Knowledge management processes in practice: Empirical insights from the public sector

Knowledge management can be regarded as a holistic and systematic process that integrates technology and human aspects to enable organizations to achieve their goals. Knowledge management promises many benefits both for the private and public sector organizations when operationalized successfully. In the context of public sector, it is possible - at least in theory - to make more informed decisions, to serve the citizens better and to use resources more effectively through knowledge management. Thus, it is not a surprise that many public organizations have started to develop their knowledge management processes. However, knowledge management faces in practice plenty of challenges in the context of public sector. The aim of this paper is to empirically study the challenges that public organizations face at different stages of the knowledge management process. Furthermore, the paper also aims to identify the enabling factors for successful knowledge management process. To better understand both the challenges and the enablers, we have carried out empirical study that is comprised of five cases from the Finnish public sector

Adolescents' perceptions of food trends

Aims. Generous supply of food has made it difficult to perform everyday food choices. There are heterogeneous food trends which may define what to eat and how the public discussion about food and nutrition is comprised. Media, parents and peers are major influences on adolescents' food choices. The taste and the familiarity of food are emphasized over healthiness of or information about food when selecting food. The aim of this study is to find out how the complexity of choosing food is manifested in perceptions of adolescent and how knowledge on nutrition is transformed into action in adolescent's lives. Furthermore, the effects of nutrition education on the quality of knowledge and action are reflected. The questions of this study are: 1. What kind of perceptions do adolescents have on food trends? 2. How is the importance of food selection related issues structured in adolescent's perceptions? 3. How the information and education on nutrition are combined in adolescent's perceptions? Methods. The qualitative data was collected by focus-group interviews from the students of optional home economics courses (N=24) in a school at Pirkanmaa, on May 2012. The data was analyzed with a qualitative method called qualitative content analysis. Results and conclusions. Teenagers were somewhat annoyed by food trends and worried about how these may increase incidences of anorexia nervosa. They were also hoping more criticism towards media by nutrition education. On the other hand, examples, such as adults' weight loss on low-carbohydrate diet effected positively on adolescent's perceptions of food trends. Adolescents are puzzled by the contradiction between eating habits they are taught and eating habits their parents follow. Adolescents' food choice was determined by the availability of food such as place to eat, the needs of food such as hunger/craving and the nutrition knowledge that is gained from parents, among others. Food choices are compromises between the three factors above. For example adolescents choose healthier foods at home than in restaurants, feel guilty after eating delicacies and appreciate homemade food; nutrition knowledge changes the eating behaviors of adolescents both physically, mentally and socially.Tavoitteet. Runsas tarjonta on tehnyt päivittäisestä ruoanvalinnasta hankalaa. On syntynyt erilaisia ruokatrendejä, jotka määrittelevät minkälaista ruokaa yhteiskunnassa syödään ja minkälaista julkista ravitsemuskeskustelua ruoasta ja syömisestä käydään. Media, vanhemmat ja kaverit ovat nuorten ruokavalintoihin voimakkaimmin vaikuttavia tahoja. Arkisissa ruoan valintatilanteissa nuorilla korostuvat ruoan maku ja tuttuus, eivät niinkään sen terveellisyys tai siitä opittu tieto. Tämän tutkimuksen tavoitteena onkin selvittää, miten ruoan valinnan monimuotoisuus ilmenee nuorten käsityksissä ja miten ravitsemustieto on jäsentynyt toiminnaksi nuorten elämässä. Lisäksi pohditaan, miten ravitsemuskasvatuksella voitaisiin vaikuttaa tiedon ja toimintatiedon laatuun. Tutkimuksen pääkysymyksiä on kolme: 1. Minkälaisia käsityksiä nuorilla on ruokatrendeistä? 2. Miten ruoan valintaan liittyvien asioiden tärkeys jäsentyy nuorten käsityksissä? 3. Miten ravitsemustieto ja ravitsemuskasvatus kytkeytyvät yhteen nuorten käsityksissä? Menetelmät. Laadullinen aineisto kerättiin ryhmähaastatteluin valinnaisen kotitalouden oppilailta (N=24) pirkanmaalaisessa koulussa toukokuussa 2012. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Nuoret olivat ärsyyntyneitä ja huolissaan ruokatrendien vaikutuksesta esimerkiksi anoreksian lisääntymisessä ja toivoivat mediakriittisyyttä ravitsemuskasvatukseen. Toisaalta läheisten aikuisten onnistunut painonhallinta esimerkiksi karppaamalla vaikuttivat käsityksiin myönteisesti. Nuoret kokevat ristiriitaa siitä, että heille opetetaan erilaisia ruokatottumuksia kuin mitä heidän vanhempansa noudattavat. Nuorten ruokavalintoja määrittelivät ruoan saatavuus kuten paikka, missä syödään, ruoan tarve kuten nälkä/mieliteko ja tieto ravitsemuksesta, joka saadaan mm. vanhemmilta. Nuorten ruokavalinnat ovat kompromisseja em. tekijöiden välillä. Nuoret esimerkiksi suosivat kotona terveellisempiä vaihtoehtoja kuin ravintoloissa, tuntevat ajoittain syyllisyyttä herkkujen syömisestä ja pitävät kotiruokaa arvossa. Ravitsemustieto muuttaa nuorten ruokatottumuksia fyysisesti, henkisesti ja sosiaalisesti

