Tiedekustantajat ovat osa tiedeyhteisöä

Tiedon hinta puhuttaa niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Uusi tiede rakentuu aina aiemman tietämyksen päälle, joten vertaisarvioitujen tiedejulkaisujen saatavuus on välttämätöntä tieteen edistymiselle. Vuonna 2015 Suomen tieteelliset kirjastot maksoivat suurten tiedekustantajien sähköisten julkaisuarkistojen käyttölisensseistä noin 27 miljoonaa euroa. Tästä lähes kolmasosan sai Elsevier-kustantamo. Vuosina 2010–15 Suomen maksamat tiedejulkaisujen lisenssit kallistuivat keskimäärin kymmenen prosenttia vuodessa. Kanadassa tieteellisten kirjastojen maksut kasvoivat 167 miljoonasta 260 miljoonaan Kanadan dollariin vuosina 2011–16. Samaan aikaan suurten kansainvälisten tiedekustantajien liiketoiminnan voittoprosentit ovat kasvaneet yli kolmenkymmenen. Kärkkäimmissä mielipiteissä tutkijat ja kirjastotyöntekijät pitävät tiedekustantajia turhina rahastajina, joista olisi paras päästä kokonaan eroon. Tiedekustantajien roolia tieteen tulosten julkaisemisessa ja jakamisessa ei kuitenkaan ole helppo korvata

Components of functional-structural tree models

Peer reviewe

Changes in seasonality of groundwater level fluctuations in a temperate-cold climate transition zone

In\ua0cold (i.e. boreal, subarctic, snowy)\ua0climate\ua0zones, dynamic\ua0groundwater\ua0storage is greatly affected by the timing and amount of snowmelt. With global warming, cold climates\ua0in\ua0the northern hemisphere will\ua0transition\ua0to temperate. As temperatures rise, the dominant type of precipitation will\ua0change\ua0from snow to rain\ua0in\ua0winter. Further, the growing season is prolonged. This has\ua0a\ua0direct impact on the aquifer recharge pattern. However, little is known about the effect of changing annual recharge regimes on\ua0groundwater\ua0storage. The present work deduces the impact of shifting\ua0climate\ua0zones on\ua0groundwater\ua0storage by evaluating the effect of\ua0climate\ua0seasonality\ua0on intra-annual hydraulic head\ua0fluctuations. The work compares intra-annual hydraulic head\ua0fluctuations\ua0in\ua0a\ua0temperate-cold\ua0climate\ua0transition\ua0zone\ua0(Fennoscandia) from two different periods (1980–1989, 2001–2010). This is done by associating rising vs. declining hydraulic heads with hydrometeorology. Due to the northwards migration of the temperate\ua0climate\ua0zone, there is\ua0a\ua0shift\ua0in\ua0seasonality\ua0between the two periods. This has\ua0a\ua0negative impact on\ua0groundwater\ua0levels, which are significantly lower\ua0in\ua02001–2010, particularly near the\ua0climate\ua0transition\ua0zone. The results demonstrate that increasing temperatures\ua0in\ua0cold\ua0climate\ua0regions may\ua0change\ua0the\ua0seasonality\ua0of\ua0groundwater\ua0recharge, by altering the main recharge period from being snowmelt-dominated (spring) to rain-dominated (winter). Additionally, this is connected to the duration of the growing season, which impedes\ua0groundwater\ua0recharge. The coupled effect of this on\ua0groundwater\ua0in\ua0the study area has led to\ua0a\ua0significant decrease\ua0in\ua0groundwater\ua0storage

