Long-term outcome of bipolar I and II disorders

The Jorvi Bipolar Study (JoBS) is a collaborative bipolar research project between the Unit of Mental Health of the National Institute for Health and Welfare (former Department of Mental Health and Alcohol Research of the National Public Health Institute), Helsinki and the Department of Psychiatry, Jorvi Hospital (HUCH), Espoo, Finland. JoBS is a prospective, naturalistic cohort study of 191 secondary level care psychiatric in- and outpatients who at intake had a new episode of Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders, 4th edition (DSM-IV) bipolar disorder (BD). At intake, 1630 patients (aged 18-59 years) were screened using the Mood Disorder Questionnaire (MDQ) for a possible new episode of DSM-IV BD and 490 patients were interviewed using a semi-structured interview (the Structured Clinical Interview for DSM-IV Disorders, researcher version with Psychotic screen, SCID-I/P). An acute phase of DSM-IV BD was verified in 191 patients, who were included in the study cohort. Lifechart-methodology based on DSM-IV was used at baseline and in follow-up interviews at 6 months, 18 months, and 5 years to gather information on the course of the illness in the form of a graphic lifechart. Observer- and self-reported scales were used both at baseline and at follow-up assessments. The aim of this study was to investigate the 5-year outcome with regard to remission, recurrence, time spent ill, and suicide attempts, to assess the influence of the predominant polarity on outcome, and to test whether clinically relevant course characteristics or course classes from the first 18 months predict the long-term outcome. In this 5-year follow-up, BD patients spent about half of their time ill; almost one-third of the time in illness episodes and about one-sixth of the time with subthreshold symptoms. Contrary to earlier long-term studies, no difference was found between patients with BD I and BD II in time spent in depressive states. Almost all (96%) of the patients recovered from the index episode, but the majority (87%) had a recurrence in follow-up. Among patients with a depressive index phase, severity of depression, cluster C personality disorders, and lifetime psychotic symptoms predicted worse outcome. During the 5-year follow-up, 28% of the patients attempted suicide. More than half (57%) had at least one suicide attempt (SA) during their lifetime. The variations in incidences of SAs between the illness phases were remarkably large. The incidence was highest, over 120-fold that in euthymia, during mixed states, and also very high, almost 60-fold that in euthymia, in major depressive episodes (MDEs). During MDEs, duration and severity of depression and comorbid cluster C personality disorders predicted the risk. The variations in incidence rates exceed the potency of trait characteristics as risk factors, implying that the question of when is the risk highest, rather than who is at risk, might be more relevant when assessing suicide risk in BD. Reducing time spent in high-risk states is crucial for suicide prevention. Dimensional course characteristics established from the first 18 months of follow-up predicted outcomes over the subsequent follow-up period up to 5 years. The proportion of time depressed, the severity of depressive symptoms, and the proportion of time manic predicted more time spent ill in follow-up. The proportion of time manic, the severity of manic symptoms, and depression-to-mania switching predicted a greater likelihood of hospital admissions in follow-up. These dimensional descriptors of clinical course may be useful in predicting the long-term outcome of