Kuluttajaluottojen markkinointia koskevan sääntelyn tiukentaminen : Lausuntotiivistelmä

Enemmistö lausunnonantajista suhtautui myönteisesti siihen, että kuluttajaluottojen markkinoinnin rajoittamista koskeva säädösvalmisteluhanke käynnistettäisiin ja kuluttajaluottojen markkinointia rajoitettaisiin keinona hillitä ylivelkaantumista. Osa lausunnonantajista taas katsoi, että kuluttajaluottojen markkinointia koskevan sääntelyn tiukentaminen ei ole tarpeellista tai ajankohtaista ainakaan ennen kuin uuden hintasääntelyn vaikutuksia on päästy arvioimaan. Kuluttajaluottojen markkinoinnin sisällön rajoittamiseen suhtauduttiin periaatteellisella tasolla pääosin myönteisesti. Lausunnonantajien mielipiteet jakautuivat sen suhteen, tulisiko markkinoinnin sisältöä rajoittaa yksityiskohtaisemmilla säännöksillä vai edellyttää, että markkinoinnissa pitäydytään yksinomaan tosiasiatiedoissa. Lausunnonantajien näkemykset jakautuivat myös sen suhteen, tulisiko markkinoinnissa esittää jonkinlainen varoitus luoton mahdollisista haitallisista vaikutuksista kuluttajan talouteen sekä muistuttaa kuluttajan velvollisuudesta maksaa luotto takaisin kaikkine luottokustannuksineen. Lähes kaikki markkinointikiellosta lausuneet lausunnonantajat suhtautuivat kielteisesti tai vähintään epäillen kalleimpien luottojen yleiseen markkinointikieltoon. Tiettyihin markkinointikanaviin kohdistuvista kielloista lausuneiden lausunnonantajien keskuudessa tällaiset rajoitukset saivat lähes yhtä paljon vastustusta kuin kannatusta

Yhteisöllinen kansalaistoiminta 2020-luvulla: Yhdistyslain ja muun yhteisölainsäädännön kehittämistarpeet : Yhteenveto verkkokyselystä ja -keskustelusta

Oikeusministeriön työryhmä selvitti huhti–lokakuussa 2019 yhdistys- ja muun yhteisölainsäädännön kehittämistarpeita yhteisöllisen kansalaistoiminnan helpottamiseksi. Työryhmä keräsi tietoa ja näkemyksiä muutostarpeista verkkokyselyllä, jonka perusteella valituista ja kehitellyistä aiheista keskusteltiin työryhmän valmistelemissa ja ylläpitämissä verkkokeskusteluissa sekä oikeusministeriön ja järjestöjen yhteisissä työpajoissa. Työryhmän verkkokyselyyn vastasi yhteensä 857 vastaajaa, joista suurin osa toimi jossakin roolissa yhdistyksessä. Työryhmän ensimmäiseen verkkokeskusteluun osallistui 49 henkilöä ja toiseen verkkokeskusteluun 75 henkilöä, mukaan lukien työryhmän jäseniä ja asiantuntijoita. Keskeisenä kansalaistoimintaa helpottavana yhdistyslain muutoksena pidetään talouden dokumentointia ja raportointia koskevien vaatimusten keventämistä. Rekisteröityjen yhdistysten osalta pidetään tarpeellisena selkeämpiä yhdistyslain säännöksiä, tahdonvaltaisten säännösten lisäämistä ja yhdistyksen rakennemuutosten ja purkamisen helpottamista. Uuden yhteisömuodon säätämisen sijasta vapaamuotoista kansalaistoimintaa voitaisiin helpottaa muuttamalla yhdistyslakia vastaamaan paremmin pienimuotoisen toiminnan tarpeita. Toisaalta rekisteröimättömän yhdistyksen sääntelyn kehittäminen nähdään mahdollisena vaihtoehtona vapaamuotoisen ja pienimuotoisen kansalaistoiminnan edistämiseksi. Lainsäädännön lisäksi yhdistys- ja kansalaistoimintaa voitaisiin helpottaa vaikuttamalla tuen tai resurssin antajien käytäntöihin, lisäämällä mallisääntöjä ja ohjeita sekä keventämällä muualta kuin yhdistyslaista yhdistyksille aiheutuvia hallinnollisia velvoitteita

Infektioiden torjunnan henkilöstö ikääntyneiden ympärivuorokautisessa pitkäaikaishoidossa

