G-ryhmän streptokokki -positiivisuuden merkitys synnyttäjän ja vastasyntyneen infektiosairastuvuudessa

G-ryhmän streptokokin merkitystä synnytyksissä on tutkittu varsin vähän. Tutkimuksessamme "G-ryhmän streptokokki -positiivisuuden merkitys synnyttäjän ja vastasyntyneen infektiosairastuvuudessa" verrataan vuosina 2013-2014 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella TAYS:ssa synnyttäneiden äitien ryhmiä, joista päämielenkiinnon kohteenamme ovat viljelyseulonnalla todetut G-ryhmän streptokokki-kolonisaation omaavat äidit. Kaksi muuta ryhmää ovat verrokkiryhmiä, joista toisessa ovat viljelynegatiiviset äidit ja toisessa viljelyseulonnalla todetut B-streptokokki-positiiviset äidit. Kaikista vuosina 2013-2014 synnyttäneistä G-streptokokkipositiivisia oli 3,1 % ja B-streptokokkipositiivisia 19,4 %. Tavoitteenamme oli selvittää, onko ryhmien välillä eroa taustatekijöissä tai vastetapahtumissa. Vertasimme monien eri taustatekijöiden merkitystä ryhmissä tilastollisin menetelmin, mutta ryhmien välille ei tullut näissä merkitsevää eroa. Vastetapahtumia verratessa havaitsimme, että G-ryhmän äidit sairastuivat huomattavasti useammin synnytyksen jälkeiseen kohtutulehdukseen (endometriitti) (p<0,001). Vastasyntyneiden infektiosairastavuudessa ei ollut ryhmien välisiä eroja, mutta havaitsimme, että huolimatta B-streptokokki-positiivisten synnyttäjien antibiootti-profylaksiasta tämän ryhmän vastasyntyneet saivat useammin antibiootteja kuin muissa ryhmissä. Päätelmänä voidaan todeta, että G-streptokokki-kolonisaatiolla on merkitystä synnyttäjän postpartum-infektioiden suhteen, mutta tämän perusteella ei vielä näyttäisi olevan tarvetta aloittaa antibiootti-profylaksiaa kaikille G-streptokokkipositiivisille synnyttäjille

Fusarium toxins in oats in Finland since 1999

vo

Maanpeitekasvien valinta

Maanpeitekasvit vähentävät paljaan maan aikaa ja ravinnehuuhtoumaa, etenkin kasvukauden ulkopuolella. Niillä on positiivinen vaikutus maan kasvukuntoon erilaisen juuristonsa avulla. Juuret kuohkeuttavat maata, parantavat vedenläpäisevyyttä ja rikkovat tiivistymiä. Maa kuivuu haihduttavan kasvuston ansiosta nopeammin ja toisaalta kasvusto suojaa pintamaata liian nopealta kuivumiselta tai liettymiseltä. Peitekasvit parantavat pellon kantavuutta erityisesti sateisina korjuukausina. Maanpeitekasvit ovat keino monipuolistaa muuten yksipuolista viljelykiertoa sekä lisätä talviaikaista tai ympärivuotista kasvipeitteisyyttä. Ne lisäävät maan orgaanista ainesta, kerryttävät hiiltä sekä parantavat peltomaan elävyyttä edistämällä maan mikrobitoimintaa ja lierojen elinolosuhteita. Peitekasvit lisäävät peltoluonnon monimuotoisuutta ja houkuttelevat pölyttäjiä sekä petohyönteisiä. Peitekasvit parantavat usein seuraavan kasvin satoa. Erityisesti typensitojakasvien jääntityppi on merkittävä ja parantaa pellon typpiomavaraisuutta. Peitekasvit eivät pääsääntöisesti lisää tautien tai tuholaisten riskiä, mutta kasvivalinnassa on tärkeä huomioida apiloiden ja ristikukkaisten kasvien välivuosien vaatimus. Rikkakasveja estävä vaikutus riippuu kasvuston onnistumisesta. Peitekasvit eivät lisää kilpailuhaittaa pääkasville kasvukaudella, jos pääkasvin kasvuun lähtö on hyvää eikä se kärsi kuivuudesta eikä mene lakoon. Hitaasti alkuun lähtevien tai vaatimattomasti kasvavien pääkasvien kanssa tulee välttää nopeasti ja rehevästi kasvavia peitekasveja tai ainakin niiden samanaikaista kylvöä. Peitekasvin valinnassa on syytä kiinnittää huomiota sen yksivuotisuuteen/monivuotisuuteen, kasvutapaan: onko se matalakasvuinen vai pyrkiikö kasvamaan korkeutta, ja siihen, miten kasvi käyttäytyy sadonkorjuun jälkeen: lähteekö se kasvamaan vai tyrehtyykö kasvu korjuun yhteydessä. Lisäksi on hyvä huomioida, millainen on kasvin leviämisen riski pellon ulkopuolelle tai jääntikasvina lohkolle