BD. About half (52%) of the patients had a predominant polarity when setting the threshold in at least two-thirds of lifetime episodes to be either manic or depressive polarity. For 16% of the patients, the predominant polarity was manic (MP), for 36% depressive (DP), and for 48% a predominant polarity could not be applied (no-polarity group, NP). However, the classification of predominant polarity was influenced by the time frame used. In the 5-year follow-up, the MP group spent significantly more time euthymic, less time in MDEs, and more time in manic states than the two other groups. The MP group had significantly lower incidence of SAs in follow-up and lower prevalence of lifetime comorbid anxiety disorders, but more lifetime psychotic symptoms. An association existed between the predominant polarity and the polarity of the first illness episode. Overall, according to this study, predominant polarity has predictive validity in the long-term course of BD. The MP group seemed to have a better prognosis than the two other groups, which resembled each other in many respects. According to this long-term follow-up study, most BD patients recovered from the index episode, but suffered from recurrent illness episodes. When depressed, not only the severity and duration of depression but also comorbid cluster C personality disorders and lifetime psychotic symptoms may indicate worse outcome. These risk factors and especially the high-risk states for suicidality should be recognized and intensively treated in clinical practice. Dimensional course descriptors and predominant polarity may be helpful in predicting outcome.Jorvi Bipolar Study (JoBS) on kaksisuuntaisen mielialahäiriön tutkimusprojekti, joka toteutettiin yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Mielenterveys-yksikön (aiempi Kansanterveyslaitoksen mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto) ja Jorvin sairaalan (HYKS Psykiatria, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) kanssa. JoBS on prospektiivinen, naturalistinen, DSM-IV mukaista kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien potilaiden kohorttitutkimus, jossa seurattiin 191 potilaan tilaa 5 vuoden ajan. Mood Disorder Questionnaire (MDQ)-seulontakaavakkeella seulottiin sisäänotto-vaiheessa 1630 (ikä 18-59 vuotta) potilasta, joista 490 haastateltiin strukturoidulla SCID-haastattelulla. DSM-IV:n mukainen kaksisuuntaisen mielialahäiriön akuutti sairausvaihe todettiin 191 potilaalla, jotka muodostivat tutkimuskohortin. DSM-IV-luokitukseen perustuvaa lifechart-metodologiaa käyttäen potilaat haastateltiin seurannassa 6 ja 18 kuukauden sekä 5 vuoden kohdalla. Kaikissa tutkimusvaiheissa käytettiin SCID-I – ja –II-haastattelujen lisäksi useita potilaan itse täyttämiä ja tutkijan täyttämiä kaavakkeita, mm. eri oiremittareita. Tämän 5-vuotisseurantatutkimuksen tarkoituksena oli tutkia pitkäaikaisennustetta käyttäen päätemuuttujina oireettomuuden saavuttamista, taudin uusimista, ja itsemurhayrityksiä sekä näihin vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tutkittiin, miten dominoiva polariteetti vaikuttaa ennusteeseen ja ennustavatko sairaudenkulun jatkumoluonteiset kuvaajat ensimmäisen 18 kk:n ajalta sairaudenkulkua myöhemmin. Tutkimuksessa todettiin, että potilaat olivat oireisia noin puolet ajasta; noin kolmasosan varsinaisissa sairausjaksoissa ja noin kuudesosan lievemmissä oiretiloissa. Tilastollisesti merkitsevää eroa masennustiloissa vietetyssä ajassa kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyyppi I ja II välillä ei todettu. Lähes kaikki potilaat (96%) toipuivat indeksiepisodista, mutta 87%:lla tauti uusi seurannassa. Masennusoireiden vaikeusaste, C-klusterin persoonallisuushäiriö ja elämänaikaiset psykoosioireet liittyivät huonompaan ennusteeseen niillä, joilla sairausjakso oli vakava masennustila tutkimuksen alkaessa. 