SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN DEPRESSIO JA LAPSEN KIELELLINEN KEHITYS

Depressiivisten äitien on todettu suhtautuvan vauvaansa tavallista vähemmänsensitiivisesti. Lisäksi he suhtautuvat tavallista useammin negatiivisesti lapsensatoimintaan. Masentuneet äidit eivät myöskään oikein jaksa vastata lastensavuorovaikutusaloitteisiin. Sitä on pidetty äidin ja lapsen vuorovaikutusta ajatellenjopa tärkeimpänä lapsen kielelliseen kehitykseen vaikuttavana tekijänä.Mahdollisesti juuri siksi depressiivisten äitien lapsilla on havaittu puutteitaainakin puheilmaisussa, joskaan tätä aluetta ei ole kovinkaan systemaattisestitutkittu. Sen sijaan kognitiivisen ja sosioemotionaalisen kehityksen osaltaraportoituja tutkimuksia on varsin paljon. Ongelmien syyt löytynevät nimenomaanäiti-lapsi-vuorovaikutuksesta; äidin depressiivisyys ei vaikuta lapseen, mikäli äitipystyy toimimaan sensitiivisesti vuorovaikutussuhteessa lapsensa kanssa.Avainsanat: synnytyksen jälkeinen depressio, äiti-lapsi-vuorovaikutus, hoivakieliCompared to well women, depressed mothers have been found to be less sensitive totheir infants, more negating of infant experience and also less responsive to theirinfants. Considering mother-infant interaction, mother's responsiveness is probably themost important factor influencing infant's linguistic development. Children ofdepressedmothers have indeed showed delay at least in expressive language, however, thisfield has not been studied very systematically. On the other hand, there have been aconsiderable number ofstudies published on maternal depression and its effects onchild cognitive and socioemotional development. Expressly, the problems in motherinfantinteraction seem to be related to poorer development in these children; maternaldepression has no effect on children whose mothers are sensitive, regardless of theirmothers' level of depression.Keywords: postnatal depression, mother-infant interaction, motheres

ÄIDIN SENSITIIVISYYS JA HOIVAPUHEEN PERUSTAAJUUDEN VAIHTELU – YHTEYDET LAPSEN VARHAISEN KIELEN JA PUHEEN KEHITYKSEEN

Sensitiivisyys on kiintymyssuhdeteorian olennaisimpia käsitteitä, joillapyritään kuvaamaan varhaisen äiti–lapsi-vuorovaikutuksen ja erityisestiäidin vuorovaikutuksen aikaisen toiminnan laatua. Tutkimuskirjallisuudessaon esitetty useita näkemyksiä siitä, minkälaiset käyttäytymispiirteet ovatkeskeisiä ilmentämään sensitiivisyyttä. Lisävalaistusta asiaan pyrittiin tässätutkimuksessa saamaan arvioimalla äidin sensitiivisyyttä sitä varten kehitetyllämenetelmällä ja lisäksi hoivapuheen perustaajuuden (puhekorkeuden)ja sen vaihtelun mittauksilla. Sensitiivisyyden ilmenemistä hoivapuheenprosodiikassa ei ole aiemmin suoranaisesti tutkittu. Lisäksi tutkimuksellaselvitettiin äidin sensitiivisyyden ja hoivapuheen perustaajuusmuuttujienroolia lapsen varhaisen kielen ja puheen kehityksen kannalta. Aineisto koostuikahdeksan äidin ja 10 kuukauden ikäisen lapsen videoiduista leikkitilanteistasekä lapsen kielen ja puheen kehityksen arvioinneista, jotka oli tehty lastenollessa 12 ja 30 kuukauden ikäisiä. Tulosten mukaan suurempi/korkeampihoivapuheen perustaajuus ja jossain määrin myös perustaajuuden suurivaihteluväli näyttivät liittyvän sensitiivisyyteen. Lisäksi tulokset osoittivat,että sekä äidin sensitiivisyydellä että hoivapuheen perustaajuudella ja senvaihtelulla oli merkitystä lapsen kielen ja puheen kehityksen kannalta,erityisesti puheen ymmärtämistaitojen osalta.Avainsanat: Varhainen äiti–lapsi-vuorovaikutus, hoivapuheen prosodiset piirteet, puheen ymmärtäminen, puheen tuottaminen, sanavarastoKeywords: Early mother-child interaction, child-directed speech prosody, language comprehension, speech production, vocabular

