Report about potentials and limitations for the transfer of good practise examples

201

Sustainability and quality in biomass logistics and trade centres (BLTC)

201

Uusiutuvan energian tuotannon ja käytön ympäristövaikutukset ja -riskit

Tässä työssä tarkasteltiin uusiutuvan energian tuotantoon liittyviä haitallisia ympäristövaikutuksia ja riskejä. Selvitys on toteutettu laajana kirjallisuuskatsauksena ja laadullisena asiantuntija-arviona. Selvityksessä on koottu tietoa energiamuotojen koko elinkaaren aikaisista vaikutuksista muun muassa ilmastonmuutokseen, happamoitumiseen, rehevöitymiseen, veden kulutukseen, luonnon monimuotoisuuteen, maankäyttöön, pienhiukkasten muodostumiseen, uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöön ja otsonikatoon. Ympäristövaikutuksia on tarkasteltu sekä yksikkövaikutuksittain, että vuoden 2020 uusiutuvien energialähteiden tuotantotavoitteet huomioiden. Lisäksi laadittiin toimenpide-ehdotuksia ja jatkotutkimusaiheita sisältävä priorisoitu lista keskeisimmistä tietoaukoista ja kehittämistoimenpiteistä uusiutuvan energian toimintasuunnitelman toteuttamisessa ja haitallisten ympäristövaikutusten minimoimisessa Suomessa. Kirjallisuuskatsaus osoitti, että eri energiamuotojen ympäristövaikutuksista ei ole riittävästi määrällistä ja keskenään vertailukelpoista tietoa. Tästä syystä arvio ympäristövaikutuksista tehtiin laadullisena asiantuntija-arviona. Tutkimuksessa sovelletun laadullisen lähestymistavan tuloksia voidaan pitää suuntaa-antavina, mutta kykenevinä nostamaan esille joukon keskeisiä kysymyksiä liittyen esimerkiksi metsäenergian ilmasto- ja monimuotoisuusvaikutuksiin ja peltoenergian vesistöjä rehevöittäviin vaikutuksiin. Tärkeimmäksi jatkotutkimusaiheeksi nousi kattavan ja vertailukelpoisen LCA-tutkimuksen toteuttaminen uusiutuvan energian tuotantovaihtoehdoille

Moniulotteinen kestävyyden arviointikehikko puuenergian tuotannolle

Tulevaisuuden talous on entistä riippuvaisempi uusiutuvien luonnonvarojen kestävästä käytöstä, ainakin jos näkymät biotalouden merkityksestä ja mahdollisuuksista toteutuvat käytännön toiminnaksi. Luonnonvarojen käytön kestävyyttä on aiemmin tarkasteltu etenkin ekologisen kestävyyden näkökulmasta. Myös sosiaalista kestävyyttä on käsitelty useissa tutkimuksissa. Taloudellinen kestävyys on puolestaan edellytys liiketoiminnan syntymiselle ja kehittymiselle. Kulttuurillista kestävyyttä on käsitelty aiemmin vähän, koska sen määrittely ja rajaaminen on haasteellista. Kulttuurillisen kestävyyden tärkeyttä ei ole kuitenkaan vähätelty. Kun kehitetään luonnonvarojen kestävää käyttöä, kaikki neljä edellä mainittua kestävyyden ulottuvuutta ovat läsnä yhtä aikaa ja ne on pystyttävä huomioimaan päätöksenteossa. Tässä tutkimuksessa lähtökohta on, että uusiutuvia luonnonvaroja on käytettävä kestävästi ja että eri luonnonvarojen hyödyntämisen vaihtoehtoja on pystyttävä vertailemaan monipuolisesti kestävyyden näkökulmasta asettamatta mitään kestävyyden ulottuvuutta alisteiseksi toisille ulottuvuuksille. Tutkimuksessa tarkasteltiin neljää metsäbiomassan energiakäyttöön perustuvaa tuotantoketjua (1) paikallinen metsähakkeen käyttöön perustuva lämmöntuotanto, (2) yhdistetty lämmön- ja sähköntuotanto puulla ja turpeella, (3) puutuoteteollisuuden sivutuotteista jalostettavien pellettien valmistus ja (4) puu- ja turvebiomassasta valmistettava biodiesel. Eri kestävyyden ulottuvuuksien indikaattorit määriteltiin arvoketjuille asiantuntijahaastatteluin. Indikaattorien arvot määriteltiin kirjallisuuden ja haastattelujen avulla. Laskennallinen kestävyystarkastelu eri vaihtoehtojen välillä tehtiin monitavoitteisen päätöksenteon (MCDA) metodologiaan pohjautuen ja samalla kehitettiin tarkoitukseen sopiva laskennallinen työkalu. Jokaiselle kestävyyden ulottuvuudelle määrittyi 20 - 40 indikaattoria, joista valikoitui asiantuntijahaastattelujen ja -kyselyjen perustella 5 - 7 toisaalta tärkeydeltään suurta ja toisaalta mitattavissa olevaa indikaattoria varsinaiseen laskentaan. Sidosryhmähaastattelujen perusteella määritettiin laskennassa käytettävät painokertoimet eri ulottuvuuksille. Ketjujen rinnakkaistarkastelu tehtiin haastatteluissa määritettyjen painokerrointen lisäksi hyödyntäen erilaisia laskennallisia oletuksia kestävyyden ulottuvuuksien ja kestävyyttä mittaavien indikaattorien painotuksista. Tutkimus osoitti, että kestävyyden useiden ulottuvuuksien mittaaminen ja käsitteleminen osana päätöksentekoa on täysin mahdollista ja se avaa uusia näkökulmia päätöksenteon tueksi tehtäessä valintoja luonnonvarojen kestävän käytön suhteen. Toisaalta tutkimuksen empiiriset tulokset osoittivat, että tuotantoketjujen väliset kestävyyserot riippuvat keskeisesti tuotetusta vaikutusarviointitiedosta ja sen luotettavuudesta, sekä käytetyistä painotuksista kestävyyden indikaattoreiden ja kestävyyden eri ulottuvuuksien välillä. Mikään tarkastelun kohteena olevista tuotantoketjuista ei ollut kaikkia muita parempi riippumatta laskentamallin lähtötiedoista ja -oletuksista. Osana tutkimusta on myös uraauurtavasti tuotettu kulttuurillisen kestävyyden ongelmalähtöinen määritelmä ja määrittelyprosessi. Tämä mahdollistaa kulttuurisen ulottuvuuden konkreettisen arvioinnin ja luo pohjaa aihepiirin kehittämiselle jatkossa. Haasteen moniulotteisen kestävyyden mittaamisessa muodostaa mm. indikaattorien valinta ja laadullisten muuttujien käsittely.  Kokonaiskestävyyttä tarkasteltaessa olisikin tärkeää pystyä määrittelemään mitattavissa olevat indikaattorit kaikille bioenergian tuotantoketjuille, koska muutoin ketjujen välisen kestävyyden luotettava vertailu on hankalaa. Jatkotutkimuksissa saattaisi olla myös aiheellista keskittyä tarkemmin kuhunkin tuotantoketjuun erikseen kaikki kestävyyden ulottuvuudet huomioon ottavan elinkaariarvioinnin muodossa

