MATKAILUN JULKISEN RAHOITUKSEN METAHALLINTA Viranomaisasiakirjojen sisällönanalyysi vuosilta 2019 ja 2020

Matkailun julkinen rahoitus tukee toimialan yrityksiä, operatiivista toimintaa, palveluita ja infrastruktuuria. Julkinen rahoitus on hajaantunut lukuisiin eri lähteisiin, ja rahoitusta kuvaa toimijoiden ja toiminnan tasojen moninaisuus. Valtion menettelytavoilla on suuri merkitys julkisen rahoituksen ohjaamisessa. Aiempi tutkimus matkailun julkisesta rahoituksesta on keskittynyt rahoituksen käytön, arvioinnin ja vaikutusten tutkimiseen. Tutkimus rahoituksen hallinnasta on jäänyt suppeaksi. Käsillä olevan tutkielman yleisenä tavoitteena on tuottaa tietoa valtion toiminnasta matkailun julkisen rahoituksen hallinnassa. Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä toimii metahallinta. Hallinta (engl. governance) tarkoittaa Rhodesin mukaan vuorovaikutteista verkostotoimintaa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä. Metahallinta tarkastelee Sørensenin ja Torfingin mukaan julkisten toimijoiden toteuttamaa verkostojen ohjaamista. Valtion lainsäädännölliset, institutionaaliset ja rahalliset resurssit antavat sille puitteet toimia verkostojen ohjaajana. Tutkimukseni noudattaa kriittistä realismia, jossa empiirisiä prosesseja tutkimalla voidaan saada tietoa todellisuuden tapahtumia tuottavista mekanismeista. Käsitteellis-teoreettinen tutkimuskohde on viranomaisasiakirjat selontekoina matkailun julkisen rahoituksen metahallinnasta. Päätutkimuskysymykseni on: Millaisessa prosessissa matkailun julkisen rahoituksen metahallinta muodostuu viranomaisasiakirjojen perusteella? Tutkimukseni osakysymykset käsittelevät hallinnan merkitystä matkailun kehittämisessä, metahallintaa käsitteenä, rahoituksen määrittymistä asiakirjoissa, hallinnan verkostoitumista sekä valtion metahallintaa toimintana. Tutkimuksen aineistona on 10 julkiseen rahoitukseen liittyvää julkista viranomaisasiakirjaa, joihin kuuluu vuonna 2020 voimassa olevia kansallisia ja alueellisia strategioita (4 kpl), maakunnallisia kehittämis- ja rahoitusohjelmien asiakirjoja (3 kpl) sekä vuodelta 2019 peräisin olevat Työ- ja elinkeinoministeriön selvitys, Visit Finlandin selvitys ja Työ- ja elinkeinoministeriön esitys. Tutkimusaineisto kerättiin internetistä matkailun julkista tukea myöntävien organisaatioiden sivuilta. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Tutkimustulokset osoittavat, että asiakirjoilla luodaan käsitystä julkisen rahoituksen merkittävyydestä toiminnassa valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja alueellisesti. Lisäksi asiakirjat tukevat julkisen ja yksityisen rahoituksen yhdistämistä. Valtio rahoittaa, tukee ja edistää yhteistyömuotoja, joissa vastuu matkailutoimialan kehittämisestä jakaantuu lukuisten toimijoiden kesken. Valtio pitää itsellään rahoituksen jakamisen vastuun. Valtion metahallinnan keinot vaihtelevat riippuen siitä, mihin verkostoon ne kohdistuvat. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää julkisen rahoituksen kehittämisessä sekä matkailupolitiikan suunnittelussa

Kiinalaiset tahdotaan Lappiin

publishedVersio

Human papillomavirus vaccine efficacy against invasive, HPV-positive cancers : population-based follow-up of a cluster-randomised trial

