E-Oral Health and Teledentistry in Finland; An Overview

Suun terveydenhuolto on osa suomalaista kansallista yleiskattavaa terveydenhuoltojärjestelmää. Valtaosa terveyspalvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuusta Suomessa kuuluu kunnille. Kuntien vastuulla on erityisesti lasten suun terveydenhuolto. Valtaosa aikuisista käyttää kunnallisten palveluiden ohella yksityisiä palveluntarjoajia, joiden tuottamista palveluista potilas voi hakea osittaista korvausta Kansaneläkelaitokselta (KELA). Muita suun terveydenhuollon toimijoita ovat korkeakouluopiskelijoiden terveyspalveluista vastaava Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) ja valtio. Yleiskattavasta terveydenhuoltojärjestelmästä huolimatta suomalaisten suunterveys on kansainvälisessä vertailussa heikko. Valtaosan sairaustaakasta muodostavat hampaiden reikiintyminen ja kiinnityskudoksen sairaudet. Sairauksista huolimatta yhä useammalla suomalaisella ikääntyneellä on suussaan omia hampaita. Tämä yhdistettynä lisääntyvään väestön ikääntymiseen aiheuttaa lisääntynyttä hoidon tarvetta ja kuormittaa nykyistä suun terveydenhuoltojärjestelmää. Kasvavien terveyspalveluiden kysynnän vuoksi Suomen hallitus on valmistellut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta vuodesta 2004 lähtien. Kasvava hoidontarve vaatii kuitenkin rahoitusmallin muutoksen lisäksi myös toiminnallisia muutoksia ja terveydenhuollon digitalisaation kehitystä. Suomessa onkin pitkään ajettu digitaalisen terveydenhuollon toimintamallia. Tämän katsauksen tarkoituksena on tarkastella elektronisen suun terveydenhuollon ja etähammaslääketieteen osa-alueiden nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Katsaus on laadittu vuoden 2018 lopulla. Kansallinen digitalisaatiostrategia koskettaa kaikkia suun terveydenhuollon toiminta-alueita. Palveluiden selkärangan muodostavat Kanta-palvelut, johon suun terveydenhuolto liittyi vuonna 2016. Nämä käsittävät potilastiedon arkiston, potilaan OmaKanta-palvelun, sähköisen reseptin, lääketietokannan ja terveydenhuollon todistuspalvelun. Näiden rinnalle kehitetään potilaiden tuottamia sähköisiä terveystietoja hyödyntäviä työkaluja, kuten OmaOlo-palvelua, jotka täydentävät terveydenhuollon ammattilaisen tuottamaa dataa. Kansallisten palveluiden lisäksi digitaalinen työnkulku vastaanotolla on ollut mahdollista tietokoneavusteisen suunnittelun ja valmistuksen (CAD/CAM) ja digiröntgenin yleistymisen myötä. Suomi on ollut digitaalisen röntgenteknologian ja telekonsultaatioiden edelläkävijä jo vuoden 2004 Thaimaan tsunamista saakka, jolloin mobiiliverkon kautta siirrettyjä hammasröntgenkuvia käytettiin uhrien tunnistamiseen katastrofipaikalla. Virtuaalisia ympäristöjä ammattilaisten koulutuksen tarpeisiin on kehitetty muun muassa MEDigi- ja VIRSU-hankkeissa. Näiden osa-alueiden kehitys ja käytännön toimintaan jalkauttaminen ovat keskeisessä osassa kansallisen suun terveyden tukemisessa, sekä hoidon saatavuuden ja oikeudenmukaisuuden lisäämisessä. Suun terveydenhuollon kohdalla vaaditaan ajatusmallin muutos, sillä alan on pitkään ajateltu vaativan fyysisen potilaskontaktin. Kuitenkin monien toimintojen, kuten esimerkiksi potilasneuvonnan, etäkonsultaatioiden, etädiagnostiikan ja moniammatillisen yhteistyön toteuttamiseen digitaaliset alustat voivat tarjota saavutettavia ja kustannustehokkaita ratkaisuja. Digitalisaation mahdollisuudet ovat moniulotteiset ja kehitystyön tulisi ennen kaikkea palvella potilaan etua