5-vuotisseurannassa 28 % potilasta yritti itsemurhaa. Elämänaikaisesti yli puolella (57%) oli ainakin yksi itsemurhayritys. Seurannassa itsemurhayritysten ilmaantuvuus eri sairaustilojen välillä erosi huomattavasti. Korkein ilmaantuvuus, yli 120-kertainen verrattuna eutymiaan, oli sekamuotoisten jaksojen aikana. Ilmaantuvuus oli korkea, lähes 60-kertainen verrattuna eutymiaan, myös masennusjaksojen aikana, jolloin itsemurhayrityksen riskiä lisäsivät masennusjakson pidempi kesto ja vaikeusaste sekä C-klusterin persoonallisuushäiriö. Itsemurhayritysten ilmaantuvuuden vaihtelu eri sairaustilojen välillä oli huomattavasti merkittävämpää kuin potilaan piirreominaisuuksien vaikutus itsemurhayritysten riskiin. Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä itsemurhariskin pienentämiseksi sairaustiloihin liittyvän riskin tunnistaminen saattaa olla tärkeämpää kuin yrittää tunnistaa riskihenkilöitä piirreominaisuuksien perusteella. Itsetuhoisuuden ehkäisemiseksi on oleellista pyrkiä hoidolla vähentämään riskitiloissa vietettyä aikaa. Jatkumoluonteiset sairaudenkulun kuvaajat ensimmäisen 18 kk:n seurannan ajalta ennustivat sairaudenkulkua aikavälillä 18kk:sta viiteen vuoteen. Aikaosuus masentuneena, masennusoireiden vaikeusaste ja aikaosuus maanisena ennustivat enemmän aikaa sairaana jälkimmäisellä seuranta-jaksolla. Aikaosuus maanisena, maanisten oireiden vaikeusaste ja masennuksesta suoraan maniaan kääntyvä sairaudenkulku ennustivat suurempaa sairaalahoidon todennäköisyyttä. Löydökset olivat tilastollisesti merkitseviä myös, kun ikä, sukupuoli ja kaksisuuntaisen mieliala-häiriön tyyppi kontrolloitiin. Jatkumoluonteiset sairaudenkulun kuvaajat saattavat olla hyödyksi ennustettaessa kaksisuuntaisen mielialahäiriön pitkäaikaiskulkua. Noin puolella potilasta (52%) voitiin todeta joko maaninen tai depressiivinen dominoiva polariteetti, kun rajana käytettiin vähintään 2/3 maanisten tai depressiivisten jaksojen elämänaikaista määrää suhteessa kaikkiin jaksoihin. Maaninen polariteetti todettiin 16%:lla, depressiivinen polariteetti 36%:lla, ja 48%:lla polariteettia ei voitu määrittää. Käytetty aikaikkuna vaikutti polariteettijakaumaan. Viisivuotisseurannassa maanisen polariteetin ryhmä oli merkitsevästi suuremman osan aikaa oireeton, vietti vähemmän aikaa depressiossa ja enemmän aikaa maanisena kuin depressiivisen tai määrittämättömän polariteetin ryhmä. Maanisen polariteetin ryhmässä itsemurhayrityksiä ja rinnakkaisia elämänaikaisia ahdistuneisuushäiriöitä oli merkitsevästi vähemmän, mutta elämänaikaisia psykoosioireita esiintyi useammin. Ensimmäisen sairausjakson polariteetti ennusti dominoivaa polariteettia. Tämän tutkimuksen perusteella dominoivalla polariteetilla on ennustevaikutusta pitkäaikais-seurannassa. Maanisen polariteetin ryhmällä näytti olevan parempi ennuste kuin kahdella muulla polariteettiryhmällä, jotka monin tavoin vaikuttivat muistuttavan toisiaan. Tämän pitkäaikaisseurantatutkimuksen mukaan kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat potilaat kärsivät toistuvista sairausjaksoista vaikka toipuivatkin indeksiepisodista. Masennusjakson aikana masennuksen vaikeusteen ja keston lisäksi C-klusterin persoonallisuushäiriön ja elämänaikaisten psykoosioireiden esiintyminen liittyivät huonompaan ennusteeseen. Näiden sekä itsetuhoisuuteen liittyvien riskitilojen tunnistaminen ja hoito on tärkeää ennusteen kannalta. Dimensionaaliset sairaudenkulun kuvaajat sekä dominoiva polariteetti saattavat olla hyödyllisiä ennustettaessa sairaudenkulkua