Background Human papillomavirus (HPV) vaccination protects against HPV, a necessary risk factor for cervical cancer. We now report results from population-based follow-up of randomised cohorts that vaccination provides HPV-type-specific protection against invasive cancer. Methods Individually and/or cluster randomised cohorts of HPV-vaccinated and non-vaccinated women were enrolled in 2002-2005. HPV vaccine cohorts comprised originally 16-17 year-old HPV 16/18-vaccinated PATRICIA (NCT00122681) and 012 trial (NCT00169494) participants (2465) and HPV6/11/16/18-vaccinated FUTURE II (NCT00092534) participants (866). Altogether, 3341 vaccines were followed by the Finnish Cancer Registry in the same way as 16 526 non-HPV-vaccinated controls. The control cohort stemmed from 15 665 originally 18-19 years-old women enrolled in 2003 (6499) or 2005 (9166) and 861 placebo recipients of the FUTURE II trial. The follow-up started 6 months after the clinical trials in 2007 and 2009 and ended in 2019. It was age aligned for the cohorts. Findings During a follow-up time of up to 11 years, we identified 17 HPV-positive invasive cancer cases (14 cervical cancers, 1 vaginal cancer, 1 vulvar cancer and 1 tongue cancer) in the non-HPV-vaccinated cohorts and no cases in the HPV-vaccinated cohorts. HPV typing of diagnostic tumour blocks found HPV16 in nine cervical cancer cases, HPV18, HPV33 and HPV52 each in two cases and HPV45 in one cervical cancer case. The vaginal, vulvar and tongue cancer cases were, respectively, positive for HPV16, HPV52/66 and HPV213. Intention-to-treat vaccine efficacy against all HPV-positive cancers was 100% (95% CI 2 to 100, p Interpretation Vaccination is effective against invasive HPV-positive cancer.Peer reviewe

Effect of 4% Albumin Solution vs Ringer Acetate on Major Adverse Events in Patients Undergoing Cardiac Surgery With Cardiopulmonary Bypass A Randomized Clinical Trial

IMPORTANCE In cardiac surgery, albumin solution may maintain hemodynamics better than crystalloids and reduce the decrease in platelet count and excessive fluid balance, but randomized trials are needed to compare the effectiveness of these approaches in reducing surgical complications. OBJECTIVE To assess whether 4% albumin solution compared with Ringer acetate as cardiopulmonary bypass prime and perioperative intravenous volume replacement solution reduces the incidence of major perioperative and postoperative complications in patients undergoing cardiac surgery. DESIGN, SETTING, AND PARTICIPANTS A randomized, double-blind, single-center clinical trial in a tertiary university hospital during 2017-2020 with 90-day follow-up postoperatively involving patients undergoing on-pump coronary artery bypass grafting; aortic, mitral, or tricuspid valve surgery; ascending aorta surgery without hypothermic circulatory arrest; and/or the maze procedure were randomly assigned to 2 study groups (last follow-up was April 13, 2020). INTERVENTIONS The patients received in a 1:1 ratio either 4% albumin solution (n = 693) or Ringer acetate solution (n = 693) as cardiopulmonary bypass priming and intravenous volume replacement intraoperatively and up to 24 hours postoperatively. MAIN OUTCOMES AND MEASURES The primary outcomewas the number of patients with at least 1 major adverse event: death, myocardial injury, acute heart failure, resternotomy, stroke, arrhythmia, bleeding, infection, or acute kidney injury. RESULTS Among 1407 patients randomized, 1386 (99%; mean age, 65.4 [SD, 9.9] years; 1091 men [79%]; 295 women [21%]) completed the trial. Patients received a median of 2150 mL (IQR, 1598-2700 mL) of study fluid in the albumin group and 3298 mL (IQR, 2669-3500 mL) in the Ringer group. The number of patients with at least 1 major adverse event was 257 of 693 patients (37.1%) in the albumin group and 234 of 693 patients (33.8%) in the Ringer group (relative risk albumin/Ringer, 1.10; 95% CI, 0.95-1.27; P =.20), an absolute difference of 3.3 percentage points (95% CI, -1.7 to 8.4). The most common serious adverse events were pulmonary embolus (11 [1.6%] in the albumin group vs 8 [1.2%] in