Maanpeitekasvien viljelyn edistäminen perustuen viljelijöiden näkemyksiin hyödyistä

Maanpeitekasvien avulla lyhennetään paljaan maan aikaa ja tuotetaan hyötyjä, joista merkittävin on viljelyn monipuolistaminen. Maanpeitekasvien suosio on lisääntynyt Suomessa vuoden 2010 jälkeen. Alaa on kuitenkin vielä mahdollisuus kasvattaa, jopa kymmenkertaistaa. Vuonna 2020 maanpeitekasveja kasvoi kerääjäkasveina noin 138 000 hehtaarilla eli 6 prosentilla kokonaisviljelyalasta, mikä on 10 % maanpeitekasveille sopivasta alasta Suomessa. Viljelijöistä 16 % (n. 7 000) sai kerääjäkasvitukea vuonna 2020. Peitekasvien viljelyn vähäisyyteen nähden erilaisista maanpeitekasvilajeista ja niiden seoksista on jo paljon käytännön kokemusta Suomessa. Viljelijät ovat kiinnostuneita peitekasveista, mutta niiden käyttöön liittyy epävarmuuksia, erityisesti viljelytekniikkaan ja peitekasvilajien valintaan. Peitekasvien onnistuminen koetaan hyvin olosuhderiippuvaiseksi

Lohkotietopankki kokoaa kasvintuotannon viljelytietoa, tuottaa seurantatuloksia ja toimii jäljitettävyydessä

