Kriisijournalismia ennen ja nyt

Artikkeli käsittelee kriisijournalismin kehitystä Suomessa. Laadullisen analyysin kohteena on onnettomuuksien ja rikosten uhrien, heidän omaistensa sekä pelastuneiden silminnäkijöiden rooli katastrofeista kertovassa journalismissa vuodesta 1929 vuoteen 2008. Tutkimustuloksia tulkitaan journalistiprofession ja -etiikan kehityksen sekä journalistien itsereflektion näkökulmista. Tutkimusaineistoina ovat sanomalehtitekstit, journalistien ammattilehdet ja toimittajien haastattelut. Artikkelissa kuvataan kriisijournalismin ristiriitaista muutosta. Katastrofia käsittelevien juttujen muoto on muuttunut persoonattomista selostuksista yksilöiden kohtaloita kuvaaviksi tarinoiksi. Toisaalta sanomalehdet kertovat erityisesti 2000-luvulla kuolemasta ja kuolonuhreista aiempaa hienovaraisemmin. Journalismin professionaalistuminen 1900-luvun jälkipuoliskolla merkitsi mm. sitä, että journalistien eettiset periaatteet ja itsesääntely vahvistuivat. Kriisiuutisointi on viime vuosina saanut osakseen voimakasta kritiikkiä, ja ammattikunnan sisäisen keskustelun kautta kehittynyt itsesääntely on 2000-luvun kriisien jälkeen tehnyt tilaa journalismin arvioinnille, joka perustuu yleisöpalautteeseen ja seurausetiikkaan

Syylliseksi kirjoitettu. Ulvilan surman uutisointia paperilla ja verkossa

Julkaisu käsittelee Ulvilan murhatapauksen uutisointia kolmessa suomalaisessa sanomalehdessä. Tarkastelun kohteena on etenkin se, millaisilla ilmaisukeinoilla lehdet tuottivat vaikutelmia murhaepäilty Anneli Auerista syyllisenä tai syyttömänä oikeusprosessin eri vaiheissa. Lisäksi teoksessa luodaan katsaus toimittajien Ulvilan surmaa käsittelevään Twitter-viestintään ja verkkoyhteisöjen tuottamaan rikosjulkisuuteen. Julkaisu on mediatutkijoiden puheenvuoro rikos- ja oikeusjournalismin eettisistä periaatteista ja työkäytännöistä käytävään keskusteluun

Vihapuhe sananvapautta kaventamassa

Julkisuudessa on erityisesti Norjan kesän 2011 joukkosurman jälkeen käyty keskustelua verkkovihasta ja vihapuheesta ja niiden vaikutuksesta yhteiskunnalliseen ilmapiiriin. Tämä kirja perustuu vuosina 2012-2013 tehtyyn tutkimukseen, jossa aggressiivista verkkokeskustelua lähestytään erityisesti suhteessa journalismiin ja sananvapauteen. Tutkimuksen lähtökohtana on ollut huoli, että verkkokeskustelut ja niistä mediaan leviävät aggressiiviset ilmaukset alkavat rajoittaa julkista keskustelua. Yhteiskunnallisen keskustelun mielipiteiden kirjo voi kaventua, jos vihan ja pelon ilmapiiri saa asiantuntijat ja vähemmistöjen edustajat vetäytymään julkisuudesta. Toisaalta nousee kysymys, voidaanko ja missä määrin verkkokeskustelujen sanomisen vapautta rajoittaa, jos vihamielisellä puheella loukataan tai uhataan toisia

Journalism and School Shootings in Finland 2007 -2008

Two school shootings in Finland (Jokela in 2007 and Kauhajoki in 2008) resulted in the death of 20 people, and they shook not only the foundations of Finnish society but also of the profession that reported about the tragedies. This report is based on research conducted on school shootings at the University of Tampere Journalism Research and Development Centre between 2008 and 2009. The analysis concentrates on both the journalistic texts published on the shootings and journalists' actions on the scene. Special attention is given to issues that were considered particularly problematic, such as the portrayal of the shooters in the media, and how to approach victims, their families and the eyewitnesses

Muuttumaton uutinen? Suomalaisen uutismedian vuoiseuranta 2007-2012, loppuraportti.