the Ringer group), postpericardiotomy syndrome (9 [1.3%] in both groups), and pleural effusion with intensive care unit or hospital readmission (7 [1.0%] in the albumin group vs 9 [1.3%] in the Ringer group). CONCLUSIONS AND RELEVANCE Among patients undergoing cardiac surgery with cardiopulmonary bypass, treatment with 4% albumin solution for priming and perioperative intravenous volume replacement solution compared with Ringer acetate did not significantly reduce the risk of major adverse events over the following 90 days. These findings do not support the use of 4% albumin solution in this setting.Peer reviewe

Ihmisen papilloomaviruksen synnyttämä immuunivaste ja suoja

HPV-infektiota, joka on yleisin sukupuoliteitse ja muissa limakalvokontakteissa tarttuva oireeton tauti, esiintyy sekä naisilla että miehillä. Korkean riskin HPV tyyppien infektiot, joista HPV16 ja 18 ovat yleisimmät, voivat pitkittyessään aiheuttaa esiasteiden kautta syöpää mm. kohdunkaulan, peräaukon, suun ja nenänielun ja sukupuolielinten alueilla. HPV aiheuttaa maailmanlaajuisesti 10 % naisten ja 5 % miesten kaikista syövistä. Vaikka organisoidulla papa-seulonnalla kohdunkaulasyöpä on Suomessa saatu vähenemään jopa 80 %, HPV-infektiot ovat silti lisääntyneet nuorilla. Maailmalla on havaittu HPV-infektioihin liittyvien peräaukonsyöpien ja suun- ja nenänielunsyöpien esiintymisen nopea lisääntyminen viime vuosikymmenen aikana. Tämän takia infektion esiintymisen vähentäminen rokotuksen avulla on ensisijaisen tärkeää. Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kaksivaikutteisen HPV16/18-rokotteen synnyttämää immuunivastetta. Väitöstyössä todettiin, että rokote aikaansaa korkeita vasta-ainepitoisuuksia veressä sekä tytöillä että pojilla. Nuorilla 10–14-vuotiailla rokotetuilla tytöillä vasta-ainetasot ovat merkitsevästi korkeammat kuin 15–25-vuotiaiden rokotettujen, saati luonnollisesti HPV16/18-infektion sairastaneiden naisten vasta-ainetasot. Jokaisella tutkittavalla vasta-ainetasot pysyivät korkeina neljän vuoden seurannassa. Tutkimuksessa todettiin, että rokotetuilla nuorilla naisilla, joilla oli korkeat veren vasta-ainepitoisuudet, vasta-aineet siirtyivät aina limakalvoille, kun taas matalammat veren vasta-ainepitoisuudet eivät tuottaneet mitattavissa olevia vasta-aineita limakalvoilla. Vasta-aineiden esiintyminen limakalvoilla antaa tärkeän suojan HPV-infektiota vastaan ja tartuttavuus vähenee. Myös 10–18-vuotiailla pojilla ja nuorilla miehillä vasta-aineet olivat korkeammat kuin 15–25-vuotiailla nuorilla naisilla. Rokotettujen nuorten miesten virtsanäytteissä HPV:n esiintyminen väheni jonkin verran neljä vuotta rokottamisen jälkeen, mikä myös antaa viitteen tartuttavuuden vähenemisestä Työssä rokotettiin 10–14-vuotiaita tyttöjä ja 15–25-vuotiata nuoria naisia HPV16/18-rokotteella (0,1 ja 6 kk) ja tutkittiin rokotteen aikaansaamia HPV16- ja HPV18-vasta-ainetasoja veressä 7, 24, 36 ja 48 kuukautta rokottamisesta. Rokotettujen 10–18-vuotiaden poikien ja nuorten miesten vasta-aineita veressä tutkittiin 7 kuukautta rokottamisesta. Veren ja kohdunkaulan limakalvolle siirtyneiden rokotteen vasta-aineiden tasoja vertailtiin nuorilla naisilla 24, 36 ja 48 kuukautta rokottamisesta. HPV:n esiintymistä vertailtiin HPV16/18-rokotettujen ja rokottamattomien 18–19-vuotiaiden nuorten miesten virtsassa neljä vuotta rokottamisen jälkeen. Tutkimustyö tehtiin Tampereen Yliopiston, Terveystieteen laitoksella rokotevalmistaja GlaxoSmithKlinen rahoittamana tutkimuksena vuosina 2004–2013. Vuonna 2007 myyntiluvan saanut HPV16/18-rokote otettiin Suomessa 12–13-vuotiaiden tyttöjen rokotusohjelmaan tavoitteena vähentää HPV-infektiota ja siten HPV:stä johtuvan