Oligogenic basis of sporadic ALS The example of SOD1 p.Ala90Val mutation

Objective To characterize the clinical and neuropathologic features of patients with amyotrophic lateral sclerosis (ALS) with the superoxide dismutase 1 (SOD1) p.Ala90Val mutation, as well as the mutation frequency and the role of oligogenic mechanisms in disease penetrance. Methods An index patient with autopsy-proven ALS was discovered to have the SOD1 p.Ala90Val mutation, which was screened in 2 Finnish ALS cohorts (n = 453). Additional contributing variants were analyzed from whole-genome or whole-exome sequencing data. Results Seven screened patients (1.5%) were found to carry the SOD1 heterozygous mutation. Allele-sharing analysis suggested a common founder haplotype. Common clinical features included limb-onset, long disease course, and sensory symptoms. No TDP43 pathology was observed. All cases were apparently sporadic, and pedigree analysis demonstrated that the mutation has reduced penetrance. Analysis of other contributing genes revealed a unique set of additional variants in each patient. These included previously described rare ANG and SPG11 mutations. One patient was compound heterozygous for SOD1 p.Ala90Val and p.Asp91Ala. Conclusions Our data suggest that the penetrance of SOD1 p.Ala90Val is modulated by other genes and indicates highly individual oligogenic basis of apparently sporadic ALS. Additional genetic variants likely contributing to disease penetrance were very heterogeneous, even among Finnish patients carrying the SOD1 founder mutation

Oligogenic basis of sporadic ALS The example of SOD1 p.Ala90Val mutation

Objective To characterize the clinical and neuropathologic features of patients with amyotrophic lateral sclerosis (ALS) with the superoxide dismutase 1 (SOD1) p.Ala90Val mutation, as well as the mutation frequency and the role of oligogenic mechanisms in disease penetrance. Methods An index patient with autopsy-proven ALS was discovered to have the SOD1 p.Ala90Val mutation, which was screened in 2 Finnish ALS cohorts (n = 453). Additional contributing variants were analyzed from whole-genome or whole-exome sequencing data. Results Seven screened patients (1.5%) were found to carry the SOD1 heterozygous mutation. Allele-sharing analysis suggested a common founder haplotype. Common clinical features included limb-onset, long disease course, and sensory symptoms. No TDP43 pathology was observed. All cases were apparently sporadic, and pedigree analysis demonstrated that the mutation has reduced penetrance. Analysis of other contributing genes revealed a unique set of additional variants in each patient. These included previously described rare ANG and SPG11 mutations. One patient was compound heterozygous for SOD1 p.Ala90Val and p.Asp91Ala. Conclusions Our data suggest that the penetrance of SOD1 p.Ala90Val is modulated by other genes and indicates highly individual oligogenic basis of apparently sporadic ALS. Additional genetic variants likely contributing to disease penetrance were very heterogeneous, even among Finnish patients carrying the SOD1 founder mutation.Peer reviewe

Katsaus Balkanin puuenergiatilanteeseen

201

Metsäenergia-alalle luvassa laadunhallinnan koulutusta

Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020.201