Kasvintuotannon tulosten seurantaan, arviointiin ja vertailuun on kehitetty työväline, joka pohjautuulohkomuistiinpanojen tarkkaan hyödyntämiseen. Lohkotietopankki on ProAgria Maaseutukeskusten Liiton kehittämä tietojärjestelmä, jonne kootaan kasvintuotannon viljelytekniikka- ja satotietoja käytännön viljelyksiltä. Tietopankin tietosisältö koostuu lohkokohtais ista viljelytiedoista, tuotantopanosten käyttötiedoista ja -ajankohdista, sadon määrä- ja laatutiedoista sekä taloudellisista laskelmista.Lohkotietopankin päätavoitteena on tuottaa tietoa kasvintuotannon kehittämiseen. Lohkoittain kirjatut viljelytoimenpiteet ja niiden tuloksena saavutettu sato ja laatu tuottavat tietoa siihen, millaisella viljelytekniikalla ja millaisella tuotantopanosten käytöllä parhaimpaan, niin määrälliseen, laadulliseen kuin taloudelliseen tulokseen päästään. Lohkotietopankin kehitystyö on aloitettu vuonna 2000. Tällä hetkellä aineistoa on eri vuosilta yhteensä noin 183 000 ha:n alalta, ja tiloja mukana järjestelmässä on 900. Mitä enemmän ja useammilta vuosilta aineistoa tietopankkiin saadaan, sitä paremmiksi muodostuvat tulosten tarkastelu- ja vertailumahdollisuudet. Lohkotietopankin käyttöliittymän avulla aineistot voidaan jaotella tulosten perusteella neljänneksiin heikoimmasta parhaimpaan, jolloin voidaan tehdä vertailua siitä, mihin luokkaan omat tulokset yltävät, ja analysoida, mitä kannattaa tehdä tulosten parantamiseksi. Tietojärjestelmä antaa mahdollisuuden tilan tulosten vertailuun, esimerkiksi muiden saman alueen, samalla maalajilla tai samaa viljelykasvia viljelevien tilojen välillä. Tietoaineisto on suojattu niin, että yksittäisen tilan tietoja ei ole ulkopuolisen henkilön mahdollista nähdä. Järjestelmä ei myöskään näytä sellaista luokiteltua tietoa, jossa on alle viiden tilan tiedot mukana Lohkotietopankki toimii työvälineenä ProAgria Maaseutukeskusten ProViljelys -kasvintuotannon kehittämispalvelussa. Palvelussa selvitetään yhtenä osana satokauden päätyttyä kasvintuotannon viljelytekninen onnistuminen ja taloudellinen tulos sekä määritetään kehittämiskohteet ja tavoitteet seuraavalle vuodelle. Lohkotietopankki toimii tässä palvelussa tilakohtaisen tiedon sekävertailutiedon tuottajana. Lohkotietopankki tarjoaa myös välineen ajantasaisen viljelytiedon seuraamiseen. Vuosittaiset lajikekohtaiset viljelytulokset, tuotantopanosten käytön kannattavuudet ja muokkausmenetelmien erot ovat esimerkkejä Lohkotietopankin tietojen käsittelymahdollisuuksista. Lohkotietopankki mahdollistaa myös ruuan alkuperän ja suomalaisen tuotantotavan osoittamisen sekä jäljitettävyyden. Jäljitettävyyden perustana toimivat lohkokohtaiset viljelymuistiinpanot sekä satotiedot kirjattuna varastoihin ja edelleen myyntieriin. Tuotettuun raaka-aine-erään liitetty myyntierätunnus on jäljitettävissä aina elintarvikeketjun seuraavalle portaalle, jonka toimija vastaa oman kirjanpitonsa avulla edelleen jäljitettävyyden säilymisestä. Riskienhallintatapauksissa järjestelmän avulla päästään tarkistamaan tuotantoon liittyviä tietoja. Lohkotietopankin avulla jäljitettävyys on mahdollista ulottaa yksittäiselle peltolohkolle asti ja siellä tehtyihin yksittäisiin viljelytoimenpiteisiin saakka

Crop diversification in the future cropping systems: current situation of crop rotations in Finland

On the current research project (MONISOPU, www.mtt.fi) one of the aims are to produce more information on the actual crop rotation practices, which are essential for further planning of arable land use in a farm scale, locally, and nationally as well as for political decision makers

Moto-kerho lapsen kehityksen tukena

Moto-kerho on erityistä tukea tarvitsevien lasten liikuntakerho, jota järjestetään Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiassa. Eritystä tukea tarvitsevalla lapsella tarkoitamme tässä työssä lapsia, jotka tarvitsevat tavanomaista enemmän yksilöllistä huomiota ja tukea kasvaakseen, oppiakseen ja kehittyäkseen. Moto-kerhon toiminta perustuu psykomotoriikkaan ja siinä yhdistyvät fyysismotoriset, sosio-emotionaaliset sekä kognitiiviset tavoitteet. Erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä ja erityisryhmien harrastustoiminnan järjestämisen tarve on jatkuvasti kasvanut. Työmme on toiminnallinen opinnäytetyö, jonka tuotoksena suunnittelimme Moto-kerhosta kertovan esitteen. Opinnäytetyön tavoitteena on tarkastella eri tietolähteisiin perustuen Moto-kerhoa lapsen kehityksen tukimuotona. Kirjallisen työn tavoitteena on perustella Moto-kerhon tavoitteita kirjallisuudesta kerätyn tiedon sekä omien havaintojemme avulla. Esitteen tavoitteena on saada tieto Moto-kerhosta helposti jaettavaan muotoon ja siten tehostaa tiedotusta Moto-kerhosta. Esite on suunnattu erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhemmille. Toivomme esitteen palvelevan myös näiden lasten kanssa työskenteleviä ammattihenkilöitä. Opinnäytetyössä esittelemme käyttämiämme työmenetelmiä: puolistrukturoitua yksilöhaastattelua sekä osallistuvaa havainnointia. Kuvailemme lapsen kehitystä syntymästä kouluikään asti. Avaamme psykomotoriikan ja psykomotorien harjaannuttamisen käsitteet sekä havainnollistamme Moto-kerhon toimintaa ja tavoitteita. Lopuksi raportoimme esitteen suunnittelu- ja toteutusprosessia. Opinnäytetyömme on tarkoitettu kaikille aiheesta kiinnostuneille, sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille sekä tuleville Moto-kerhon ohjaajille opiskelu- ja perehtymismateraaliksi