kohdunkaulasyövän ja esiasteiden esiintyminen. Nuorten parempi vasta-ainetuotanto puhuu sen puolesta, että rokote kannattaa antaa teini-iässä ennen aktiivisen seksuaalielämän alkamista. HPV-infektio on kuitenkin myös miesten infektio, eikä HPV:n esiintyminen tai tarttuminen vähene, jos vain tytöt rokotetaan. HPV16/18-rokote aikaansaa erinomaisen immuunivasteen myös nuorilla miehillä, jotka toimivat tartuttajina mutta saattavat myös itse sairastua HPV-infektioon. Lauma-immuniteetin aikaansaamiseksi ja HPV:n esiintymisen, tautitaakan ja tartuttavuuden vähentämiseksi tulisi rokottaa sekä tytöt että pojat.The human papillomavirus (HPV) infection is the most common sexually transmitted disease in the world. Most sexually active individuals of both sexes will acquire an HPV infection at some point in their lives. Although most HPV infections clear within two years, approximately 10% persist, possibly resulting in the development of precancerous lesions and cancer. The most common high-risk (hr) HPV types 16 and 18 cause up to 70% of cervical cancers, and all hrHPVs are responsible for 5% and 10% of all cancers worldwide in males and females, respectively. HrHPVs cause up to 100% of cancers in the cervix, 90% in the anus, 35-50% in the oropharynx, 50% in the vulva, 64-91% in the vagina and 40-45% in the penis. Decreasing the transmission of prevalent undetected, asymptomatic, and long-term HPV infections by vaccination is therefore of utmost interest. The licensed vaccines - the bivalent vaccine comprising HPV types 16 and 18 and the quadrivalent vaccine comprising HPV types 6, 11, 16 and 18 are safe and 90-100% efficacious against persistent infections and precancerous cervical lesions associated with HPV types 16 and 18. Both vaccines have also shown 97-100% efficacy against cervical intraepithelial neoplasia (CIN) 2+, CIN3, and adenocarcinoma in situ (AIS) associated with the vaccine types. Both vaccines protect against anogenital infections with the non-vaccine HPV type 31, and the bivalent vaccine additionally against the non-vaccine types 33, 45 and 51. Some vaccine efficacy against oropharyngeal infection has been shown for the bivalent vaccine and against anal HPV infection for both vaccines. The purpose of this thesis is to evaluate the antibody responses following HPV 16/18-vaccination in adolescent girls and boys and young women and men. The antibody responses up to four years following the HPV 16/18 vaccination were evaluated in adolescent girls and young women. Also, antibody levels of HPV 16/18 in serum samples and cervical secretions were compared in young women. The prevalence of HPV deoxyribonucleic acid (DNA) was compared in HPV 16/18-vaccinated and non-vaccinated young men. The University of Tampere, School of Health Sciences, conducted these prospective clinical studies in collaboration with GlaxoSmithKline at several study sites in Finland and abroad during 2004-2013. The immune responses in adolescent girls and boys aged 10-14, and young women and men aged 15 to 25, were excellent, with approximately 100- and 40-fold (HPV 16 and 18) higher antibody titers as compared to those resulting from natural HPV infections. The antibody titers were higher in younger age groups of both genders than in young women. Sustainability of the high antibody levels following vaccination with the HPV 16/18 vaccine was demonstrated in adolescent girls and young women up to four years. The level of mucosal antibodies correlated with the serum antibody levels in young women four years post vaccination. HPV 16/18 antibodies, transudated through the epithelium to mucosal surfaces, provide protection at sites where infection occurs. Vaccination also reduced the prevalence of vaccine HPV types HPV 16 and 18 in males, ensuring reduced transmissibility. High antibody levels will most likely persist for a long time. As HPV infections are usually acquired within three years of sexual debut, the HPV vaccination should be administered prior to this to both girls and boys, to achieve the desired herd immunity with a reduction in the global HPV burden

