Mental health of asylum-seeking and immigrant-background children – Psychosocial development in relational and spatial contexts

This study explored the significance of the contexts for the mental health and psychosocial development of asylum-seeking and immigrant-background children. The relational contexts were parenting and parental mental health; spatial contexts were the reception center and school. The study’s time points were the beginning of the migration in the reception center or later at school. The interdisciplinary study combines the approaches of psychiatry and human geography. The first study addressed the mental health of accompanied asylum-seeking children within the relational context of parental mental health. The second explored the opportunities for parenting in the spatial context of the reception center. The third examined the emotional school engagement and mental health of immigrant-background children within the spatial context of school. The data consisted of interview and questionnaire data. Accompanied asylum-seeking children had a high prevalence of psychiatric symptoms, as reported by their parents. The reception center’s locale was essential to providing and impeding caregiving opportunities. The emotional engagement was hampered for parents and children in the reception center. In the school context, emotional engagement was lower among immigrant-background children than among natives. Teachers did not report any significant differences between the mental health of immigrant-background and native children. However, as their parents reported, immigrant-background children had more emotional symptoms and peer problems than natives. The results highlight contextual approaches to strengthen the mental health of children with immigrant backgrounds. The increased dialogue between the professionals of mental health, human geography, education, and migration management would support child mental health and reduce risks of migration.Turvapaikkaa hakevien ja ulkomaalaistaustaisten lasten mielenterveys – Psykososiaalinen kehitys vuorovaikutuksen ja tilan konteksteissa Tutkimus tarkasteli kontekstin merkitystä turvapaikkaa hakevien ja ulkomaalaistaustaisten lasten mielenterveydelle ja psykososiaaliselle kehitykselle. Vanhemmuus ja vanhempien mielenterveys toimivat vuorovaikutuksellisina konteksteina sekä vastaanottokeskus ja koulu tilallisina konteksteina. Tutkimuksen ajankohtana oli maahanmuuton alku vastaanottokeskuksessa tai myöhempi kouluympäristö. Monitieteinen tutkimus yhdisti psykiatrian ja ihmismaantieteen näkökulmia. Ensimmäinen osatyö tutki turvapaikkaa hakevien lasten mielenterveyttä vanhempien mielenterveyden kontekstissa. Toinen osatyö selvitti, millaisia vanhemmuuden mahdollisuuksia vastaanottokeskuksen tilat tarjoavat. Kolmas osatyö tarkasteli ulkomaalaistaustaisten lasten emotionaalista kiinnittymistä ja mielenterveyttä kouluympäristössä. Aineistoina olivat haastattelu- ja kyselyaineistot. Turvapaikkaa hakevilla lapsilla oli vanhempien mukaan paljon psykiatrisia oireita. Vastaanottokeskus tilana tarjosi sekä vanhemmuutta mahdollistavia että estäviä tekijöitä. Vanhempien ja lasten emotionaalinen kiinnittyminen oli vastaanottokeskuksessa vaikeutunut. Koulussa emotionaalinen kiinnittyminen oli heikompaa ulkomaalais- kuin suomalaistaustaisilla. Opettajat eivät raportoineet eroja ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten lasten mielenterveydessä, mutta vanhempien arvioimana ulkomaalaistaustaisilla oli enemmän emotionaalisia oireita ja kaverisuhteiden ongelmia. Tulokset korostavat vuorovaikutuksellisten ja tilallisten kontekstien merkitystä maahanmuuttotaustaisten lasten mielenterveyden tukemisessa. Dialogin lisääminen mielenterveyden, ihmismaantieteen ja opetusalan ammattilaisten sekä maahanmuuttoviranomaisten välillä tukisi lasten mielenterveyttä ja vähentäisi maahanmuuton riskejä

Happamilla sulfaattimailla sijaitsevien maatalousalueiden happamuuden hallintamenetelmät