Long-term work disability due to type I and II bipolar disorder : findings of a six-year prospective study

Publisher Copyright: © 2022, The Author(s).Background: Bipolar disorder (BD) is one of the leading causes of disability worldwide. However, the prevalence and predictors of long-term work disability among patients with type I and II BD have scarcely been studied. We investigated the clinical predictors of long-term work disability among patients with BD. Methods: The Jorvi Bipolar Study (JoBS) is a naturalistic prospective cohort study (n = 191) of adult psychiatric in- and out-patients with DSM-IV type I and II BD in three Finnish cities. Within JoBS we examined the prevalence and predictors of disability pension being granted during a six-year follow-up of the 152 patients in the labor force at baseline and collected information on granted pensions from national registers. We determined the predictors of disability pension using logistic regression models. Results: Over the 6 years, 44% of the patients belonging to the labor force at baseline were granted a disability pension. Older age; type I BD; comorbidity with generalized anxiety disorder, post-traumatic stress disorder or avoidant personality disorder; and duration of time with depressive or mixed symptoms predicted disability pensions. Including disability pensions granted before baseline increased their total prevalence to 55.5%. The observed predictors were similar. Conclusion: This regionally representative long-term prospective study found that about half of patients with type I or II bipolar disorder suffer from persistent work disability that leads to disability pension. In addition to the severity of the clinical course and type I bipolar disorder, the longitudinal accumulation of time depressed, psychiatric comorbidity, and older age predicted pensioning.Peer reviewe

Predominant Polarity in Bipolar I and II Disorders : A Five-Year Follow-Up Study

ABSTRACT Background Patients with bipolar disorder (BD) differ in their relative predominance of types of episodes, yielding predominant polarity, which has important treatment implications. However, few prospective studies of predominant polarity exist. Methods In the Jorvi Bipolar Study (JoBS), a regionally representative cohort of 191 BD I and BD II in- and outpatients was followed for five years using life-chart methodology. Differences between depressive (DP), manic (MP), and no predominant polarity (NP) groups were examined regarding time ill, incidence of suicide attempts, and comorbidity. Results At baseline, 16% of patients had MP, 36% DP, and 48% NP. During the follow-up the MP group spent significantly more time euthymic, less time in major depressive episodes, and more time in manic states than the DP and NP groups. The MP group had significantly lower incidence of suicide attempts than the DP and NP group, lower prevalence of comorbid anxiety disorders but more psychotic symptoms lifetime and more often (hypo)manic first phase of the illness than the DP group. Classification of predominant polarity was influenced by the timeframe used. Limitations The retrospective counting of former phases is vulnerable to recall bias. Assignment of dominant polarity may necessitate a sufficient number of illness phases. Conclusions Predominant polarity has predictive value in predicting group differences in course of illness, but individual patients’ classification may change over time. Patients with manic polarity may represent a more distinct subgroup than the two others regarding illness course, suicide attempts, and psychiatric comorbidity.Peer reviewe

