Sotilastekokuujärjestelmä

Satelliittikuvauksen yleisiä perusteita käsitelty Tiede ja Ase-teoksen numerossa 31, jossa on tarkasteltu lähinnä kuvaustekokuita. Kirjoittajan mukaan tämäkään esitys "ei ollut tyhjentävä, ja useita eri tekokuujärjestelmiä jätettiin aiheeseen liittymättöminä käsittelemättä". Lisäksi hän toteaa, että salattavuussyistä ei voi saada täydellistä tietoutta kaikista sotilastarkoituksiin rakennetuista tekokuista. Aineisto perustuukin suurelta osin alan ammattilehdissä julkaistuihin tietoihin ja tilastoihin. Seurannan todetaan olevan melko kattavan, mutta sotilastekokuita ei voida aina eritellä luotettavasti muista taivaankannen kiertäjistä. "Näin ollen on luonnollista, ettei tässäkään tutkimuksessa ole voitu ehdottomalla varmuudella ja aukottomuudella esitellä kaikkia sotilassatelliittijärjestelmiä, monia yksityiskohtia ja kokeiluasteelle jääneitä ohjelmia on jätetty pois ja toisaalta joidenkin kohdalla perustiedot saattavat olla eri lähteiden kanssa ristiriitaisia." Artikkelissa tarkastellaan aluksi USA:n ja Neuvostoliiton tiedustelukuvaussatelliitteja ja niiden antamia tuloksia. Toisessa luvussa käsittelyssä ovat molempien maiden elektronisen tiedustelun satelliitit niistä tehtävine johtopäätöksineen. Artikkelin loppuosassa tarkastellaan muun muassa lyhyesti sotilassää- ja navigointisatelliitteja, yhteystekokuita, varoitussatelliittiohjelmia, satelliittiasejärjestelmiä ja vastasatelliitteja. Johtopäätöksissä muun muassa todetaan, että " On väärin, jos väitetään, ettei sotilastekokuilla ole merkitystä. Niillä on jo nyt olennainen merkitys erityisesti kahden suuren valtaryhmittymän keskinäisissä suhteissa.

Lapin muisteluksia

Mode of access: Internet

Satelliittikuvaus ja sen sotilaallinen merkitys

Artikkelin alussa käsitellään lyhyesti satelliittien ja satelliittikuvauksen kehityskulkua. Ensimmäisessä luvussa tarkastellaan tiedustelukuvaussatelliittien kiertoratojen ominaisuuksia. Seuraavassa luvussa, "Kuvauksen perustekijät", käsitellään tekokuun liiketilan aiheuttamia häiriöitä sekä kuvausmenetelmiä ja -laitteistoja sekä laitteiston vaatimuksia kuvantulkinnan onnistumista ajatellen. Tämän jälkeen tarkastellaan ilmakehän ja pilvisyyden vaikutuksia sekä kokonaiserotuskykyä ja kontrastia. Kuvattujen filmien palautusta sekä kuvanvälitystä tarkasteltaessa, todetaan valokuvauksen olevan vielä laadukkaamman ja tarkemman kuin televisiotekniikan perustuvan kuvan. Lisäksi artikkelissa esitellään Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton tiedustelusatelliittiohjelmia. Viimeisessä luvussa tarkastellaan satelliittikuvauksen sotilaallista merkitystä, jonka todetaan olevan kiistaton. "Satelliittikuvaus on tullut ja mullistanut tiedustelujärjestelmiä.

A. A. Koskenjaakko Sananlaskututkimuksia I. Laki, oikeus ja oikeudenkäynti suomalaisissa sananlaskuissa

Kirja-arvioKoskenjaakko, A. A.: Sananlaskututkimuksia I. Laki, oikeus ja oikeudenkäynti suomalaisissa sananlaskuiss

Kohti vastuullista johtamista : pienen työeläkealan asiantuntijaorganisaation uusi henkilöstöjohtamisen malli

Tämän tutkielman tavoitteena oli luoda kohdeorganisaatiolle uusi vastuullisen henkilöstöjohtamisen malli. Samalla pyrittiin lisäämään kohdeorganisaation henkilöstön ymmärrystä vastuullisesta johtamisesta, sen periaatteista ja vaikutuksesta organisaation yritysvastuullisuuskulttuuriin. Tarkastelu rajattiin sisäiseen sidosryhmään eli henkilöstöön. Perusteiltaan tutkittava aihe linkittyy vastuullisen ja eettisen johtamisen tutkimus tietoon ja kirjallisuuteen sekä olemassa olevaan vastuullisen johtamisen talomalliin. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on vastuullisessa johtamisessa. Johtaminen on eri organisaatioissa erilaista, mutta kaikella johtamisella pyritään saavuttamaan asetettuja päämääriä ja tavoitteita. Vastuullisen johtamisen empiiristä tutkimusta on tehty verrattain vähän. Poiketen aiemmasta tutkimustiedosta tämä tutkimus nojautui vastuulliseen johtamiseen osapuolten välisessä suhteessa muodostuvana. Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena toimintatutkimuksena, jossa aineistoa kerättiin tutkittavan organisaation henkilöstöltä Webropol-kyselynä ja johdolta fokusryhmähaastatteluna. Analyysia ohjasivat tutkimuskysymykset. Empiirisen tutkimuksen tuloksena luotiin organisaatiolle vastuullisen johtamisen talomalli mallintaen Lämsän (2015) talomallia sekä malliin liittyvät käytänteet, kuten henkilöstökyselyn sisältö ja perehdytys- ja koulutuspaketin otsikkotason sisältö. Uuden talomallin tuloksena organisaatio voi liittää vastuullisessa johtamisessa onnistumisen tuloksellisuusmittareihin osana sosiaalista vastuuta ensimmäisten organisaatioiden joukossa ainakin Suomessa, kenties laajemminkin maailmassa. Inklusiivinen johtajuus nousi myös tutkimuksessa tulevaisuuden vastuullisen johtamisen näkökulmana, sillä sen kuusi tärkeintä piirrettä löytyvät organisaatiolle tutkimustulosten perusteella luodusta vastuullisen johtamisen talo-mallista. Tutkimuksen perusteella voidaan arvioida vastuullisen johtamisen yhdistettynä inklusiiviseen johtamiseen olevan tulevaisuuden tapa johtaa organisaatioita