Kuljetusalan ja logistiikan tuotevahingot

Suomi eroaa logistisessa mielessä muista Euroopan maista. Kuljetusetäisyydet ovat Suomessa hyvin pitkiä ja ilmasto-olosuhteet asettavat omat haasteensa logistiikan toimivuudelle. Suomen logistiikkakustannukset ovatkin selvästi korkeammat verrattuna eurooppalaiseen tasoon. Kuljetusvahinkokustannusten minimoiminen on yksi keino Suomen logistiikkakustannusten vähentämiseksi. Tämän KUMI-hankkeen 1.väliraportin tavoitteena oli kartoittaa kuljetusvahinkojen esiintyvyyttä, syitä ja kustannuksia Suomessa kirjallisuuskatsauksen ja haastattelututkimuksen avulla. Suomen ulkomaankaupan kuljetuksissa käytetään yleensä useampaa kuin yhtä kuljetusmuotoa. Olosuhteet eri kuljetusmuodoissa poikkeavat toisistaan ja siksi yhdessä kuljetusmuodossa hyväksyttävä lastin kiinnitys ei ole välttämättä riittävä toisessa. Kansallisesti ja kansainvälisesti annetuista lastin kiinnitystä eri kuljetusmuodoissa määrittelevistä säädöksistä huolimatta Euroopan Unionin teillä tapahtuu joka vuosi heikosta lastin sidonnasta tai lastauksesta johtuvia onnettomuuksia. Riskien hallintakeinoista merkittävimpänä pidetään riskien pienentämistä. Riskien pienentämisessä tavallisin keino on vahingontorjunta, jonka avulla pyritään joko kokonaan estämään vahingon syntyminen tai pienentämään riskin toteutumisesta aiheutuvaa vahinkoa. Kuljetusvahingoista noin 70 % voidaan ehkäistä vahingontorjuntatoimin ja vain noin 30 % vahingoista on ennalta arvaamattomia. Kuljetusyrityksillä on käytössään laatujärjestelmiä, joiden tarkoituksena on osoittaa yrityksen kelpoisuus lastinantajille. Laatuvaatimusten täyttymiseksi kuljetusyrityksen johtamisjärjestelmään tulisi kuulua laatujärjestelmä, jossa sitoudutaan kuljetusyrityksen jatkuvaan laadun tason kehittämiseen. ”Mitä ei mitata, sitä ei voi johtaa, ja mitä ei johdeta, sitä ei voi kehittää”. Tämän vuoksi kuljetusyrityksen laatujärjestelmään tulisi sisällyttää laadun mittaamiseen tarvittavat tilastointityökalut. Tilastoinnin avulla varmistetaan, ettei vahinkokehitys pääse kasvamaan toimitusketjussa liian suureksi. Vahinko on yleensä yksittäisten osatekijöiden summa ja tapahtumaketjun katkaisu missä vaiheessa tahansa estää vahingon sattumisen. Tilastoiminen on keino havaita riskitekijät ajoissa. Vakuutusyhtiöt korvaavat Suomessa vuosittain tavaravahinkoja 30–40 miljoonan euron arvosta, mutta tämä luku kattaa vain osan kaikista kuljetusvahingoista, sillä monien yritysten pienemmät vahingot jäävät usein tilastoimatta. Sekä kansainvälisissä että suomalaisissa tutkimuksissa on havaittu, että vakuutusten piiriin kuulumattomat kustannukset ovat selvästi suurempia kuin vakuutusten kattamat kustannukset. Osana tätä tutkimusta tehdyn haastattelututkimuksen perusteella kuljetuspoikkeamista ylivoimaisesti yleisimpiä ovat tuotevahingot (särkyminen tai vaurio). Kuljetusvahinkojen yleisimpiä syitä ovat käsittelyvirheet, sopimaton pakkaus ja puutteelliset merkinnät. Lisäksi asiantuntijahaastatteluissa korostettiin inhimillisten virheiden ja työntekijöiden asenteiden vaikutusta kuljetusvahinkoihin. Arvioiden mukaan käsittelyvirheistä yli 70 % on inhimillistä erehtymistä. Haastattelujen perusteella on todettavissa, että kuljetusvahingot ja niistä aiheutuneet kustannukset riippuvat käsiteltävistä tuotteista ja niiden luonteesta. Merkittävää on, ettei monikaan haastatelluista yrityksistä ole tietoinen tuotevahinkojen kokonaiskustannuksista vaan pelkästään vahinkojen aiheuttamista suorista kustannuksista. Kuljetusalan ja logistiikan tuotevahinkojen vähentämiseksi olisi erityisen tärkeää tuoda yritysten yleiseen tietoisuuteen tuotevahinkojen todelliset kokonaiskustannukset. Tietoisuutta lisäämällä yritysten motivaatio ja asenteet vahingontorjuntatyötä kohtaan kasvavat, millä on suorat myönteiset vaikutukset tuotevahinkojen esiintyvyyteen ja kuljetuskustannusten vähenemiseen.Siirretty Doriast