Ensiapukoulutustilaisuus Lyhty Ry:n henkilökunnalle

Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli järjestää ensiapukoulutustilaisuus Lyhytaikaiskoti ja työpaja Lyhty Ry:n henkilökunnalle. Lyhty on voittoa tuottamaton yhdistys, joka on perustettu vuonna 1993. Yhdistys tarjoaa kehitysvammaisille asumispalveluja. Ympäristö on kodinomainen ja se toimii asukkaiden tarpeisiin räätälöitynä asumismuotona. Aloitimme opinnäytetyön ideoinnin Lyhty Ry:n turvallisuusvastaavan, Jaakko Törrösen kanssa. Hän esitti toiveen, että keskittyisimme koulutuksessa sairaskohtauksien ensiapuun. Keväällä 2011 henkilökunta täytti alkukartoituslomakkeet, joiden avulla kartoitimme heidän nykyiset ensiaputaidot sekä koulutukset tarpeellisuuden. Alkukartoitus vahvisti työmme tarpeellisuutta ja auttoi meitä räätälöimään tilaisuuden henkilökunnan tarpeiden mukaiseksi. Alkukartoitus sekä turvallisuusvastaavan toiveet antoivat pohjan tilaisuuden suunnittelulle. Järjestimme kaksi koulutuspäivää syksyllä 2011. Koulutuspäivät olivat sisällöltään samanlaiset. Koulutuspäivä sisälsi 40 minuuttia kestävän teoriaosuuden sekä käytännönharjoituksia. Koulutustilaisuus painottui sairaskohtauksien ensiapuun, mutta sisälsi myös tietoa perusensiavusta. Käytännönharjoitukset tapahtuivat viidellä erilaisella ensiapurastilla. Jokainen opinnäytetyön tekijä vastasi yhdestä toiminnallisesta rastitehtävästä. Kolme rastia olivat näitä kuvitteellisia ensiaputilanteita joissa henkilökunnan toimi todenmukaisella tavalla. Kolmen toiminnallisen rastin lisäksi oli kaksi omatoimirastia. Koulutus kesti noin kolme tuntia molempina päivinä. Opinnäytetyö tehtiin Turvallinen koti- hankkeen alaisuudessa. Hankkeen tavoitteena on tuottaa hyvinvointia ja arkea tukevia, ennaltaehkäiseviä palveluita yksityisiin koteihin sekä ryhmätoimintoihin. Hanke on Laurea-ammattikorkeakoulun organisoima. Opinnäytetyö tukee hankkeen tavoitteita ja on osa sen kirjallista dokumentointia. Loppuarviointilomakkeista selvisi, että koulutustilaisuus tuki ja vahvisti Lyhty Ry:n henkilökunnan ensiaputaitoja. Tilaisuus onnistui toivotulla tavalla. Henkilökunta koki rastiharjoitukset mielekkääksi tavaksi kerrata ensiaputaitoja.First aid training session for the staff of Lyhty Ry In this thesis the purpose was to organize first aid training in Lyhty Ry for their staff. Lyhty Ry is nonprofit organisation and it has been founded in 1993. Environment is homely and it has been build to support resident’s needs. We started to build the idea with Jaakko Törrönen, who’s in charge of safety. He’s idea was that we should keep the first aid training about seizures. In spring 2011 staff answered to our initial query, which gave us some answers about their current first aid skills and how do they feel about us organize this kind of training. Initial query showed us that this kind of training would be useful Initial query and talking with Törrönen supported our idea how to organize training for them. We organized two similarly training days. Each of the days included 40 minutes theory part and practical training. Training days were focused on seizures, but also included theory about basic first aid. Practical training happened in five different activity crosses. Three of the crosses were imaginary first aid situations and the other two were self-learning crosses. Each of the training day lasted about three hours. This thesis is organized under Safe home project. Project is based on creating health support to private homes and croup activities. The project is organized by Laurea University of Applied Sciences. This thesis supports projects goals and it’s part of the documentation. It became clear from the final review forms that the first-aid training session supported and reinforced first-aid skills of Lyhty Ry's staff. The events succeeded as hoped. The staff experienced cross exercises meaningful way to rehearse first-aid skills

