Kunnossapitojärjestelmän käyttöönotto ja ylläpito : case: Foxconn Oy

Työssä käsitellään kunnossapitojärjestelmän asentamista yritykseen ja kunnossapitoa yleisesti. Työn tarkoituksena oli parantaa kunnossapitoa ja tiedon kulkua eri osastojen- ja esimiesten välillä. Menetelmänä oli sähköinen kirjanpito, jolloin paperimuotoisesta dokumentaatiosta voitiin luopua. Kunnossapidossa siirryttiin käyttämään uutta kunnossapitojärjestelmää. Tällä järjestelmällä oli tarkoitus saada tieto liikkumaan helposti paikasta toiseen. Ohjelman asennuksesta ja alustavasta käyttöönotosta vastasi toimittaja. Lopullinen käyttöönotto ja parametrointi tapahtui Foxconn Oy:n puolelta. Työn tuloksena Foxconn Oy:ssä siirryttiin käyttämään uutta kunnossapitojärjestelmää. Uuden ohjelman ansiosta saavutettiin useita erilaisia etuja, esimerkiksi tehtyjen töiden kirjaamisesta tuli helpompaa ja tarkempaa, varaosat voitiin nyt kohdentaa laitteelle ja laitteelle käytetyt varaosat oli helppo löytää laitehistoriasta.The thesis deals with maintenance in general and the implementation of a maintenance system in a company. The purpose of the thesis was to improve the flow of information conserning maintenance between different departments of the company and also between different members of the management. The method used was electric accounting, which meant that the company was able stop using paperbased documentation. A new maintenance system was implemented inside the company. The main focus was to have fluent information flow from one department to another inside the company. The supplier of the software was in charge of the installation and implementation of the software. The final implementation and parametrization was done by Foxconn Oy. The implementation of the new maintance system brought various benefits to the company. For example, completed tasks were documented more accurately and it was easier to record them. Different spare parts could now be allocated to a certain machine and the spare parts used for a certain machine could now be discovered from the log of the machine

Kunnan palvelutuotannon kehittäminen: Case Varkaus

Kuntasektorilla on ollut pitkään havaittavissa siirtymistä markkinasuuntautuneisiin toteuttamisvaihtoehtoihin. Kilpailuttaminen ja ulkoistaminen ovat nousseet viime vuosina täydentämään ja tehostamaan kunnan palvelutuotannon toimintaa. Varkauden kaupungin kunnallisteknisen palvelutuotannon ulkoistaminen on tähän saakka Suomen suurin toteutunut ulkoistamishanke kuntien teknisessä toimessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Varkauden kaupungin teknisen palvelutuotannon ulkoistamisen onnistumiseen vaikuttaneet keskeiset syyt ja kehittämisen kohteet. Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksen keinoin sähköisenä kyselytutkimuksena Varkauden kaupungin teknisen toimen tilaajaorganisaatiolle. Tutkimusta täydennettiin kohdehenkilön haastattelulla. Opinnäytetyön tuloksissa nousi esille ulkoistamisen onnistumista tukevat menestystekijät ja palvelutuotannon johtamiseen liittyvät kehittämisen kohteet. Tulosten pohjalta esitettiin kehittämisehdotukset toimintamallissa huomioitaviin asioihin. Kehitystyön kulmakiviksi rakentuivat joustavuus, osapuolten välinen luottamus ja vuorovaikutuksellinen yhteistyö. Jatkotutkimuksissa olisi mielenkiintoista selvittää tiedonkulun kehittämistä organisaatiorajat ylittäviin käytäntöihin ja sähköisen vuorovaikutuskanavan käyttöönottoa palvelutuotannon johtamisessa.In the municipal sector there has been a shift towards the realization alternatives of market economy for some time now. In the past years, competitive bidding and outsourcing have been adopted in the municipal sector to improve the production of services. The outsourcing of the public utility services in the city of Varkaus has been the most significant realized outsourcing project in the field of municipal engineering in Finland. The aim of this thesis was to find out the reasons why the outsourcing of the public utility services was so successful in the city of Varkaus and also to discover the main areas of improvement. The research method of this case study was electronic questionnaire that was sent to the clients of the public utility services in the city of Varkaus. A journalistic interview was also conducted for some additional research material. The research results of the thesis explain the reasons why the outsourcing was successful and the areas of improvement in the production service management. Based on the results, improvement suggestions were presented for issues to be taken into account in the operating model. The key elements for further development were flexibility, trust between the actors and interactive cooperation. In further studies, it would be interesting to examine the possibilities of improving the flow of information over organizational boundaries and to examine the usage of interactive electronic medium in the management of production services

Kuntien ympäristöriskit ja vastuut: Katsaus kuntien ympäristöraportointiin tilinpäätösten perusteella

Tämä tutkimus pureutui Manner-Suomen kuntien ympäristöriskeihin ja -vastuisiin sekä niiden raportointiin. Tutkimuskysymyksiä olivat; Millaisia ympäristöriskejä ja -vastuita kunnat nostavat esiin tilinpäätöksissä? Millainen ympäristöraportoinnin tila Manner-Suomen kunnissa on tilinpäätösten perusteella? Kuntien tehtäväkenttä on laaja ja niiden toimintaa haastavat monet ilmiöt. Kunnat raportoivat ympäristöriskeistään tilinpäätöksissä hyvin eri laajuudella. Eroja raportoinnissa selittää osittain se, että ohjeet kuntien ympäristöasioiden raportointiin tilinpäätöksissä eivät ole kovin yksityiskohtaisia. Tutkimus on laadultaan kvalitatiivinen. Tutkimuksen aineisto koostui Manner-Suomen kuntien tilinpäätöksistä vuodelta 2021. Tutkimuksessa tarkasteltiin tilinpäätösten toimintakertomuksia keskittyen ympäristöasioista kertovaan lukuun. Aineistomenetelmänä tutkimuksessa käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Aineiston analyysin perusteella ympäristöriskeistä ja -vastuista muodostui yläkategorioita. Ympäristöraportoinnin tilaa tilinpäätösten perusteella analysoitiin isomorfismin teorian näkökulmasta. Yläkategorioita käsiteltiin rinnakkain teorian kanssa, minkä pohjalta tutkielman johtopäätökset syntyivät. Johtopäätökset vahvistavat käsitystä siitä, että kuntien tunnistaessa toiminnassaan ympäristöriskejä, tunnistavat ne myös vastuita niihin liittyen. Ympäristöriskit kunnissa liittyvät etenkin ilmastonmuutokseen, energiaan ja teollisuuteen. Riskit ovat osittain päällekkäisiä ja niillä on riski kertaantua. Kuntien ympäristövastuut ovat laaja kokonaisuus, joka pohjautuu strategiseen ja taloudelliseen suunnitteluun. Vastuut liittyvät olennaisesti varautumiseen, sillä kuntien tulee varautua oman toiminnan lisäksi myös muiden alueella toimivien aiheuttamiin mahdollisiin ympäristövahinkoihin. Johtopäätösten perusteella kuntien ympäristöraportoinnissa tilinpäätöksissä on havaittavissa isomorfismisen teorian piirteitä yritysten vastuullisuusraportointiin. Tilinpäätöksissä esille nostetut asiat muistuttavat yritysten vastuullisuusraportoinnissa esiin nostettuja asioita. Tutkimuksen perusteella kuntien ympäristöraportointi olisi velvoittavampaa, mikäli siitä säädettäisiin yksityiskohtaisemmin esimerkiksi EU:n tasolla. Lisäksi tutkimuksen perusteella kunnat jäljittelevät toisiaan ympäristöriskien ja -vastuiden raportoinnissa