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta on tärkeä osa potilas- ja asiakasturvallisuutta. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ikääntyneiden ympärivuorokautisen pitkäaikaishoidon toimintayksiköissä infektioiden torjuntaan osallistuvan henkilöstön saatavuutta sekä hygieniayhdyshenkilötoiminnan ja infektioiden torjunnan alueellisen yhteistyön toteutumista. Poikkileikkaustutkimus sisälsi kaksi erillistä kyselyaineistoa Manner-Suomessa sijaitsevista pitkäaikaishoidon toimintayksiköistä. Ensimmäinen kysely (n=167 toimintayksikköä) toteutettiin syksyllä 2017 osana Euroopan pitkäaikaishoitolaitosten hoitoon liittyvien infektioiden ja mikrobilääkkeiden käytön prevalenssitutkimusta (HALT-3). Toinen aineisto (n=41) kerättiin syksyllä 2018 ja 2019. Aineistojen analysoinnissa käytettiin kuvailevia tilastollisia menetelmiä. Toimintayksiköistä valtaosalla oli infektioiden torjuntakoulutusta saanut työntekijä käytettävissä, ja kaikilla oli mahdollisuus ulkopuoliseen konsultaatioapuun. Yksiköistä suurimmassa osassa oli vähintään yksi hygieniayhdyshenkilö, joista enemmistö oli osallistunut edeltävän vuoden aikana infektioiden torjuntakoulutukseen. Harvalla oli kirjallinen työnkuva tai varattu erikseen työaikaa infektioiden torjunnan tehtäviin. Lähes kaikki toimintayksiköt tekivät yhteistyötä alueellisten infektioasiantuntijoiden kanssa

Ympäristöystävällisten keksintöjen nopeutettu patentointi pk-yritysten näkökulmasta

Accelerated patenting of environmentally friendly inventions from the perspective of SMEsThis article examines the potential of accelerated patent examination, the so-called fast track system, to incentivise the development and diffusion of environmentally friendly technologies. The fast track system is one of the few universally adopted IPR-related measures to incentivise the innovation of environmentally friendly technologies, and several national intellectual property offices around the world have introduced different applications of the system.The article analyses various national applications of the system and the system’s merits and weaknesses particularly relative to small and medium-sized enterprises (SMEs) as they have a notable potential for sustainable innovations. Based on the analysis, the article assesses possibilities to develop the system into greater efficiency when it comes to innovation and deployment of environmentally friendly technology.The article finds that the fast track system per se is an appropriate tool to accelerate the development and diffusion of environmentally friendly technologies. However, the attractiveness and thus the societal benefits of the system could be increased by improving the present systems. This could mean, for example, unifying national requirements set for different fast track systems, lighter procedural requirements or substantive requirements aimed expressly at environmentally friendly technologies. Additionally, binding elements could be included in exchange for strong additional incentives. Particularly for SMEs, it might be beneficial to lower patenting costs and include counselling and guidance in the system. Nevertheless, the fast track system is only one means among others to integrate sustainability approaches in the intellectual property system

Ympäristöllinen kestävyys perusteena jättää kieltotuomio määräämättä patentinloukkausasiassa

Uudet innovaatiot ja niiden kehittämiseen kannustavat patentit ovat keskeisessä asemassa ympäristöllisesti kestävämmän yhteiskunnan muovaamisessa. Patentinhaltijan yksinoikeuden suojan kannalta kieltotuomiolla eli patentinloukkaajalle määrättävällä pysyvällä kiellolla jatkaa tai toistaa patenttia loukkaavaa tekoa on sekä periaatteellisesti että käytännöllisesti tärkeä merkitys. Toisinaan kieltotuomiosta saattaa kuitenkin koitua huomattavaakin haittaa paitsi loukkaajalle, myös kolmansille osapuolille ja yhteiskunnallisille intresseille, kuten ympäristölliselle kestävyydelle. Viime aikoina muun muassa Yhdysvaltojen ja Saksan patenttioikeudessa on annettu enemmän sijaa yleisille ja kolmansien osapuolien intresseille perusteena jättää kieltotuomio määräämättä. Kun myös TRIPS-sopimus ja EU-oikeus jättävät harkintavaltaa kieltotuomion määräämisessä ja ympäristöllisten haasteiden paine yhteiskunnalle ja oikeudelle kasvaa alati, herää kysymys, voitaisiinko patentinloukkausasiassa jättää kieltotuomio määräämättä ympäristölliseen kestävyyteen perustuen. Tutkimuksen tarkoituksena on lainopin keinoin selvittää, voidaanko Suomen patenttilain 57 §:n 1 momentin säännöstä kieltotuomion määräämisestä tulkita siten, että patentinhaltijan vaatimuksesta huolimatta kieltotuomio voidaan jättää määräämättä ympäristöllistä kestävyyttä edustavien näkökohtien perusteella. Toisekseen tutkimuksen tarkoituksena on esittää de lege ferenda -suosituksia siitä, tulisiko nykyistä patenttioikeudellista kieltotuomiosääntelyä muuttaa ympäristöllisen kestävyyden kannalta ja olisiko tämä syytä toteuttaa kieltotuomion määräämättä jättämisellä vai laajalla pakkolisensoinnilla. Tutkimuksen keskeisinä johtopäätöksinä esitetään, että nykyisessä oikeustilassa kieltotuomion määrääminen patentinloukkausasiassa on yhä pääsääntö, mutta ympäristöllistä kestävyyttä edustavat näkökohdat voivat yleiseen etuun kuuluvina intresseinä ennen kaikkea suhteellisuusperiaatteen nojalla olla perusteena jättää kieltotuomio poikkeuksellisesti määräämättä. Muun muassa patentinhaltijan perusoikeussuojasta johtuen ympäristöllinen kestävyys ei kuitenkaan voi olla ainoa peruste jättää kieltotuomio määräämättä. Ottaen huomioon patentin kannustinvaikutuksen säilyttämisen ja ympäristöllisen kestävyyden edistämisen, tulevassa laissa olisi syytä sisällyttää ympäristöllistä kestävyyttä edustavat näkökohdat sekä kieltotuomion määräämisen että määräämättä jättämisen perusteeksi ja mahdollistaa kieltotuomioiden ajallinen mukauttaminen sen sijaan, että ympäristön kannalta myönteiseen teknologiaan olisi esimerkiksi laajasti mahdollista saada pakkolupa