Ihmisen papilloomaviruksen synnyttämä immuunivaste ja suoja

HPV-infektiota, joka on yleisin sukupuoliteitse ja muissa limakalvokontakteissa tarttuva oireeton tauti, esiintyy sekä naisilla että miehillä. Korkean riskin HPV tyyppien infektiot, joista HPV16 ja 18 ovat yleisimmät, voivat pitkittyessään aiheuttaa esiasteiden kautta syöpää mm. kohdunkaulan, peräaukon, suun ja nenänielun ja sukupuolielinten alueilla. HPV aiheuttaa maailmanlaajuisesti 10 % naisten ja 5 % miesten kaikista syövistä. Vaikka organisoidulla papa-seulonnalla kohdunkaulasyöpä on Suomessa saatu vähenemään jopa 80 %, HPV-infektiot ovat silti lisääntyneet nuorilla. Maailmalla on havaittu HPV-infektioihin liittyvien peräaukonsyöpien ja suun- ja nenänielunsyöpien esiintymisen nopea lisääntyminen viime vuosikymmenen aikana. Tämän takia infektion esiintymisen vähentäminen rokotuksen avulla on ensisijaisen tärkeää. Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kaksivaikutteisen HPV16/18-rokotteen synnyttämää immuunivastetta. Väitöstyössä todettiin, että rokote aikaansaa korkeita vasta-ainepitoisuuksia veressä sekä tytöillä että pojilla. Nuorilla 10–14-vuotiailla rokotetuilla tytöillä vasta-ainetasot ovat merkitsevästi korkeammat kuin 15–25-vuotiaiden rokotettujen, saati luonnollisesti HPV16/18-infektion sairastaneiden naisten vasta-ainetasot. Jokaisella tutkittavalla vasta-ainetasot pysyivät korkeina neljän vuoden seurannassa. Tutkimuksessa todettiin, että rokotetuilla nuorilla naisilla, joilla oli korkeat veren vasta-ainepitoisuudet, vasta-aineet siirtyivät aina limakalvoille, kun taas matalammat veren vasta-ainepitoisuudet eivät tuottaneet mitattavissa olevia vasta-aineita limakalvoilla. Vasta-aineiden esiintyminen limakalvoilla antaa tärkeän suojan HPV-infektiota vastaan ja tartuttavuus vähenee. Myös 10–18-vuotiailla pojilla ja nuorilla miehillä vasta-aineet olivat korkeammat kuin 15–25-vuotiailla nuorilla naisilla. Rokotettujen nuorten miesten virtsanäytteissä HPV:n esiintyminen väheni jonkin verran neljä vuotta rokottamisen jälkeen, mikä myös antaa viitteen tartuttavuuden vähenemisestä Työssä rokotettiin 10–14-vuotiaita tyttöjä ja 15–25-vuotiata nuoria naisia HPV16/18-rokotteella (0,1 ja 6 kk) ja tutkittiin rokotteen aikaansaamia HPV16- ja HPV18-vasta-ainetasoja veressä 7, 24, 36 ja 48 kuukautta rokottamisesta. Rokotettujen 10–18-vuotiaden poikien ja nuorten miesten vasta-aineita veressä tutkittiin 7 kuukautta rokottamisesta. Veren ja kohdunkaulan limakalvolle siirtyneiden rokotteen vasta-aineiden tasoja vertailtiin nuorilla naisilla 24, 36 ja 48 kuukautta rokottamisesta. HPV:n esiintymistä vertailtiin HPV16/18-rokotettujen ja rokottamattomien 18–19-vuotiaiden nuorten miesten virtsassa neljä vuotta rokottamisen jälkeen. Tutkimustyö tehtiin Tampereen Yliopiston, Terveystieteen laitoksella rokotevalmistaja GlaxoSmithKlinen rahoittamana tutkimuksena vuosina 2004–2013. Vuonna 2007 myyntiluvan saanut HPV16/18-rokote otettiin Suomessa 12–13-vuotiaiden tyttöjen rokotusohjelmaan tavoitteena vähentää HPV-infektiota ja siten HPV:stä johtuvan kohdunkaulasyövän ja esiasteiden esiintyminen. Nuorten parempi vasta-ainetuotanto puhuu sen puolesta, että rokote kannattaa antaa teini-iässä ennen aktiivisen seksuaalielämän alkamista. HPV-infektio on kuitenkin