Uutismedian vuosiseurannan loppuraportti esittelee viisivuotisen tutkimushankkeen keskeiset tulokset sekä sen virittämät metodiset johtopäätökset. Määrällisen sisällön erittelyn kohteena olivat suomalaisten sanomalehtien etusivujen, radio- ja tv-kanavien pääuutislähetysten sekä kaikkien näiden internetsivujen pääuutisten sisällöt. Mukana oli kaikkiaan 18 uutisvälinettä. Yleisesti puhutaan journalismin suuresta murroksesta, mutta tämän tutkimuksen tulokset kertovat vakaudesta: suomalainen uutisjournalismi on säilyttänyt roolinsa asiallisena maailman tapahtumien välittäjänä. Tutkimus ei anna tukea väitteille journalismin viihteellistymisestä tai väkivallan ja erotiikan lisääntymisestä. Sen sijaan tutkimus osoittaa miesten ylivallan säilyneen ja jopa vahvistuneen, sillä naisia oli vain neljäsosa pääuutisten henkilöistä

Viestintäkoulutuksen nousukäyrä

Pentti Raittila, Nina Olin ja Sari Stenvall-Virtanen. Viestintäkoulutuksen nousukäyrä - monta tietä unelma-ammattiin ja suuriin pettymyksiin. Viestintäalan ammattikuvat ja koulutustarpeet -tutkimusprojektin loppuraportti. Viestintäalan ammattikuvat ja koulutustarpeet -tutkimusprojektin tavoitteena on ennakoida viestintäalan sisällöntuotantoon liittyvien ammattien ja työvoimarakenteen kehitystä vuoteen 2020 asti. Tutkimuksen kohteena ovat viestinnän sisällöntuotantoon liittyvät ammatit ja niihin valmistava koulutus ammatillisella toisella asteella, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Tutkimuksen kuluessa on kartoitettu nykyisen koulutuksen määrä ja sisällölliset painopisteet kirjallisten dokumenttien ja oppilaitoshaastattelujen avulla. Media-alan yrityksille ja asiantuntijoille suunnatulla kyselyllä ja haastatteluilla on selvitetty erityyppisten yritysten näkemyksiä viestintäalan kehitystrendeistä, tulevaisuuden viestintäammattilaisten osaamistarpeista sekä työnantajien käsityksiä nykyisestä viestinnän koulutuksesta. Eri koulutusasteilta valmistuneiden sijoittumista työelämään ja jatko-opintoihin on tutkittu Tilastokeskuksen aineistojen ja vuonna 2004 valmistuneille suunnattujen haastattelujen avulla

