Pyörivää kehää ja pallottelua : Tuen tarpeisiin vastaamisen haasteet ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjauksessa

Artikkelissa tarkastellaan julkisissa sote-palveluissa työskentelevien asiakas- ja palveluohjaajien kohtaamia haasteita iäkkäiden asiakkaiden tuen tarpeisiin vastaamisessa. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä tilanteista, joissa ikääntyvällä ihmisellä on riski jäädä ilman tarvitsemaansa tukea. Aineistona on viisi ryhmäkeskustelua, joihin osallistui 19 asiakas- tai palveluohjaajaa eri puolilta Suomea. Analyysimenetelmänä käytettiin temaattista analyysiä. Tulosten mukaan työntekijät pitivät haasteina avun tarjoamista, tuen tarpeiden tunnistamista, palvelujen kohtaamattomuutta sekä asiakkaiden pallottelua palvelusta toiseen. Haasteet olivat yleisiä etenkin sosiaalisiin ongelmiin liittyvien tuen tarpeiden kohdalla, mutta niitä kohdattiin myös muistisairaiden ihmisten kanssa työskennellessä. Työntekijät puhuivat ”pyörivänä kehänä” ilmiöstä, jossa sama asiakas ilmestyy yhä uudelleen heidän arvioitavakseen, koska hänen tuen tarpeisiinsa ei ole onnistuttu vastaamaan. Tutkimuksesta saatavan tiedon avulla voidaan kehittää ikääntyville suunnattuja palveluita vastaamaan paremmin sosiaalisiin ongelmiin ja siten ennaltaehkäistä iäkkäiden ihmisten sosiaalista syrjäytymistä

Nuorten aikuisten kiinnittyminen heille tarjolla oleviin hyvinvointipalveluihin : Laadullinen analyysi

Opinnäytetyömme tavoitteena on kuvata 18–30-vuotiaiden nuorten aikuisten kokemuksia tarjolla olevista, eri elämäntilanteissa auttamiseen keskittyvistä hyvinvointipalveluista sekä niihin kiinnittymisen haasteista ja kiinnittymistä edistävistä tekijöistä. Opinnäytetyömme pyrkii myös kuvaamaan kohderyhmän tarpeita ja sitä, millaisilla palveluilla ja työskentelyllä tarpeeseen voitaisiin paremmin vastata. Tarkastelun alla olevat palvelut pyrkivät nuorten toimintakyvyn parantamiseen, syrjäytymisen ehkäisemiseen, erilaisissa mielenterveyteen liittyvissä haasteissa tukemiseen sekä työllisyyden edistämiseen. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu nuoruudesta erityisenä elämänvaiheena sekä ohjauksen ja kohtaamisen tavoista sosiaalialan asiakastyössä. Huomioimme työmme viitekehyksessä myös nuoriin aikuisiin kohdistuvan huolipuheen kriittisemmät kannanotot. Työ on toteutettu havainnoimalla yhteistyökumppanimme toimintaa ja haastattelemalla toimintaan osallistuvia nuoria. Työelämän yhteistyökumppaninamme toimii Valo-valmennusyhdistys ry, jonka tarpeesta ja toiveesta rakentui opinnäytetyömme aihe palveluihin kiinnittymisestä. Yhdistyksen tavoitteena on edistää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten osallisuutta ja osallistumista yhteiskuntaan. Opinnäytetyömme pyrkii tarjoamaan yhdistykselle vastauksia siihen, millaiseen palvelutarpeeseen vastaaminen on merkittävää kohderyhmälle, ja millaisin keinoin kohderyhmän kiinnittymistä voisi edistää. Sekä havainnointi- että haastatteluaineiston tulokset viittaavat siihen, että palveluun hakeutumisessa ja siihen kiinnittymisessä merkittävää on sekä nuoren oma motivaatio ja tahto että työntekijän kuunteleva ja kohtaava rooli. Myös luottamus, kiireettömyys ja tasavertaisuus ovat avainasemassa nuorten hakeutumisessa palvelun piiriin ja sinne kiinnittymisessä. Nuoren oman motivaation ja tahdon muodostuessa on tärkeää, että palvelut ovat oikea-aikaisia, jotta nuori saa tarpeisiinsa vastaavaa palvelua oikealla hetkellä. Onnistuneessa kohtaamisessa nuori kokee tulevansa kuulluksi ja nähdyksi oman elämänsä asiantuntijana, ei toimenpiteiden kohteena olevana tai palvelusta toiseen ohjattavana objektina. Yhteistyökumppanimme Valo-valmennusyhdistys ry:n ja Nuorisotakuutalon kaltaisilla toimijoilla ja matalan kynnyksen palveluilla voidaan osaltaan edistää nuorten kiinnittymistä muihin palveluihin huomioimalla sosiaalisten suhteiden ja yhteisöön kuulumisen merkityksen nuoruudessa. Onnistuneet kohtaamiset ja toimivat palvelut voivat vahvistaa nuoren luottamusta palveluihin ja palvelujärjestelmään myös jatkossa ja sen myötä luottamusta myös yhteiskuntaan.The purpose of our thesis is to describe the experiences of young adults aged 18-30 with welfare services that focus on helping people in different life situations, as well as on the challenges and factors that promote engagement in these services. Our thesis also seeks to describe the needs of the target group and how better responses to those needs could be achieved through services and work. The services under review aim to improve the functional capacity of young people, prevent social exclusion, support them with various mental health challenges, and promote employment. The theoretical framework of our thesis consists of youth as a unique and vulnerable life stage and the ways in which guidance and encounters take place in social work. In our framework, we also take into account the critical perspectives on the discourse surrounding young adults. Our work was carried out by observing the activities of our partner and interviewing young people involved in the partner’s activities. Our working life partner was Valo-Valmennusyhdistys, whose need and desire led to the topic of our thesis on service engagement. The association aims to promote participation and inclusion of young people at risk of social exclusion in society. Our thesis seeks to provide the association with answers to what service needs are significant for the target group and how to promote their engagement through various means. The results of both the observation and interview data suggest that both the young person's own motivation and the employee’s role in listening to and encountering young people are important when applying for and attaching to a service. Trust, unhurriedness and equality are also key in young people applying for and sticking to the service. When the young person's own motivation and will are formed, it is important that the services are well timed, so that the young person receives a service that meets their needs at the right moment. In a successful encounter, a young person feels that they are being heard and seen as an expert in their own life, not as a target of measures or as an object to be guided from one service to another. Operators such as our partner Valo-valmennusyhdistys and other low-threshold services can contribute to promoting young people's commitment to services by taking into account the importance of social relationships and feeling of belonging to a community in youth. Successful encounters and well-functioning services can in general strengthen young person's trust in offered services also in the future, and with it, trust in society as well

There is need for gerontological social work knowledge. Results from GERIT-project

Non peer reviewe