myös miesten infektio, eikä HPV:n esiintyminen tai tarttuminen vähene, jos vain tytöt rokotetaan. HPV16/18-rokote aikaansaa erinomaisen immuunivasteen myös nuorilla miehillä, jotka toimivat tartuttajina mutta saattavat myös itse sairastua HPV-infektioon. Lauma-immuniteetin aikaansaamiseksi ja HPV:n esiintymisen, tautitaakan ja tartuttavuuden vähentämiseksi tulisi rokottaa sekä tytöt että pojat.The human papillomavirus (HPV) infection is the most common sexually transmitted disease in the world. Most sexually active individuals of both sexes will acquire an HPV infection at some point in their lives. Although most HPV infections clear within two years, approximately 10% persist, possibly resulting in the development of precancerous lesions and cancer. The most common high-risk (hr) HPV types 16 and 18 cause up to 70% of cervical cancers, and all hrHPVs are responsible for 5% and 10% of all cancers worldwide in males and females, respectively. HrHPVs cause up to 100% of cancers in the cervix, 90% in the anus, 35-50% in the oropharynx, 50% in the vulva, 64-91% in the vagina and 40-45% in the penis. Decreasing the transmission of prevalent undetected, asymptomatic, and long-term HPV infections by vaccination is therefore of utmost interest. The licensed vaccines - the bivalent vaccine comprising HPV types 16 and 18 and the quadrivalent vaccine comprising HPV types 6, 11, 16 and 18 are safe and 90-100% efficacious against persistent infections and precancerous cervical lesions associated with HPV types 16 and 18. Both vaccines have also shown 97-100% efficacy against cervical intraepithelial neoplasia (CIN) 2+, CIN3, and adenocarcinoma in situ (AIS) associated with the vaccine types. Both vaccines protect against anogenital infections with the non-vaccine HPV type 31, and the bivalent vaccine additionally against the non-vaccine types 33, 45 and 51. Some vaccine efficacy against oropharyngeal infection has been shown for the bivalent vaccine and against anal HPV infection for both vaccines. The purpose of this thesis is to evaluate the antibody responses following HPV 16/18-vaccination in adolescent girls and boys and young women and men. The antibody responses up to four years following the HPV 16/18 vaccination were evaluated in adolescent girls and young women. Also, antibody levels of HPV 16/18 in serum samples and cervical secretions were compared in young women. The prevalence of HPV deoxyribonucleic acid (DNA) was compared in HPV 16/18-vaccinated and non-vaccinated young men. The University of Tampere, School of Health Sciences, conducted these prospective clinical studies in collaboration with GlaxoSmithKline at several study sites in Finland and abroad during 2004-2013. The immune responses in adolescent girls and boys aged 10-14, and young women and men aged 15 to 25, were excellent, with approximately 100- and 40-fold (HPV 16 and 18) higher antibody titers as compared to those resulting from natural HPV infections. The antibody titers were higher in younger age groups of both genders than in young women. Sustainability of the high antibody levels following vaccination with the HPV 16/18 vaccine was demonstrated in adolescent girls and young women up to four years. The level of mucosal antibodies correlated with the serum antibody levels in young women four years post vaccination. HPV 16/18 antibodies, transudated through the epithelium to mucosal surfaces, provide protection at sites where infection occurs. Vaccination also reduced the prevalence of vaccine HPV types HPV 16 and 18 in males, ensuring reduced transmissibility. High antibody levels will most likely persist for a long time. As HPV infections are usually acquired within three years of sexual debut, the HPV vaccination should be administered prior to this to both girls and boys, to achieve the desired herd immunity with a reduction in the global HPV burden