Puun pienpolton päästöt kaupunki- ja maaseutualueilla Suomessa

Particulate matter (PM) is a significant threat of air pollution to human health in Finland and Europe. Residential wood combustion is a major cause of PM emissions. Therefore, the control of PM emissions is one of the most important challenges related to air quality. The goal of this thesis was to identify the characteristics of Finnish residential wood combustion, study the PM2:5 emissions and the population exposure they cause from different residential area types, and assess the emission reduction options for the future. The total PM2:5 emissions from residential wood heating was 8230 Mg a-1, which amounted to 26% of the total emissions in Finland in 2005. Supplementary wood heating, i.e. stoves and masonry heaters, caused 70% of these. Non-urban areas were responsible for 57% of the total emissions. Supplementary heating caused 89% of the total PM2:5 exposure from RWC, with 80% of the total exposure coming from urban areas. In total, RWC was estimated to have caused around 200 premature deaths in 2005. From population exposure point of view, supplementary wood heating with stoves and masonry heaters was much more significant than primary heating with boilers. Since the RWC is increasing in the future, the reduction of the emissions is important for the public health. The reduction measures should be targeted at supplementary wood heating in urban areas, as it comprises the majority of the population exposure. A viable way to reduce the emissions in the short term could be to affect the operational practices through an information campaign or legislation measures. A slower method is the renewal of the appliances with newer models with lower emissions.Hiukkaset on merkittävä terveysuhka Suomessa ja Euroopassa. Puun pienpoltto on suuri hiukkaspäästölähde. Hiukkaspäästöjen hallinta onkin yksi tärkeimmistä ilmanlaadun haasteista. Tämän diplomityön tarkoitus oli määrittää suomalaisen puun pienpolton ominaispiirteet, tutkia pienpolton pienhiukkaspäästöjä ja niiden aiheuttamaa väestöaltistusta eri asuinaluetyypeillä ja arvioida päästövähennyskeinoja tulevaisuudessa. Kokonaispienhiukkaspäästöt puun pienpoltosta olivat 8230 Mg a-1, joka oli 26 % Suomen kokonaispäästöistä vuonna 2005. Lisälämmitys, eli varaavat takat ja uunit, aiheuttivat 70 % päästöistä. Maaseutuasutus vastasi 57 % kokonaispäästöistä. Lisälämmitys aiheutti 89 % puun pienpoltosta johtuneesta kokonaispienhiukkasväestöaltistuksesta, ja 80% altistuksesta johtui kaupunkialueiden päästöistä. Puun pienpolton arvioitiin aiheuttaneen 200 ennenaikaista kuolemaa vuonna 2005. Väestöaltistuksen näkökulmasta lisälämmitys varaavilla takoilla ja uuneilla oli huomattavasti merkittävämpää kuin päälämmitys boilereilla. Koska puun pienpoltto on lisääntymässä tulevaisuudessa, päästöjen vähentäminen on tärkeää kansanterveyden kannalta. Vähennystoimet tulisi kohdistaa kaupunkialueiden lisälämmitykseen, sillä se aiheuttaa suurimman osan väestöaltistuksesta. Toteuttamiskelpoinen päästövähennyskeino lyhyellä aikavälillä voisi olla laitteiden käyttötapoihin vaikuttaminen valistuskampanjoilla tai lakisäädäntötoimilla. Hitaampi keino on laitteiden korvaaminen uusilla, vähäpäästöisillä malleilla

The Role of Data in Crisis Management Models in the Health Care Context

Successful crisis management is consisted of different factors, varying actors and operation environments. Health care system is one of the most critical sectors in societies to operate also in a crisis situation. In the middle of a crisis, digitalization and access to data can have an important role as an enabler. In this paper, the role of data in crisis management models in health care context is studied. The theoretical frame is derived from the crisis management literature review. The study is able to identify the role of data in seven critical elements in crisis management models that need consideration during crisis, namely data has supporting, enabling as well as critical role in technology, strategy, government, adaptation mechanisms, scenarios, security of supply chain and co-operation in crisis management. As a result of the study, different aspects of data in promoting successful crisis management are proposed.publishedVersionPeer reviewe

Knowledge Management and Benchmarking for Health Care System Development Activities