KAKSIVUOTIAIDEN SUOMALAISLASTEN KONSONANTTI-INVENTAARIT

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä konsonantteja 2-vuotiaat suomalaislapsettuottavat eri sana-asemissa. Lisäksi tutkittiin sanaston laajuuden yhteyttäkonsonantti-inventaarin kokoon. Aineisto koostui 24 lapsen spontaaneista 15 minuutinmittaisista puhenäytteistä, jotka litteroitiin IPA:a käyttäen. Tulokset osoittivat, että 2-vuotiaiden suomalaislasten konsonantti-inventaarien koossa ja sanaston laajuudessaon suurta variaatiota. Sanaston laajuus korreloi positiivisesti konsonantti-inventaarinkoon kanssa.Avainsanat: Fonologia, konsonantti-inventaari, sanasto, variaatioKeywords: Phonology, consonant inventory, lexicon, variatio

Kielen oppimisen perusta rakentuu vanhemman ja lapsen yhteistyöllä

Verkkoliitteessä ilmestyvät lektio

Maternal sensitive responsiveness, characteristics and relations to child early communicative and linguistic development

Abstract The present longitudinal follow-up study had two main goals. Firstly, this study aimed to describe aspects of maternal interactive/communicative behaviour that could be considered constitutive in sensitive responsiveness. Secondly and most importantly, it aimed to find predictive relations between characteristics of mother-infant interaction around the onset of infant intentional communication and subsequent child communicative and linguistic development. The participants were 27 Finnish-speaking mothers and their healthy first-born infants. Analyses of the amount and types of maternal and infant communicative acts as well as maternal responses to infant signals were carried out from videotaped free-play samples at the infants' age of 10 months. In addition, the CARE-Index was used to rate maternal sensitivity and infant co-operativity. At 12 months, children's communicative and linguistic skills were assessed by using the MacArthur Communicative Development Inventories and the Communication and Symbolic Behaviour Scales. At 30 months, the Reynell Developmental Language Scales III was used to assess comprehensive and expressive language. The results suggest that maternal activity in eliciting interaction and conversational interchanges is characteristic of sensitive responsiveness around the onset of infant intentionality. However, very distinctive aspects of verbal behaviour that might be constitutive in sensitive responsiveness were not found — probably as a result of considerable individual variation in all aspects of maternal as well as infant interactive/communicative behaviour that were analysed. As predictors of communicative and linguistic skills at 12 months, both maternal and infant characteristics made a significant contribution. In general, the predictive relations found were quite specific. In turn, except for the predictive validity of maternal sensitivity for comprehensive language at 30 months, later language outcomes were predicted only by children's communicative and linguistic skills at 12 months, suggesting that over time, language development becomes increasingly child-driven. Individual differences in early communicative capacities may also to some extent mask the language-facilitating effects of parenting. On the other hand, some potentially facilitating effects of parental behaviour may be elicited by the infant's well-advanced communicative skills. The importance to acknowledge transactional processes in parent-child interaction is highlighted — both in future research and clinical applications

Lapseen ja lähiympäristöön liittyvien taustatekijöiden yhteys sanaston kehitykseen 24 ja 30 kuukauden iässä