Omaishoitajien kuntoutuskurssit Etäkuntoutuksen toimivuus ja vaikuttavuus -tutkimuksessa : Kuvaus tutkimusprosessista

Yhteiskunnalliset taustatekijät, erityisesti hyvinvointialueiden rakentuminen ja digitalisaation kehitys, vaikuttavat tällä hetkellä voimakkaasti kuntoutuspalveluiden järjestämiseen ja niiden tutkimukseen. Omaishoito on tapa järjestää tukea tarvitsevan henkilön hoitoa ja asumista hänen omassa kodissaan. Myös omaishoitajat tarvitsevat erilaisia palveluita ja kuntoutusta, sillä omaishoitotyö koetaan usein sekä sitovana että kuormittavana. Kelan järjestämässä omaishoitajien kuntoutuksessa otettiin vuonna 2021 käyttöön ensimmäiset kasvokkaista ja etäkuntoutusta yhdistävät kuntoutuskurssit. Omaishoitajien kuntoutuskurssi sisältää kaksi kasvokkaista kuntoutusjaksoa palveluntuottajan tiloissa sekä niiden väliin sijoittuvan 12 viikon etäkuntoutusjakson, joka toteutetaan OMApolku-verkko-ohjelmaan perustuen. Kela tutkii järjestämänsä Omaishoitajien kuntoutuskurssin uudenlaista toteutusta, toimeenpanoa ja vaikuttavuutta Etäkuntoutuksen toimivuus ja vaikuttavuus -tutkimushankkeessa. Tutkimushankkeessa yhdistyy kaksi erilaista tutkimusasetelmaa; implementaatiotutkimus sekä vaikuttavuustutkimus. Etäkuntoutuksen toimivuus -osatutkimus on luonteeltaan implementaatio-tutkimusta, jossa tarkastellaan etäkuntoutusta palveluntuottajien ja asiakkaiden kokemana. Etäkuntoutuksen vaikuttavuus -osatutkimuksessa arvioidaan Omaishoitajien kuntoutuskurssin vaikutuksia vertailuasetelmassa. Tutkimusasetelmien yhdistämisen tavoitteena oli tuottaa monipuolista tietoa etäkuntoutuksesta Omaishoitajien kuntoutuskursseilla, minimoida tutkimuksista aiheutuva kuormitus tutkittaville sekä hyödyntää tutkimusyhteistyöstä saatava etu rekrytoinnissa, tiedottamisessa ja eri tahojen välisessä yhteistyössä. Tutkimusprosessin toteutusta arvioitiin RE-AIM-viitekehystä soveltaen. Tutkimusprosessin suunnitelmien mukaista etenemistä vaikeuttivat Omaishoitajien kuntoutuskurssien peruuntumiset ja rekrytoinnin haasteet. Haasteista huolimatta tutkimuksessa saavutettiin arvioinnin perusteella ne hyödyt, joita tutkimusten yhdistämisellä tavoiteltiin. Lisäksi rekrytoitujen tutkittavien alueellinen edustavuus oli hyvä, Etäkuntoutuksen vaikuttavuus -osatutkimuksessa saatiin keskeisten taustamuuttujien ja päätulosmuuttujan osalta muodostettua vertailukelpoiset ryhmät ja tutkittavat pysyivät hyvin mukana tutkimuksessa. Eri tutkimusasetelmia yhdistävän tutkimusprosessin arvioinnissa kannattaa hyödyntää teoreettista viitekehystä. Jatkossa olisi tärkeää raportoida ja kuvata tutkimusasetelmia yhdistäviä tutkimusprosesseja, jotta niiden käytöstä voisi rakentaa aiempaa systemaattisempia käytäntöjä kotimaiseen kuntoutuksen tutkimukseen.nonPeerReviewe