Viljelytoimenpiteiden kannattavuuden arviointi Lohkotietopankkitietojen perusteella

Lohkotietopankki on ProAgria Keskusten Liiton ylläpitämä tietokanta, jonne on kerätty lohkokohtaistatietoa käytännön viljelmiltä vuodesta 2002 alkaen. Lohkotietopankkitiedot kattavat lohkokohtaisetviljelytiedot tehdyistä viljelytoimenpiteistä aina saavutettuun satoon ja laatuun sekä taloudellisiintunnuslukuihin saakka viljelykasveittain. Aineisto mahdollistaa niin tilakohtaisten, alueellisten kuinvaltakunnallisten vertailutietojen analysoinnin viljelyn kehittämiseksi sekä kannattavuuden jakilpailukyvyn parantamiseksi.Lohkotietopankista analysoitiin tietoa rehuohraviljelmiltä vuosilta 2003-2005viljelyvyöhykkeeltä 1. Tarkastelussa olivat rehuohran keskimääräinen sato lajikkeittain sekäkasvinsuojelun vaikutus satotasoon. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin sadon vaikutusta N-, P- ja Ktaseisiinsekä taloudelliseen kannattavuuteen. Tarkastelussa olivat keskimääräisen sadon saaneet tilat(3200 kg/ha) sekä yli 4500 kg/ha saaneet tilat.Kasvinsuojelun vaikutus saatavaan satoon vaihteli lajikkeittain merkitsevästi. Esimerkiksilajikkeella 'Annabell' sato oli yli 1530 kg/ha parempi tauti- ja laontorjunnan saaneilla lohkoilla kuinkäsittelemättömillä lohkoilla, kun taas lajikkeella 'Saana' sato oli 690 kg/ha parempi tautitorjunnansaaneilla lohkoilla, mutta 70 kg/ha alempi laontorjunnan saaneilla lohkoilla verrattunakäsittelemättömiin lohkoihin.Satotason vaikutus N-, P-, ja K-taseisiin oli selkeä. Sadon noustessa yli 4500 kg/ha taseluvutlaskivat huomattavasti. Keskimääräisellä satotasolla N -tase oli keskimäärin 40 kg/ha, P-tase 3 kg/haja K-tase 7 kg/ha. Sadon ollessa yli 4500 kg/ha N-tase oli 8 kg/ha, P-tase -4 kg/ha ja K - tase -6 kg/ha.Korkean sadon saaneet tilat olivat käyttäneet typpeä lannoituksessa noin 7 kg enemmän kuinkeskimääräisen sadon saaneet tilat. Fosfori ja kaliumlannoituksessa ei ollut merkitsevää eroa.Satotaso vaikutti tilojen taloudelliseen tulokseen. Muuttuvat kustannukset olivat yli 4500 kg:nhehtaarisadoilla noin 40 euroa korkeammat kuin keskimääräisen sadon tiloilla. Erot muuttuvissakustannuksissa johtuivat erityisesti korkeammista kasvinsuojelu- ja siemenkustannuksista. Kuitenkintarkasteltaessa katetuotto A:ta ilman tukia, taloudellinen tulos oli 3200 kg/ha saaneilla tiloilla noin 140euroa pienempi.Lohkotietopankkiaineiston perusteella voidaan havaita, että hyvän satotason ja taloudellisentuloksen saaminen edellyttää lajikeominaisuuksien tuntemista, tarpeenmukaista kasvinsuojelua sekäoikein ajoitettuja viljelytoimia. Pellon kasvukunto, sääolot sekä viljelijöiden osaaminen vaikuttavatlisäksi kasvinviljelystä saatavaan satoon, ravinnekuormitukseen sekä taloudelliseen tulokseen