Поддержание эубиоза кишечника как один из способов профилактики метаболических нарушений

Понимание важности значения нормального функционирования микрофлоры для организма человека в целом, и совершенствования принципов коррекции уже имеющихся нарушений, является чрезвычайно важным вопросом на сегодняшний день

Journal of Sustainable Development of Energy, Water and Environment Systems – Volume VII

The Journal of Sustainable Development of Energy, Water and Environment Systems (JSDEWES) is an international journal dedicated to the improvement and dissemination of knowledge on methods, policies and technologies for increasing the sustainability of development by de-coupling growth from natural resources and replacing them with knowledge based economy, taking into account its economic, environmental and social pillars, as well as methods for assessing and measuring sustainability of development, regarding energy, transport, water, environment and food production systems and their many combinations. In total 48 manuscripts were published in Volume VII, all of them reviewed by at least two reviewers. The Journal of Sustainable Development of Energy, Water and Environment Systems would like to thank reviewers for their contribution to the quality of the published manuscripts

33.尿道憩室結石の1例(第610回千葉医学会例会・昭和54年度産科婦人科分科会)

Descriptive statistics of CNVRs per individual bovine chromosome. (XLSX 5510 kb

Relación de evaluadores (2015-2016)

Relación de evaluadores (2015-2016

Uusi kielennäytesarja

Kirja-arvioSuomen kielen näytteit

農環研ニュース No.40

巻頭言・「環境ホルモン」問題に思う海外出張報告・OECD農業・環境指標セミナー準備会に出席して研究トピックス・病原性低下因子利用による果樹類紋羽病の遺伝子治療・中国半乾燥地における植林による風食防止が土壌特性に及ぽす影響所内トピック・’98サイエンスキャンプー高校生と研究者を結ぶ架け橋へ

Sateenkaariperheissä käytettävät vanhempien nimitykset

Pro gradu -tutkielmassani tutkin sateenkaariperheiden vanhempien nimityksiä. Selvitän, miten sateenkaariperheiden vanhempia nimitetään, miten nimitykset ovat syntyneet ja miten ne vaihtuvat kontekstin ja puhujan mukaan. Lisäksi tutkin nimityksiin liittyviä arvoja ja asenteita, sekä pohdin, ovatko nimitykset propreja vai appellatiiveja. Tutkimusaineistoni koostuu Webropol-kyselyllä kerätystä sanastosta ja internet-keskusteluista. Kyselyllä kerättyjä vastauksia on 159. Yhteensä ne sisältävät 353 vanhemman nimitykset. Keskusteluja on kuusi, joista kolme on blogimerkintöjä kommentteineen ja kolme foorumikeskusteluja. Kyselyvastausten avulla selvitän, miten nimitykset ovat syntyneet, millaisia ne ovat rakenteeltaan ja miten nimitykset vaihtuvat kontekstin ja puhujan mukaan. Kyselyn ja keskustelujen kautta tutkin nimityksiin liittyviä arvoja ja asenteita. Selvitän myös, mihin sanaluokkaan vanhemmista käytettävät nimitykset useimmiten kuuluvat. Keskusteluaineiston pohjalta olen selvittänyt, millaisia argumentteja sateenkaariperheiden vanhempien nimistä on esitetty erilaisissa konteksteissa, miten argumentteja on perusteltu ja millaisia ideologioita argumenttien takana on. Tyypillisin nimitys on vanhempien keksimä, ja että eniten päätöksentekoa ohjaa vanhemman biologinen suhde lapseen. Tavallisin tapa nimetä vanhemmat on kutsua biologista äitiä äidiksi ja sosiaalista eli ei-biologista äitiä jollakin muulla sanalla, kuten etunimellä tai mammaksi. Suurin osa vanhemmista kutsuu itseään kodin ulkopuolella äidiksi, vaikka perheen kesken käytettäisiin jotain muuta ilmaisua. Lapset käyttävät perheen sisäisiä nimityksiä, kuten mamia ja äiskää, useimmiten myös perheen ulkopuolisille puhuessaan. Tarkentavia määritteitä on käytössä 40 prosentilla vanhemmista. Käytössä olevat määritteet ovat biologinen, sosiaalinen, ei-biologinen, synnyttänyt, juridinen, adoptio ja toinen (äiti). Määritteitä käytetään vain sateenkaariperheyhteyksissä tai lääkärin vastaanotolla, kun biologisen tai juridisen suhteen kertomiselle on erityinen tarve. Eniten mielipiteitä ja asenteita liittyy siihen, voiko perheessä olla kaksi äitiä ja onko äiti vahvempi nimitys kuin muut vanhemmuutta osoittavat nimitykset tai etunimen käyttö. Vallitsevin mielipide on, että vain biologista äitiä voidaan kutsua äidiksi, mutta osa sateenkaariperheistä haluaa rikkoa tätä käsitystä. Äitiä pidetään vahvempana nimityksenä kuin muita. Etunimellä kutsumista pidetään sekä henkilökohtaisena ja läheisenä että perheen yhtenäisyyttä rikkovana. Vain toisen vanhemman kutsumista etunimellä pidetään epäreiluna osoituksena siitä, ettei kyseinen vanhempi olisi oikea vanhempi. Nimitysten proprisuus ja appellatiivisuus vaihtelee nimityksen mukaan. Joissain per-heissä Äiti on selvä propri, joka toimii tietyn äidin nimenä. Toisissa perheissä äiti puolestaan on yleisnimitys molemmille äideille, jolloin se on selvästi appellatiivi