Tiivistelmä. Työn tavoitteena oli perehtyä happamien sulfaattimaiden hallintamenetelmiin maatalousalueilla kirjallisuuskatsauksen avulla. Työssä pyrittiin selvittämään happamien sulfaattimaiden haittojen hallinta- ja ehkäisymenetelmien toimivuutta käymällä läpi teoriaa sekä toteutuneita pilot-hankkeita. Työn alussa käydään määritellen läpi happamien sulfaattimaiden muodostuminen ja vaikutukset ympäristöön sekä mitä edellytyksiä tehokas ja tuottoisa maatalouden peltoviljely vaatii maaperältä. Työn toisessa osassa keskitytään itse happamuuden haittojen ehkäisy- ja torjuntamenetelmiin, sekä kuinka ne soveltuvat toteutettaviksi peltoviljelyssä. Työn toisessa osassa on myös esitetty muutama käytännön tutkimus eri menetelmistä. Tuloksena todettiin, että vallitsevan alueen olosuhteet tulee tuntea, jotta voidaan valita käyttökelpoisin haittojen ehkäisy- tai torjuntakeino. Valintaan vaikuttavat maa-alueella olevan happaman sulfaattimaan etäisyys maanpinnasta, peltoalueen pinnanmuodot, ympäristön olosuhteet sekä pellolla olemassa oleva kuivatusmenetelmä. Monissa tehokkaimmissa happamien sulfaattimaiden ehkäisykeinoissa kustannukset nousevat usein rajoittavaksi tekijäksi, jolloin alueilla ei pystytä käyttämään parhaimpia menetelmiä. Pääasiassa pyritään ehkäisemään sulfidisedimentin happamoituminen ehkäisevillä keinoilla, kuten säätösalaojituksella, mutta joskus joudutaan lisäksi turvautumaan haittoja torjuviin keinoihin, kuten kalkitsemiseen. Niiden teho saattaa olla lyhytaikainen, jolloin alueen käsittely tulisi toistaa tietyn ajan kuluessa, mikä taas nostaa kustannuksia. Tulevaisuudessa tulisi tehdä enemmän pitkäkestoisia hankekokeiluja erilaisilla alueilla ja hallintamenetelmillä, jotta voitaisiin selvittää eri menetelmien tehokkuutta tuotannollisesti sekä kustannuksellisesti.Acidity management methods for agricultural areas in acid sulfate soils. Abstract. The aim of the work was to get familiarize with the control methods of acid sulfate soils in agricultural areas with the help of a literature review. This work aimed to find effective techniques to manage and prevent the disadvantages of acid sulfate soils by reviewing the theory and the implemented pilot projects. At the beginning of the work, acid sulfate soils formation and its effects to the environment were reviewed. And the condition of the soil to preserve efficient and profitable field cultivation. The second part of the work focuses on techniques to prevent and control the disadvantages of acidity and how they are suitable for implementation in arable farming. The second part of the thesis also presents a few practical studies of different methods. As a result, it was concluded that the conditions in the area should be known to be able to choose the right and best acidity control method. The choice is affected by the distance of the acid sulfate soil from the ground, topography, the environmental conditions, and the drying method existing in the field. In many of the most effective means of preventing acid sulfate soils, costs often become a limiting factor, making it impossible to use the best methods. The main aim is to prevent the acidification of sulfide clay using preventive measures as controlled drainage, but sometimes it is also necessary to control the effects of the harm as liming. Harm controls effectiveness may be short-lived, and that’s why treatment should be repeated over time, and it raises costs. In the future, more long-lasting project experiments with different ground areas and management methods should be researched to determine the efficiency of various techniques in terms of production and cost

Parenting in place : The reception centre as the spatial context for laying the foundations for asylum-seeking children's healthy development