Knowledge management (KM) has a central role in developing health care services both at the organization and at the system level. Benchmarking can be used as a tool in KM especially for knowledge creation and acquisition, but also for knowledge sharing phases of KM process. In the end, the value created by benchmarking is still measured in the knowledge utilization phase. In all of these KM process phases there can be several challenges for successful benchmarking. In this paper, the benefits and challenges of benchmarking as a tool for KM is studied through two empirical, qualitative case studies from the Finnish health care system. Empirical findings suggest that more effective benchmarking can be achieved by strengthening strategy orientation and systematic approach. Strategy-driven benchmark practices ensure that benchmarking is targeted correctly. In turn, systematic approach can be increased through well-planned knowledge acquisition, sharing and documentation, and by harnessing operations in networks as a goal-oriented part of the development of the health care organizations’ competencies and operations.publishedVersionPeer reviewe

PARP Inhibitors in Prostate Cancer-the Preclinical Rationale and Current Clinical Development

Prostate cancer is globally the second most commonly diagnosed cancer type in men. Recent studies suggest that mutations in DNA repair genes are associated with aggressive forms of prostate cancer and castration resistance. Prostate cancer with DNA repair defects may be vulnerable to therapeutic targeting by Poly(ADP-ribose) polymerase (PARP) inhibitors. PARP enzymes modify target proteins with ADP-ribose in a process called PARylation and are in particular involved in single strand break repair. The rationale behind the clinical trials that led to the current use of PARP inhibitors to treat cancer was to target the dependence of BRCA-mutant cancer cells on the PARP-associated repair pathway due to deficiency in homologous recombination. However, recent studies have proposed therapeutic potential for PARP inhibitors in tumors with a variety of vulnerabilities generating dependence on PARP beyond the synthetic lethal targeting of BRCA1/BRCA2 mutated tumors, suggesting a wider potential than initially thought. Importantly, PARP-associated DNA repair pathways are also closely connected to androgen receptor (AR) signaling, which is a key regulator of tumor growth and a central therapeutic target in prostate cancer. In this review, we provide an extensive overview of published and ongoing trials exploring PARP inhibitors in treatment of prostate cancer and discuss the underlying biology. Several clinical trials are currently studying PARP inhibitor mono-and combination therapies in the treatment of prostate cancer. Integration of drugs targeting DNA repair pathways in prostate cancer treatment modalities allows developing of more personalized care taking also into account the genetic makeup of individual tumors

Metsäbiomassan energiakäytön ilmastovaikutukset Suomessa

Metsäbiomassan energiakäyttöä suunnitellaan lisättävän merkittävästi Suomessa. Tämän tutkimushankkeen tavoitteena oli arvioida hakkutähteiden, kantojen ja harvennusten tähdepuun energiakäytön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ilmakehään ja näiden päästöjen aiheuttama ilmastoa lämmittävä vaikutus. Hankkeessa huomioitiin metsäbiomassan korjuu- ja käyttöketjusta sekä metsän hiilivarastojen muutoksista johtuvat kasvihuonekaasupäästöt. Lisäksi hankkeessa arvioitiin metsäbiomassan energiakäytön aiheuttamat pienhiukkasvaikutukset. Metsäbiomassan energiakäytön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ja ilmastovaikutukset arvioitiin sekä metsikkötasolla että koko Suomen tasolla. Metsikkötason tarkastelujen avulla haarukoitiin päästöjen ja ilmastovaikutusten vaihteluväli Suomessa. Koko Suomen tason laskelmien avulla arvioitiin tähän asti toteutuneen metsäbiomassan energiakäytön sekä suunnitellun käytön lisäyksen vaikutukset Suomen metsien hiilitaseeseen ja Suomen kasvihuonekaasupäästöihin. Pienhiukkasvaikutukset arvioitiin metsäbioenergian korjuu- ja käyttöketjun tasolla Etelä- ja Pohjois-Suomessa. Metsäbiomassan energiakäytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä ja ilmastovaikutuksia verrattiin fossiilisten polttoaineiden käytön päästöihin ja vaikutuksiin sadan vuoden aikana. Suomen tason laskelmissa tarkasteltiin jo toteutuneen ja suunnitellun metsäbiomassan energiakäytön lisäämisen vaikutuksia Suomen kasvihuonekaasutaseeseen ja metsien hiilinieluun vuosina 2000-2025. Tuloksista tehtiin johtopäätöksiä, jotka koskivat 1) metsäbiomassan energiakäytön tehokkuutta energiantuotannon päästöjen vähentämisessä ja ilmastonmuutoksen hillinnässä, 2) metsäbiomassan energiakäytön ilmastovaikutusten vähentämismahdollisuuksia sekä 3) metsäbiomassan energiakäytön päästöjen ja ilmastovaikutusten huomioimista ilmastopolitiikan taustalla olevissa laskentajärjestelmissä ja -säännöissä