Ihmisen papilloomaviruksen synnyttämä immuunivaste ja suoja

HPV-infektiota, joka on yleisin sukupuoliteitse ja muissa limakalvokontakteissa tarttuva oireeton tauti, esiintyy sekä naisilla että miehillä. Korkean riskin HPV tyyppien infektiot, joista HPV16 ja 18 ovat yleisimmät, voivat pitkittyessään aiheuttaa esiasteiden kautta syöpää mm. kohdunkaulan, peräaukon, suun ja nenänielun ja sukupuolielinten alueilla. HPV aiheuttaa maailmanlaajuisesti 10 % naisten ja 5 % miesten kaikista syövistä. Vaikka organisoidulla papa-seulonnalla kohdunkaulasyöpä on Suomessa saatu vähenemään jopa 80 %, HPV-infektiot ovat silti lisääntyneet nuorilla. Maailmalla on havaittu HPV-infektioihin liittyvien peräaukonsyöpien ja suun- ja nenänielunsyöpien esiintymisen nopea lisääntyminen viime vuosikymmenen aikana. Tämän takia infektion esiintymisen vähentäminen rokotuksen avulla on ensisijaisen tärkeää. Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kaksivaikutteisen HPV16/18-rokotteen synnyttämää immuunivastetta. Väitöstyössä todettiin, että rokote aikaansaa korkeita vasta-ainepitoisuuksia veressä sekä tytöillä että pojilla. Nuorilla 10–14-vuotiailla rokotetuilla tytöillä vasta-ainetasot ovat merkitsevästi korkeammat kuin 15–25-vuotiaiden rokotettujen, saati luonnollisesti HPV16/18-infektion sairastaneiden naisten vasta-ainetasot. Jokaisella tutkittavalla vasta-ainetasot pysyivät korkeina neljän vuoden seurannassa. Tutkimuksessa todettiin, että rokotetuilla nuorilla naisilla, joilla oli korkeat veren vasta-ainepitoisuudet, vasta-aineet siirtyivät aina limakalvoille, kun taas matalammat veren vasta-ainepitoisuudet eivät tuottaneet mitattavissa olevia vasta-aineita limakalvoilla. Vasta-aineiden esiintyminen limakalvoilla antaa tärkeän suojan HPV-infektiota vastaan ja tartuttavuus vähenee. Myös 10–18-vuotiailla pojilla ja nuorilla miehillä vasta-aineet olivat korkeammat kuin 15–25-vuotiailla nuorilla naisilla. Rokotettujen nuorten miesten virtsanäytteissä HPV:n esiintyminen väheni jonkin verran neljä vuotta rokottamisen jälkeen, mikä myös antaa viitteen tartuttavuuden vähenemisestä Työssä rokotettiin 10–14-vuotiaita tyttöjä ja 15–25-vuotiata nuoria naisia HPV16/18-rokotteella (0,1 ja 6 kk) ja tutkittiin rokotteen aikaansaamia HPV16- ja HPV18-vasta-ainetasoja veressä 7, 24, 36 ja 48 kuukautta rokottamisesta. Rokotettujen 10–18-vuotiaden poikien ja nuorten miesten vasta-aineita veressä tutkittiin 7 kuukautta rokottamisesta. Veren ja kohdunkaulan limakalvolle siirtyneiden rokotteen vasta-aineiden tasoja vertailtiin nuorilla naisilla 24, 36 ja 48 kuukautta rokottamisesta. HPV:n esiintymistä vertailtiin HPV16/18-rokotettujen ja rokottamattomien 18–19-vuotiaiden nuorten miesten virtsassa neljä vuotta rokottamisen jälkeen. Tutkimustyö tehtiin Tampereen Yliopiston, Terveystieteen laitoksella rokotevalmistaja GlaxoSmithKlinen rahoittamana tutkimuksena vuosina 2004–2013. Vuonna 2007 myyntiluvan saanut HPV16/18-rokote otettiin Suomessa 12–13-vuotiaiden tyttöjen rokotusohjelmaan tavoitteena vähentää HPV-infektiota ja siten HPV:stä johtuvan kohdunkaulasyövän ja esiasteiden esiintyminen. Nuorten parempi vasta-ainetuotanto puhuu sen puolesta, että rokote kannattaa antaa teini-iässä ennen aktiivisen seksuaalielämän alkamista. HPV-infektio on kuitenkin myös miesten infektio, eikä HPV:n esiintyminen tai tarttuminen vähene, jos vain tytöt rokotetaan. HPV16/18-rokote aikaansaa erinomaisen immuunivasteen myös nuorilla miehillä, jotka toimivat tartuttajina mutta