Brain architecture is shaped by early childhood experiences, which thus affect future physical and mental health. These experiences consist primarily of parenting, intertwined with environment. The mental health of migrants has received much attention in research; however, early childhood experiences and the spatiality of parenting have largely been ignored. This study examines asylum-seeking parents' perceptions of parenting their 2-6-year old children, focusing on the spatial context of the reception centre. We conducted 26 semi-structured interviews among parents in three reception centres in Finland. The results show that parenting was challenged by all three dimensions of place: location, locale and sense of place. The findings indicate that for parents, the reception centre is an essential factor interacting with parenting, enabling or impeding caregiving. These findings are discussed from the viewpoints of transnationalism, insufficient children's spaces and activities and lost sense of place. We urge policy-makers to improve the spatial context for parenting in reception centres by ensuring adequate children's spaces and activities, including opportunities for early learning, privacy of the family, parents' social support and possibilities for establishing everyday routines. We suggest that these improvements would have far-reaching beneficial implications for the healthy development and future mental health of asylum seeking children.Peer reviewe

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman hyötytavoitteiden toteutumisen kansallinen seuranta ja arviointi : Lähtötilanne

THL vastaa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman hyötytavoitteiden toteutumisen kansallisesta seurannasta ja arvioinnista. Ohjelma toteutetaan vuosina 2020-2023. Ohjelmassa on mukana 23 alueellista hankekokonaisuutta. THL:n toteuttama seuranta ja arviointi on ns. kehittävää arviointia, jonka tarkoituksena on tukea alueilla tehtävää kehittämistoimintaa hyötytavoitteiden suuntaisesti. Arviointi on osa THL:n antamaa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman toimeenpanon tukea, ja tukitoimia suunnataan arviointitulosten perusteella. Tämä lähtötilanteen arviointi toteutettiin kokoamalla kansalliset mittaritiedot THL:n tilastotieto-kannoista, toteuttamalla kysely hankkeille ja toteuttamalla oma-arviointi ohjelman hankkeiden toimesta koskien aikaa, jolloin ohjelman kehittämistoimet eivät olleet vielä alueilla alkaneet. Lähtö-tilanteen arvioinnin tulokset raportoidaan erikseen kultakin hankealueelta sekä koko maan tasolla

Parenting in place: The reception centre as the spatial context for laying the foundations for asylum-seeking children's healthy development

Brain architecture is shaped by early childhood experiences, which thus affect future physical and mental health. These experiences consist primarily of parenting, intertwined with environment. The mental health of migrants has received much attention in research; however, early childhood experiences and the spatiality of parenting have largely been ignored. This study examines asylum-seeking parents' perceptions of parenting their 2-6-year-old children, focusing on the spatial context of the reception centre. We conducted 26 semi-structured interviews among parents in three reception centres in Finland. The results show that parenting was challenged by all three dimensions of place: location, locale and sense of place. The findings indicate that for parents, the reception centre is an essential factor interacting with parenting, enabling or impeding caregiving. These findings are discussed from the viewpoints of transnationalism, insufficient children's spaces and activities and lost sense of place. We urge policy-makers to improve the spatial context for parenting in reception centres by ensuring adequate children's spaces and activities, including opportunities for early learning, privacy of the family, parents' social support and possibilities for establishing everyday routines. We suggest that these improvements would have far-reaching beneficial implications for the healthy development and future mental health of asylum-seeking children.</p

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman hyötytavoitteiden toteutumisen kansallinen seuranta ja arviointi : Kevät 2021

THL vastaa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman hyötytavoitteiden toteutumisen kan-sallisesta seurannasta ja arvioinnista. Ohjelma toteutetaan vuosina 2020 2023. Ohjelmassa on mu-kana 23 alueellista hankekokonaisuutta. THL:n toteuttama seuranta ja arviointi on ns. kehittävää ar-viointia, jonka tarkoituksena on tukea alueilla tehtävää kehittämistoimintaa hyötytavoitteiden suun-taisesti. Arviointi on osa THL:n antamaa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman toimeen-panon tukea, ja tukitoimia suunnataan arviointitulosten perusteella. Kevään 2021 seuranta ja arviointi toteutettiin kokoamalla kansalliset mittaritiedot THL:n tilastotieto-kannoista ja toteuttamalla oma-arviointi ohjelman hankkeiden toimesta koskien kevään 2021 kehit-tämistilannetta alueilla. Kevään 2021 arvioinnin tulokset raportoidaan erikseen kultakin hankealu-eelta sekä koko maan tasolla

