Kymijoen vesistö on maamme suurimpia vesistöalueita ja se laskee kahden päähaaran kautta Suomenlahteen. Sen rakentamattomat jokiosuudet, suojeluhankkeet ja veden laadun parantuminen ovat mahdollistaneet joen alaosan (jokisuu-Anjalankoski) palautumisen merkittäväksi vaelluskalojen tuotantoalueeksi. Kymijoki on myös priorisoitu kansallisen kalatiestrategian kärkohteisiin.
Kymijokeen kotiutetun Nevajoen lohikannan ja muiden vaelluskalojen kannalta merkityksellisimpiä suuhaaroja ovat vesivoimatuotantoon valjastetut itähaaraan kuuluvat Langinkoskenhaara ja Korkeakoskenhaara sekä länsihaaran kuuluva Ahvenkoskenhaara. Itähaaran voimalaitosten yhteydessä on kalojen nousun mahdollistavat kalatiet, mutta länsihaaran voimalaitoksista (Ahvenkoski ja Klåsarö) vaellusyhteyden puuttuvat.
Kymijoen länsihaaran padot estävät vaelluskalakantojen parhaan mahdollisen tuotannon, sillä länsihaarassa sijaitsee merkittäviä vaelluskalojen poikastuotantoalueita ja toisaalta Kymijoen yläosan (yhtenäinen jokiuoma Anjalankoskelta joen haarautumiskohtaan asti) kaloja pyrkii vaeltamaan sekä alas- että nousuvaelluksellaan länsihaaran kautta. Kymijoen vaelluskalakantojen kestävä elvyttäminen on siten kytköksissä länsihaaran vaellusyhteyksien avautumiseen.
Länsihaaran voimalaitoksia operoivan Helen Oy:n vetämässä hankkeessa selvitetään parhaat ja kustannustehokkaimmat vaihtoehdot kalan kulun järjestämiseksi Ahvenkosken ja Klåsarön voimalaitosten ohi vuosina 2017–2018. Tämän selvitystyön taustaksi Luonnonvarakeskus koosti tähän raporttiin yhteenvedon Kymijoen vaelluskalojen potentiaalisista tuotantoalueista, vaellusyhteyksistä, vaelluskalakantojen tilasta sekä niihin liittyvistä tutkimuksista ja seurannoista. Lisäksi Luonnonvarakeskus arvioi Kymijoen länsihaaran vaellusyhteyksien sekä laajemminkin Kymijoen vaelluskalatuotannon potentiaalisia kehittämismahdollisuuksia.
Keskeisiksi toimenpidevaihtoehdoiksi Kymijoen länsihaaran kalan kulun järjestämiseksi ja vesistön vaelluskalatuotannon kehittämiseksi muodostuivat kutukalojen ylisiirrot (VE1), Kalatiet (VE2) sekä kalatiet ja alasvaellusreitit (VE3). Näiden päävaihtoehtojen ohella esitettiin myös useita lisätoimenpiteita, joilla toimenpidenvaihtoehtojen elvytysvaikutusta voidaan vahvistaa.
Vaellusyhteyksien avaamisen ohella Kymijoella tarvitaan todennäköisesti muitakin tukitoimenpiteitä, joihin voivat ylisiirtojen ohella lukeutua mm. kalastuksen säätely, mädin ja/tai poikasten tuki-istutukset sekä elinympäristökunnostukset.201