Publishers’ viewpoint

Presentation at the seminar "Publishers and Funders for OA in Finland", Helsinki, May 24, 201

Onko "indeksikorotus" tutkimuksen päätavoite?

Puheenvuor

Un modelo de los patrones de sombra de arboles manejados con podas periodicas en sistemas agroforestalesi

- Una de las mayores dificultades en el desarrollo de investigaciones en sistemas agroforestales es el tamaño y costo elevado de los experimentos que cubran un rango adecuado de arreglos de los árboles y cultivos. Una solución a este problema es usar modelos de simulación para explorar un gran número de diseños y comprobar solo los mejores en el campo. El presente artículo describe un modelo de simulación de los patrones de sombra de árboles manejados con podas periódicas. El modelo permite estimar la exposición fotosintética de fotones durante un tiempo definido por el usuario en un cultivo con sombra de árboles cuando se conoce la ubicación de los árboles, sus dimensiones, la altura del cultivo, la latitud geográfica y la transmitancia atmosférica. El campo se divide en cuadrículas de 50 x 50 cm y la simulación se realiza para cada una de éstas. El modelo contiene los parámetros de la transmitancia de la copa sólo para Erythrina poeppigiana (Walpers) O.F. Cook, pero modificándolo el modelo se podría ajustar para cualquier especie arbórea que se maneje con podas periódicas. La aplicación principal del modelo es la exploración teórica del efecto de los árboles sobre el régimen de radiación solar sobre el cultivo en sistemas agroforestales.One of the main difficulties in the development of agroforestry systems research is the size and high cost of experiments which cover an adequate range of arrangements of trees and crops. One solution to this problem is to use simulation models to explore a wide range of designs and test only the best in the field. The present article presents a simulation model for the shading pattern of periodically pruned trees. The model permits to estimate the photosynthetic photon exposure during a user defined time in a field with trees once the location and dimensions of the trees, the crop height, geographical latitude and atmospheric transmittance are known. The field is divided into 50 x 50 cm squares and simulation is realized independently for all of them. The model includes the canopy transmittance parameters only for Erythrina poeppigiana (Walpers) O.F. Cook, but modifying these parameters the model could be applied for any agroforestry tree species managed with periodic prunings. The main application of the model is to explore theoretically the effect of the trees on the radiation regime above the crop in agroforestry systems.Una de las mayores dificultades en el desarrollo de investigaciones en sistemas agroforestales es el tamaño y costo elevado de los experimentos que cubran un rango adecuado de arreglos de los árboles y cultivos. Una solución a este problema es usar modelos de simulación para explorar un gran número de diseños y comprobar solo los mejores en el campo. El presente artículo describe un modelo de simulación de los patrones de sombra de árboles manejados con podas periódicas. El modelo permite estimar la exposición fotosintética de fotones durante un tiempo definido por el usuario en un cultivo con sombra de árboles cuando se conoce la ubicación de los árboles, sus dimensiones, la altura del cultivo, la latitud geográfica y la transmitancia atmosférica. El campo se divide en cuadrículas de 50 x 50 cm y la simulación se realiza para cada una de éstas. El modelo contiene los parámetros de la transmitancia de la copa sólo para Erythrina poeppigiana (Walpers) O.F. Cook, pero modificándolo el modelo se podría ajustar para cualquier especie arbórea que se maneje con podas periódicas. La aplicación principal del modelo es la exploración teórica del efecto de los árboles sobre el régimen de radiación solar sobre el cultivo en sistemas agroforestales