Puettava teknologia ja yksityisyydensuoja työelämässä

Puettavaan teknologiaan liittyviä oikeudellisia kysymyksiä ei ole Suomessa aiemmin juurikaan tutkittu. Puettavalla teknologialla tarkoitetaan asusteina käytettäviä elektronisia laitteita tai vaatteita, joihin on upotettu teknologiaa. Sitä on teknisesti mahdollista hyödyntää mm. työhyvinvoinnin ja -terveyden edistämisessä, työturvallisuuden parantamisessa ja työnanta- jan omaisuuden hallinnan välineenä. Dataistuneen kulttuurin myötä puettava teknologia kas- vattaa suosiotaan työelämässä, mutta sen lainmukainen käyttö vaatii erityistä huolellisuutta ja tarkkuutta. Puettavan teknologian avulla suoritettava työntekijän kehon toimintojen analysointi, seuraaminen ja valvonta tarkoittavat sitä, että tällainen teknologia kerää käytännössä lähes aina työntekijän henkilötietoja. Sekä EU-oikeus, kuten yleinen tietosuoja-asetus, että kansallinen lainsäädäntö, etenkin työelämän tietosuojalaki, asettavat siten merkittäviä rajoituksia mahdollisuuksille hyödyntää puettavaa teknologiaa työpaikoilla. Artikkeli systematisoi työelämässä käytettävän puettavan teknologian lainsäädännöllistä viitekehystä. Tarkastelu painottuu työntekijän henkilötietojen suojaa koskevaan lainsäädäntöön. Artikkeli katsoo, että mahdollisuudet hyödyntää puettavaa teknologiaa laillisesti riippuvat hyvin pitkälti esim. työntekijän työtehtävistä. Lisäksi haasteita lainmukaiselle käytölle voi aiheuttaa puettavan teknologian tekninen joustamattomuus, joka saattaa mahdollistaa sen, että työnantajalle päätyy työntekijästä muita kuin työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja. Artikkeli toteaa, että puettavaa teknologiaa säätelevä normisto on varsin hajanainen sekä paikoin epäselvä. Tämä on omiaan aiheuttamaan haasteita sekä puettavaa teknologiaa kehittäville, että sitä käyttäville yrityksille. Ottaen huomioon puettavaa teknologiaa koskevan tutkimuksen harvalukuisuuden, artikkelin tavoite on myös toimia lainopillisena keskustelunavauksena.</p

Psychiatric symptoms and the association with parents' psychiatric symptoms among recently arrived asylum-seeking children in Finland

This study examined psychiatric symptoms and the association with parents’ psychiatric symptoms among recently arrived accompanied asylum-seeking children in the age groups of 2–6 years (n = 93) and 7–12 years (n = 91). Children and parents were assessed using mental health and trauma measures (SDQ, HSCL-25 and PROTECT). The prevalence of total difficulties was 34.9% among 2–6-year-olds and 29.6% among 7–12-year-olds. The most common symptoms in both age groups were peer problems, followed by conduct problems among 2–6-year-olds and emotional symptoms among 7–12-year-olds. In both age groups, the children’s emotional symptoms were associated with the parents’ anxiety and depression as well as the trauma symptoms, while the conduct problems were only associated with the parents’ trauma symptoms. In conclusion, peer problems as well as conduct problems and emotional symptoms are common among recently arrived asylum-seeking children. To support the mental health of these children, both children and parents need adequate support.</p

Erikoislääkärikoulutus digitalisoituu - työterveyshuolto edelläkävijä

Työterveyshuollon virtuaaliyliopisto kokoaa yhteen alan erikoislääkärikoulutuksen viidessä yliopistossa. Erikoistuvat lääkärit ja kouluttajat ovat tyytyväisiä virtuaali¬yliopistoon ja toivovat, että koulutuksia järjestettäisiin sekä etänä verkossa että lähikoulutuksena paikan päällä