How can fish based indicators be used in assessing the status of salmon stocks in the Baltic Sea area?

Meren laineilla - merialueiden kestävän käytön strategiat -seminaari201

Tornionjoen lohi-, meritaimen- ja vaellussiikakannat - yhteinen ruotsalais-suomalainen biologinen arviointi sopivien kalastussääntöjen arvioimiseksi vuodelle 2015

201

Tornionjoen lohi-, meritaimen- ja vaellussiikakannat - yhteinen ruotsalais-suomalainen biologinen selvitys sopivien kalastussääntöjen arvioimiseksi vuodelle 2017

201

Changes in thiamine concentrations, fatty acid composition, and some other lipid-related biochemical indices in Baltic Sea Atlantic salmon (Salmo salar) during the spawning run and pre-spawning fasting

Salmonines in the Baltic Sea and North American lakes suffer from thiamine (vitamin B1) deficiency, which is connected to an abundant lipid-rich diet containing substantial amounts of polyunsaturated fatty acids (PUFAs). In the Baltic region, this is known as the M74 syndrome. It affects both adult salmon (Salmo salar) and especially their offspring, impairing recruitment. However, very little is known about the thiamine and lipid metabolism of salmon during feeding and spawning migrations in the Baltic Sea. In this study, salmon females were sampled along the spawning run from the southern Baltic Proper in four locations at sea and finally at spawning in a river at the Bothnian Bay in a year with insignificant M74 mortality. Changes in concentrations of thiamine and its components in muscle, ovaries, and the liver and other biochemical indices potentially relating to lipid and fatty acid metabolism were investigated. The results provide further evidence of the role of peroxidation of PUFAs in eliciting thiamine deficiency in salmon: During the entire spawning run, the muscle total lipid content decreased by 50%, palmitic acid (16:0) by 62%, and docosahexaenoic acid (DHA, 22:6n-3) by 45%. The concentration of total thiamine decreased significantly until the spawning in the liver and ovaries, 66 and 70% respectively. In the muscle, the proportion of thiamine pyrophosphate of total thiamine increased with the use of muscular lipid stores. There was no trend in the concentration of total carotenoids during the spawning run. The doubling of the concentration of hepatic malondialdehyde indicated peroxidation of PUFAs, and the mobilisation of body lipids suppressed the activity of glucose-6-phosphate dehydrogenase, as consumed dietary lipids would also have done.Peer reviewe

Growth of children with biliary atresia living with native livers : impact of corticoid therapy after portoenterostomy

We addressed growth of biliary atresia (BA) patients living with native livers between ages 0-6 and effects of post-surgical corticosteroid treatment on growth. Growth charts of 28 BA patients born in Finland between 1987 and 2017 were retrospectively evaluated. Dosage and length of corticosteroid treatment and hydrocortisone substitution were reviewed. At birth, BA patients were shorter (median height -0.6 (interquartile range (IQR) -1.3 to -0.1) SDS, n=28, PPeer reviewe

Kymijoen länsihaaran kalankulun järjestäminen : Esiselvitys

Kymijoen vesistö on maamme suurimpia vesistöalueita ja se laskee kahden päähaaran kautta Suomenlahteen. Sen rakentamattomat jokiosuudet, suojeluhankkeet ja veden laadun parantuminen ovat mahdollistaneet joen alaosan (jokisuu-Anjalankoski) palautumisen merkittäväksi vaelluskalojen tuotantoalueeksi. Kymijoki on myös priorisoitu kansallisen kalatiestrategian kärkohteisiin. Kymijokeen kotiutetun Nevajoen lohikannan ja muiden vaelluskalojen kannalta merkityksellisimpiä suuhaaroja ovat vesivoimatuotantoon valjastetut itähaaraan kuuluvat Langinkoskenhaara ja Korkeakoskenhaara sekä länsihaaran kuuluva Ahvenkoskenhaara. Itähaaran voimalaitosten yhteydessä on kalojen nousun mahdollistavat kalatiet, mutta länsihaaran voimalaitoksista (Ahvenkoski ja Klåsarö) vaellusyhteyden puuttuvat. Kymijoen länsihaaran padot estävät vaelluskalakantojen parhaan mahdollisen tuotannon, sillä länsihaarassa sijaitsee merkittäviä vaelluskalojen poikastuotantoalueita ja toisaalta Kymijoen yläosan (yhtenäinen jokiuoma Anjalankoskelta joen haarautumiskohtaan asti) kaloja pyrkii vaeltamaan sekä alas- että nousuvaelluksellaan länsihaaran kautta. Kymijoen vaelluskalakantojen kestävä elvyttäminen on siten kytköksissä länsihaaran vaellusyhteyksien avautumiseen. Länsihaaran voimalaitoksia operoivan Helen Oy:n vetämässä hankkeessa selvitetään parhaat ja kustannustehokkaimmat vaihtoehdot kalan kulun järjestämiseksi Ahvenkosken ja Klåsarön voimalaitosten ohi vuosina 2017–2018. Tämän selvitystyön taustaksi Luonnonvarakeskus koosti tähän raporttiin yhteenvedon Kymijoen vaelluskalojen potentiaalisista tuotantoalueista, vaellusyhteyksistä, vaelluskalakantojen tilasta sekä niihin liittyvistä tutkimuksista ja seurannoista. Lisäksi Luonnonvarakeskus arvioi Kymijoen länsihaaran vaellusyhteyksien sekä laajemminkin Kymijoen vaelluskalatuotannon potentiaalisia kehittämismahdollisuuksia. Keskeisiksi toimenpidevaihtoehdoiksi Kymijoen länsihaaran kalan kulun järjestämiseksi ja vesistön vaelluskalatuotannon kehittämiseksi muodostuivat kutukalojen ylisiirrot (VE1), Kalatiet (VE2) sekä kalatiet ja alasvaellusreitit (VE3). Näiden päävaihtoehtojen ohella esitettiin myös useita lisätoimenpiteita, joilla toimenpidenvaihtoehtojen elvytysvaikutusta voidaan vahvistaa. Vaellusyhteyksien avaamisen ohella Kymijoella tarvitaan todennäköisesti muitakin tukitoimenpiteitä, joihin voivat ylisiirtojen ohella lukeutua mm. kalastuksen säätely, mädin ja/tai poikasten tuki-istutukset sekä elinympäristökunnostukset.201