Journalistit muuttuvassa mediassa 2007

Tutkimuksessa kartoitettiin journalistien kokemuksia omasta työstään, työhön liittyvistä toimintatavoista ja käsityksiä suomalaisesta yhteiskunnasta. Kyselyn eri osa-alueita olivat nykyiset työtehtävät, työtehtävien muutokset ja niiden seuraukset sekä työtapojen muutokset. Lisäksi esitettiin asenneväittämiä, jotka käsittelivät Suomalaista yhteiskuntaa, sen kehitysnäkymiä ja erilaisia arvoja. Nykyisiä työtehtäviä koskevia kysymyksiä olivat mm. nykyinen tehtäväkuva, työpaikka, työsuhteen laatu, esimiesasema sekä toimeksiantajat ja niiden lukumäärä vuonna 2006. Vastaajilta tiedusteltiin myös mitkä asiat merkitsevät heille eniten nykyisessä työssä, millaisia ja miten suuria ongelmia työpaikalla esiintyy ja mitä asioita vastaaja haluaisi parantaa työpaikallaan. Työtehtävissä tapahtuneita muutoksia kartoitettiin kysymällä, ovatko tietyt työhön liittyvät asiat vähentyneet tai kasvaneet vuoden 2005 alun jälkeen. Nämä kysymykset käsittelivät mm. juttujen pituutta ja kestoa sekä tehtyjen juttujen ja toimitushenkilöstön määrää. Lisäksi kysyttiin joidenkin tekijöiden aiheuttaman kuormituksen muutosta viimeisen vuoden aikana. Kuormitusta mitattiin kysymällä miten paljon työaikaa kuluu mm. kokouksiin, puheluihin, sähköpostiin ja tapaamisiin. Kuormitusta tiedusteltiin myös työrauhan, byrokratian, tulosvastuun ja ylitöiden osalta. Vastaajilta kysyttiin myös kuinka paljon harmia ja/tai iloa ja tyydytystä tietyt työn piirteet aiheuttavat. Työtapojen muutoksia käsiteltiin kysymällä sitoutumisesta ja samastumisesta ammatti-identiteettiin, työosastoon, työyhteisöön ja koko yritykseen. Lisäksi tiedusteltiin tiettyihin työvaiheisiin käytetyn ajan muutoksesta suhteessa kokonaisaikaan. Kysyttiin myös kuinka paljon palautetta vastaaja saa työstään eri henkilöiltä tai ryhmiltä. Vastaajilta tiedusteltiin heidän vahvuuksiaan sekä sitä, millä toimilla kyseisiä vahvuuksia voitaisiin ylläpitää. Yhdellä kysymyspatterilla kartoitettiin vastaajien kokonaiskuvaa nykyisestä suomalaisesta mediasta. Taustamuuttujina olivat mm. sukupuoli, ikäryhmä, koulutus, ammattikoulutus ja työpaikkakunta. Taustamuuttujia olivat myös aika, jonka vastaaja on toiminut nykyisessä työtehtävässä sekä aika, jonka hän on työskennellyt toimitustyössä. Lisäksi tiedusteltiin tuloluokkaa, ammattiryhmää, työpaikkaa, työsuhteen laatua ja esimiesasemaa.The survey studied how Finnish journalists view their own work and working conditions, the changing media environment, multimedia journalism, and Finnish society. The respondents were asked about their present job duties and whether their job included supervisory status or responsibility for some special area. Freelancers were asked about the number of employers they had had in 2006 and from what media sector. Respondent opinions were charted on how important certain job issues were to them (e.g. challenging work, career prospects, control over working hours, work diversity, wage level, security of job, workplace relations, possibility to have an impact in society). Further questions covered general job satisfaction and possible problems at work such as increased stress over deadlines, insufficient pay compared to tasks, authoritarian management style, competition and distrust between colleagues, lack of control over working hours or content of work etc. The respondents were also asked how they would like to improve their workplace. Change in work was charted by asking whether a number of things had increased or decreased since the beginning of the year 2005. Things mentioned included, for example, the length/duration of stories/features/items, the number of stories/features/items produced per week per staff member, multimedia working, the use of the same story/feature/item for different media within the same media company or between media companies. Another question explored whether the number of meetings, phone calls or e-mails, or pressure to work overtime etc. had increased or decreased during the past year. The respondents were asked whether certain job characteristics caused them harm or brought joy and satisfaction. The characteristics mentioned included the amount of work, travelling for work, learning new technologies or work methods, workplace relations, being in the public eye etc. Commitment to the workplace, the media company, and to the professional identity of journalists was studied. Change in time spent on different phases of work (e.g. planning, data gathering, writing/shooting of footage) was charted, likewise the change in average time spent on one story/feature/item and on multimedia journalism. The respondents were asked whether they receive feedback on their work and from whom. Views on what will happen in the media world in the future and the consequences to the quality and ethics of journalism in Finland were probed. The respondents were also asked how well a number of statements relating to the Finnish media corresponded to their own ideas of it. A set of statements explored opinions on various aspects of Finnish society, its politics and values. Finally, the respondents were asked whether they thought certain bodies (e.g. the police, citizen organisations, trade unions, Parliament, the EU, local decision-makers, the church, banks, political parties, big companies) have too much or too little power. Background variables included the respondent's gender, age group, highest level of education, vocational education for journalism, type of municipality where the workplace is located, length of current employment, time working as a journalist, income, and type of contract