Digitaalisten markkinointikanavien hyödyntäminen rakennusalan tukkukaupassa

Digitaalisen teknologian kehittyminen on muuttanut kuluttajien käyttäytymistä laajentamalla informaation lähteitä ja tarjoamalla entistä helpomman tavan valita, vertailla ja tutustua tarjolla oleviin tuotteisiin ja palveluihin. Internet-näkyvyyden tärkeys on nopeasti muokannut yritysten markkinointistrategioita, jotka nykyään suunnitellaan kattamaan digitaaliset alustat, kuten sosiaalinen media ja hakukoneet, jossa asiakkaiden huomiosta pystytään kilpailemaan tasapuolisemmissa olosuhteissa suurten yritysten kanssa. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin digitaalisen markkinoinnin hyödyntämistä rakennusalan tukkukauppayrityksen internet-näkyvyyden parantamisessa. Tutkimuksen tavoitteena oli suorittaa markkinoinnin koekäyttö kolmella digitaalisella markkinointialustalla, ja löytää parhaiten toimeksiantajan verkkosivuille liikennettä ohjaava markkinointitapa. Tutkimuksessa selvisi Google Ads mainosten olevan parhaiten liikenteen ohjaamiseen soveltuva markkinointialusta. Kampanjoiden avulla kyettiin kartoittamaan kunkin digitaalisen markkinointialustan suoriutumista klikkausten määrissä, tavoitteiden saavuttamisessa ja istuntojen pidentämisessä. Digitaalisen markkinoinnin koekäyttö onnistui keräämään arvokasta informaatiota toimeksiantajan tulevaisuuden markkinointikampanjoiden suunnittelua varten.The development of digital technology has changed consumer behaviour by expanding the sources of information and by providing an even easier way to choose, compare and explore the products and services available. The importance of Internet visibility has rapidly shaped corporate marketing strategies, which are now designed to cover digital platforms such as social media and search engines in which companies can compete for the attention of customers equitably with large companies. This Bachelor’s thesis investigated the use of digital marketing in improving the internet visibility of a construction wholesale company. The objectives of the study were to carry out a trial run of marketing on three digital marketing platforms and to find the best marketing method to drive traffic to the client’s website. The results of the study indicate that Google Ads is the most appropriate marketing platform for driving traffic. The campaigns were able to map the performance of each digital marketing platform in terms of clicks, reached goals, and extending sessions. The trial use of digital marketing succeeded in gathering valuable information for planning the client’s future marketing campaigns

Lasten ja nuorten neuropsykiatriset haasteet ja niissä tukeminen : lisäkoulutus kaveritoiminnassa oleville vapaaehtoisille

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa lisäkoulutuswebinaari työelämäkumppanillemme OmaKamulle. OmaKamu on kansalaisjärjestö, joka keskittyy vapaaehtoistyöhön ystävätoiminnan parissa. Webinaarin tavoitteena oli käsitellä lasten neuropsykiatrisia haasteita ja keinoja heidän tukemiseensa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tarjota lisätietoa neuropsykiatristen haasteiden esiintymisestä arkielämässä sekä tarjota erilaisia toimintamalleja näiden haasteiden käsittelemiseksi OmaKamun ystävätoiminnan vapaaehtoisille. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui lasten psykososiaalisen kehityksen tutkimuksista sekä lasten ja nuorten kohtaamista neuropsykiatrisista haasteista. Näkökulma keskittyi haasteiden vaikutuksiin päivittäisessä elämässä ja siihen, miten tarjota käyttökelpoisia toimintamalleja niille, jotka työskentelevät neurologisesti poikkeavien lasten parissa. Huhtikuussa 2023 toteutettiin verkkopohjainen kysely OmaKamun vapaaehtoisille. Kysely tarjosi näkemyksiä ja kokemuksia vapaaehtoisesta ystävätoiminnasta, ja sen tuloksia hyödynnettiin webinaarin suunnittelussa. Webinaari, joka keskittyi neuropsykiatrisiin haasteisiin, järjestettiin syyskuussa 2023. Webinaarissa käsiteltiin aiheita kuten neuropsykiatrisia diagnooseja ja niiden tuomia haasteita. Siihen sisältyi pienryhmäkeskusteluja tapausesimerkeistä sekä pohdintaa siitä, miten vuorovaikutusta voidaan rakentaa neuropsykiatrisia haasteita kohtaavien lasten kanssa. Webinaarin harjoitustilaisuus tallennettiin ilman yleisöä, ja sitä käytetään tulevaisuudessa lisäkoulutuksena uusille ystävätoiminnan vapaaehtoisille OmaKamussa. Yhdistämällä teoria ja käytännön soveltaminen opinnäytetyö lisäsi tietoisuutta ja ymmärrystä neurologisesti poikkeavista lapsista ja nuorista OmaKamun ystävätoiminnan vapaaehtoisten keskuudessa