saattavat myös itse sairastua HPV-infektioon. Lauma-immuniteetin aikaansaamiseksi ja HPV:n esiintymisen, tautitaakan ja tartuttavuuden vähentämiseksi tulisi rokottaa sekä tytöt että pojat.The human papillomavirus (HPV) infection is the most common sexually transmitted disease in the world. Most sexually active individuals of both sexes will acquire an HPV infection at some point in their lives. Although most HPV infections clear within two years, approximately 10% persist, possibly resulting in the development of precancerous lesions and cancer. The most common high-risk (hr) HPV types 16 and 18 cause up to 70% of cervical cancers, and all hrHPVs are responsible for 5% and 10% of all cancers worldwide in males and females, respectively. HrHPVs cause up to 100% of cancers in the cervix, 90% in the anus, 35-50% in the oropharynx, 50% in the vulva, 64-91% in the vagina and 40-45% in the penis. Decreasing the transmission of prevalent undetected, asymptomatic, and long-term HPV infections by vaccination is therefore of utmost interest. The licensed vaccines - the bivalent vaccine comprising HPV types 16 and 18 and the quadrivalent vaccine comprising HPV types 6, 11, 16 and 18 are safe and 90-100% efficacious against persistent infections and precancerous cervical lesions associated with HPV types 16 and 18. Both vaccines have also shown 97-100% efficacy against cervical intraepithelial neoplasia (CIN) 2+, CIN3, and adenocarcinoma in situ (AIS) associated with the vaccine types. Both vaccines protect against anogenital infections with the non-vaccine HPV type 31, and the bivalent vaccine additionally against the non-vaccine types 33, 45 and 51. Some vaccine efficacy against oropharyngeal infection has been shown for the bivalent vaccine and against anal HPV infection for both vaccines. The purpose of this thesis is to evaluate the antibody responses following HPV 16/18-vaccination in adolescent girls and boys and young women and men. The antibody responses up to four years following the HPV 16/18 vaccination were evaluated in adolescent girls and young women. Also, antibody levels of HPV 16/18 in serum samples and cervical secretions were compared in young women. The prevalence of HPV deoxyribonucleic acid (DNA) was compared in HPV 16/18-vaccinated and non-vaccinated young men. The University of Tampere, School of Health Sciences, conducted these prospective clinical studies in collaboration with GlaxoSmithKline at several study sites in Finland and abroad during 2004-2013. The immune responses in adolescent girls and boys aged 10-14, and young women and men aged 15 to 25, were excellent, with approximately 100- and 40-fold (HPV 16 and 18) higher antibody titers as compared to those resulting from natural HPV infections. The antibody titers were higher in younger age groups of both genders than in young women. Sustainability of the high antibody levels following vaccination with the HPV 16/18 vaccine was demonstrated in adolescent girls and young women up to four years. The level of mucosal antibodies correlated with the serum antibody levels in young women four years post vaccination. HPV 16/18 antibodies, transudated through the epithelium to mucosal surfaces, provide protection at sites where infection occurs. Vaccination also reduced the prevalence of vaccine HPV types HPV 16 and 18 in males, ensuring reduced transmissibility. High antibody levels will most likely persist for a long time. As HPV infections are usually acquired within three years of sexual debut, the HPV vaccination should be administered prior to this to both girls and boys, to achieve the desired herd immunity with a reduction in the global HPV burden