e-Oral Health and Teledentistry in Finland - an Overview

Despite universal health coverage and a strong public health system, the oral health profile of Finland falls behind in an international age-matched prevalence of oral diseases. The oral healthcare system is organised and funded mainly by municipalities. Other stakeholders include the Finnish Student Health Service foundation (FSHS), government and private practices, where the Social Insurance Institution of Finland plays a major role in funding. Rise in the treatment need in recent years due to the increasing dentulous ageing population has challenged the healthcare system. Governmental response to the demand is an ongoing social and healthcare reform and increase of oral health professional education since 2004. However, the current and future treatment need is not met only by conventional prevention strategies and physical service provision. Finland has over the years supported a determined policy of building a digital healthcare architecture. This applies also to all fields of oral healthcare: virtual education, digital diagnostics, digital clinical workflow, national electronic patient records, patient-generated data registers, electronic prescriptions, remote consultation, digital service  management, as well as research and big data mining. These tools could play an important role in improving national oral health and increasing equity. This is an overview of the above-mentioned fields of e-Oral health and teledentistry in Finland based on current scientific literature, national reports, strategies and legislation.     &nbsp

From incipient to mid-range and beyond

Peer reviewe

Creating an operational framework for digital multi-disciplinary oral health promotion in children - the ODA pilot in Kuopio public oral health care

Health care professionals are in the front line to identify signals of life issues. In Finnish school healthcare 25% of the children are raising concern from the professional’s perspective. In oral health care, ill oral health may be an indicator of issues and vice versa. However, the early inter-professional cross-talk is minimal. The aim of this project was to recognize the patients that would raise concern among oral health care professionals. Holistic interventions of these patients would secondarily improve oral health. Targeting the group with heaviest disease and social burden, the morbidity would cease in the total population. The staff of Kuopio public oral health care was trained for early patient recognition and referral to an oral health intervention clinic. The clinic focused on speaking out the patient’s life situation and individual oral health education. If needed, a multi-professional primary healthcare support team was gathered. With the most complex problems, the family services and child protection services were consulted. In 2017 and 2018 there were 264 and 344 recognized concerning individuals. Through tailored intervention strategies, the target group was able to increase brushing, lower the plague index and improve self-reported oral health (SOH). Total population indicators (decayed-missing-filled index, DMFT and invasive treatment) showed decreasing trends but have too many background variables for reliable effect assessment. Oral health can play an integral role in recognizing compromised individuals. The operational changes created during the project will act as platform for future digital tools

Narrowband-auto fluorescence imaging for bone analysis

We present a new autofluorescence-imaging method for bone analysis. This method, based on the autofluorescence of bone, provides color images in microscopic scale. The color images are created from three monochrome images acquired with optimal excitation- and emission-wavelengths combinations. The choice of these combinations were determined from the study of two-dimensional distributions of bone-features-bispectral autofluorescence in the visible- and ultraviolet-spectral range. We demonstrate that main-bone features visualized with MG-staining method can also be visualized in the autofluorescence-color image. Furthermore, the autofluorescence-color image presents features hardly distinguished in a histological-bone section

Molecular Quantity Variations in Human-Mandibular-Bone Osteoid

Osteoid is a layer of new-formed bone that is deposited on the bone border during the process of new bone formation. This deposition process is crucial for bone tissue, and flaws in it can lead to bone diseases. Certain bone diseases, i.e. medication related osteonecrosis, are overexpressed in mandibular bone. Because mandibular bone presents different properties than other bone types, the data concerning osteoid formation in other bones are inapplicable for human-mandibular bone. Previously, the molecular distribution of other bone types has been presented using Fourier-transform infrared (FTIR) spectroscopy. However, the spatial distribution of molecular components of healthy-human-mandibular-bone osteoid in relation to histologic landmarks has not been previously presented and needs to be studied in order to understand diseases that occur human-mandibular bone. This study presents for the first time the variation in molecular distribution inside healthy-human-mandibular-bone osteoid by juxtaposing FTIR data with its corresponding histologic image obtained by autofluorescence imaging of its same bone section. During new bone formation, bone-forming cells produce an osteoid constituted primarily of type I collagen. It was observed that in mandibular bone, the collagen type I increases from the osteoblast line with the distance from the osteoblasts, indicating progressive accumulation of collagen during osteoid formation. Only later inside the collagen matrix, the osteoid starts to mineralize. When the mineralization starts, the collagen accumulation diminishes whereas the collagen maturation still continues. This chemical-apposition process in healthy mandibular bone will be used in future as a reference to understand different pathologic conditions that occur in human-mandibular bone