Abstrakti Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko 18 kuukauden iässä kartoitetuilla lapseen ja lähiympäristöön liittyvillä taustatekijöillä yhteyttä sanastollisiin taitoihin 24 ja 30 kuukauden iässä. Tutkimukseen osallistui 37 suomenkielistä tervettä ja täysiaikaisena syntynyttä lasta (16 poikaa ja 21 tyttöä). Tulosten mukaan sukupuoli oli yhteydessä ymmärtävän ja tuottavan sanaston tasoon 24 ja 30 kuukauden iässä sekä tuotettujen sanojen määrään 24 kuukauden iässä. Tytöt saivat korkeampia testipisteitä kuin pojat. Yhden tai useamman korvatulehduksen sairastaminen oli negatiivisesti yhteydessä sekä ymmärtävän että tuottavan sanaston tasoon 30 kuukauden iässä, muttei vielä 24 kuukauden iässä. Lapsilla, joilla oli vähintään yksi sisarus, oli heikompi pistemäärä ymmärtävän sanaston mittauksessa 30 kuukauden iässä kuin perheen ainokaisilla. Lähisukulaisilla esiintyvät kielelliset vaikeudet olivat yhteydessä ymmärtävän sanaston tasoon 24 kuukauden iässä. Esikoisuus ei ollut yhteydessä sanaston kehitykseen, eikä myöskään vanhempien koulutustaso. Aihetta on syytä tutkia lisää suuremmalla otoskoolla, sillä käytännön puheterapiatyössä tarvitaan tietoa piirteistä, jotka lisäävät riskiä kielellisille vaikeuksille.Abstract The purpose of this study was to investigate the associations between child-related and environmental factors and child vocabulary development at 24 and 30 months. Information on the background factors was gathered at the children’s age of 18 months. The participants were 37 Finnish-speaking healthy children who were born full term (16 boys and 21 girls). Compared to boys, girls got higher scores in receptive and expressive vocabulary measurements at 24 and 30 months, and had larger productive vocabulary at 24 months. A negative relationship was found between otitis media (at least one otitis by the age 18 months) and receptive and expressive vocabulary measurements at 30 months, but not at 24 months. Children who had at least one sibling had lower scores in receptive vocabulary at 30 months than children who did not have any siblings. A relationship between familial history of difficulties in linguistic development and receptive vocabulary at 24 months was found. In turn, being firstborn or parental educational level were not associated with child vocabulary development. More studies with larger sample sizes are still needed, because in clinical practice there is a need for better understanding of potential risk factors for language problems

Lapselle suunnatun puheen piirteet ja niiden yhteys sanaston kehitykseen 24 ja 30 kuukauden iässä

Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin äitien ja 2-vuotiaiden lasten (N = 12) vapaita leikkitilanteita, joista analysoitiin lapselle suunnatun puheen piirteitä. Lapselle suunnatusta puheesta poimittiin responsiiviset ja ohjailevat ilmaukset sekä nimeämiset, laajennokset ja kielentämiset. Sen jälkeen tarkasteltiin kaikkien analysoitujen ilmaisutyyppien yhteyksiä toisiinsa. Lisäksi tutkittiin ilmaisutyyppien ja kahdessa ikäpisteessä, 24 ja 30 kuukauden iässä, mitatun lapsen sanaston tason välisiä yhteyksiä. Äitien ilmausten määrässä havaittiin paljon yksilöllistä vaihtelua. Ilmausten määrä korreloi positiivisesti responsiivisten ja kielentävien ilmausten määrään. Lisäksi responsiiviset ilmaukset korreloivat negatiivisesti sellaisten ohjailevien ilmausten kanssa, jotka suuntasivat lapsen huomiota uudelleen. Lapsen sanaston tason kannalta merkittävimmäksi äidin ilmaisutyypiksi nousivat laajennokset, joiden määrä korreloi positiivisesti myös responsiivisten ilmausten määrän kanssa. Nämä löydökset on hyvä huomioida puheterapeutin vastaanotolla, kun ohjataan puheen kehityksessä viivästyneen noin 2–3-vuotiaan lapsen vanhempia. Lapselle suunnatun puheen laadun ja sanaston kehityksen välistä yhteyttä on syytä tutkia lisää suuremmalla otoskoolla ja ottamalla huomioon vielä muitakin lapselle suunnatun puheen piirteitä.Abstract Characteristics of child-directed speech: relationships to vocabulary developmnet at 24 and 30 months This study explored child-directed speech of 12 mothers to their 2-year-old children during free play. Maternal child-directed speech was analysed for responsiveness and directiveness. In addition, the naming utterances, expansions, and descriptions were identified. Thereafter, correlational analyses were carried out to examine the relationships between different kinds of maternal utterances as well as their relationships to the measures of children’s vocabulary at the age of 2 years and six months later. Individual variation in the number of maternal utterances was considerable. The total number of utterances correlated positively with the number of responsive utterances and descriptions. The results also implied that the responsive and directive interactive styles are contrary to each other. With regard to the facilitating role of child-directed speech to children’s vocabulary development, according to this study the expansions were the most significant. Expansions also correlated positively with responsive utterances. It is advised to take these findings into account in speech and language therapy when advising parents of late-talking toddlers. There is a need for further investigations with larger sample sizes to make conclusions of the quality of child-directed speech and its role in vocabulary development with increased confidence. Future studies should also address the greater variety of characteristics of child-directed speech