektorikohtaisiin inventointi- ja seuranta-aineistoihin pohjautuvia tarkasteluja syvennetään ja hienosäädetään, joudutaan ekosysteemi- ja sektorirajat ylittävissä tarkasteluissa tyytymään todennäköisesti totuttua karkeampaan tietoon. Kuitenkin esimerkiksi paikkatietotarkastelut osoittavat yhdentämisen tuoman lisäarvon konkreettisesti. Vuoropuhelu eri mallien tuottajien ja tarkasteluja hyödyntävien päätöksentekijöiden ja osallisten välillä on tässä välttämätöntä

Ecosystem Services at the Archipelago Sea Biosphere Reserve in Finland: A Visitor Perspective

The United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization’s (UNESCO’s) Biosphere Reserves aim to be flagships of sustainable landscapes. Many of them are important locations for tourism and leisure activities. We explored the perceptions of short-term visitors and summer residents on ecosystem services (ESs) tied to characteristic habitats of the Archipelago Sea Biosphere Reserve in Finland. During holiday season, we conducted structured on-field interviews with 74 Biosphere Reserve visitors. From these data, we gained information on the visitors’ appreciation of different ESs and the selected habitats. We also derived habitat-specific ES profiles. Excluding the reedbeds, most habitats were both highly valued and considered as important producers of the listed ESs. The derived ES profiles were partially overlapping and inclined towards appreciation of cultural services, and the importance of scenery was highlighted. Provisioning services were not particularly appreciated. We discovered several linkages among biodiversity, ESs, and recreational land uses. Certain habitats were found to be in need of protection under high recreational land-use pressure, but also potential synergies were found. Our method introduces an important socio-cultural perspective into the region’s land management that aims to find a balance between the protection of the Biosphere Reserve’s unique biodiversity and the need to support sustainable local livelihoods and tourism.</p

Ecosystem services at the Archipelago Sea Biosphere Reserve in Finland : a visitor perspective

The United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization’s (UNESCO’s) Biosphere Reserves aim to be flagships of sustainable landscapes. Many of them are important locations for tourism and leisure activities. We explored the perceptions of short-term visitors and summer residents on ecosystem services (ESs) tied to characteristic habitats of the Archipelago Sea Biosphere Reserve in Finland. During holiday season, we conducted structured on-field interviews with 74 Biosphere Reserve visitors. From these data, we gained information on the visitors’ appreciation of different ESs and the selected habitats. We also derived habitat-specific ES profiles. Excluding the reedbeds, most habitats were both highly valued and considered as important producers of the listed ESs. The derived ES profiles were partially overlapping and inclined towards appreciation of cultural services, and the importance of scenery was highlighted. Provisioning services were not particularly appreciated. We discovered several linkages among biodiversity, ESs, and recreational land uses. Certain habitats were found to be in need of protection under high recreational land-use pressure, but also potential synergies were found. Our method introduces an important socio-cultural perspective into the region’s land management that aims to find a balance between the protection of the Biosphere Reserve’s unique biodiversity and the need to support sustainable local livelihoods and tourism