Sosiaalinen hyvinvointi turvaa terveyttä

Vertaisarvioitu.Non peer reviewe

Hyvinvointiosaamista Suomesta koko maailmalle! : edelläkävijänä Keski-Suomen ihmislähtöisen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä

Keski-Suomi on profiloitunut ihmislähtöisen hyvinvointiosaamisen monialaisena kehittäjänä. Kehittyvän lääketieteen ja teknologian avulla onnistutaan voittamaan yhä uusia sairauksia, samalla kuitenkin jatkuvasti kasvattaen sairaanhoidon kokonaiskustannuksia. Näkökulman vaihtaminen syrjäytymisen ehkäisystä ja sairauksien hoidosta kustannustehokkaampaan ja inhimillisesti arvokkaaseen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämiseen on mahdollista, kun yhdistämme monipuolisen tiedon ihmisen käyttäytymisestä, tarpeista ja hyvinvoinnin ylläpidosta elämänkaaren eri vaiheissa nopeasti kehittyvään tietoteknologiaan ja tiedon analysointiin. Tässä kansallisessa kehitystyössä haluamme olla vahvasti mukana. Vahvuuksiamme ovat mm: MONITOIMIJAINEN YHTEISTYÖ: Olemme jo koonneet yhteen keskisuomalaiset sosiaali- ja terveysalan, kuntoutuksen, hyvinvoinnin sekä liikunta- ja urheilualan organisaatiot monipuolisuudessaan ainutlaatuiseksi osaamisverkostoksi. TUTKIMUS KOHTAA KÄYTÄNNÖN: Monialainen, eri tieteenalojen tutkimusta ja käytännön eri toimijatasoja yhdistävä lähestymistapa; hyvinvoinnin tarkastelu yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilta sekä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulmista; vahva menetelmäosaaminen laadullisista tutkimusmenetelmistä kehityksen ja prosessien tutkimukseen, aivotutkimukseen ja tekoälyyn. Vahva toimijoiden monialainen osaaminen ja yhteistyö ennaltaehkäisyn, terveyden edistämisen, liikunnan, kuntoutuksen, oppimisen ja terapiaosaamisen alueilla. AINUTLAATUINEN OSAAMIS- JA KOULUTUSYMPÄRISTÖ: Hyvinvointialan ammattilaisten (sosiaali-terveys-kuntoutus-liikunta-taide-kulttuuri) tutkintokoulutus sekä jatkuva osaamisen kehittäminen ja täydennyskoulutus yhdistäen pedagogista, psykologista ja digiosaamista vahvaan sisältöosaamiseen. OPTIMAALINEN VÄESTÖPOHJA: Keski-Suomi on noin 5 % osuudellaan suomalaisesta väestöstä ja heterogeenisella kunta- ja palvelurakenteellaan Suomi pienoiskoossa. Pystymme pilotoimaan ja todentamaan hyvinvointiin liittyviä ilmiöitä koko Suomea hyödyttävällä tavalla täydentäen kansallista indikaattoritietoa. Maakunnan asukasluku 275 000 on optimaalinen kustannustehokkaiden, tieteellisesti luotettavien tutkimusseurantojen ja johtopäätösten tekoon. TULEVAISUUDEN KEHITYSYMPÄRISTÖT: Alueen merkittävät investoinnit terveyden ja hyvinvoinnin kehitysalustoihin, jotka mahdollistavat kansainvälisesti ainutlaatuisen, tulevaisuuteen suuntaavan t&k&i-toiminnan. Hyvinvointi-, sosiaali- ja terveysjärjestelmien uudistamistarve on maailmanlaajuinen ns. ilkeä politiikkaongelma. Tarvitsemme ihmislähtöisen tavan ratkaista, rakentaa ja ylläpitää hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä. Keski-Suomi tarjoutuu koko maalle hyvinvointiveturiksi ja hyvinvoinnin pilottiympäristöksi, josta kumpuaa uutta tietoa, käytäntöjä ja liiketoimintaa kansainvälisestikin jaettavaksi sekä mitattavaa yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan hyvinvointia ja elinvoimaa. Haluamme edelläkävijänä luoda kansainvälisesti tunnetun suomalaisen hyvinvointiosaamisen ekosysteemin. Samalla kehitämme hyvinvointiosaamiseen pohjaavia kansainvälisesti kiinnostavia innovaatioita ja liiketoimintaa sekä rakennamme Suomen vetovoimaa hyvinvointimatkailun kohdemaana

Keski-Suomi hyvinvoinnin tutkimuksen kansainvälisesti merkittävänä toimintaympäristönä

Tässä artikkelissa kuvataan hyvinvoinnin tutkimuksen ajankohtaista yhteiskunnallista tarvetta sekä Jyväskylän ja Keski-Suomen vahvuuksia ja mahdollisuuksia monialaisen hyvinvoinnin tutkimuksen toimintaympäristönä. Hyvinvointi on 2000-luvulla noussut talouskasvun rinnalle yhä selvemmin sanoitetuksi erilliseksi yhteiskunnalliseksi tavoitteeksi, ja perinteisten talousindikaattorien rinnalle on etsitty kansakuntien ja alueiden vertailuun soveltuvia hyvinvointi-indikaattoreita. Uusia hyvinvointia edistäviä ja ihmisten terveyskäyttäytymiseen vaikuttavia toimintamalleja kehitetään monialaisessa tutkijayhteisössä, ja niille on kansainvälisesti kasvavaa kysyntää. Myönteinen elämäntapoihin vaikuttaminen kestävällä tavalla on maailmanlaajuinen haaste, joka edellyttää ihmisen, yhteisön ja yhteiskunnan syvällistä ymmärtämistä. Suomella on hyvät edellytykset toimia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä hyvinvointialan kestävän kasvun mallimaana. Keski-Suomessa on sekä kansallisesti tunnustetut edellytykset että yhteisesti ilmaistu ja tahtotila toimia hyvinvoinnin tutkimuslähtöisen kestävän kehittämisen mallimaakuntana ja edelläkävijänä. Jyväskylän yliopisto tukee tätä työtä strategiansa ”Osaava ja hyvinvoiva ihminen” mukaisella profiloitumisella.peerReviewe

Promoting 21st Century Literacy Education in Zambia

The aim of the project CAPOLSA (Centre for Promotion of Literacy in Sub-Saharan Africa) was to establish a strong literacy centre at the University of Zambia (UNZA). The long-term goal is to have international visibility and impact, specifically in African countries facing similar challenges to Zambia. This literacy training approach is based on the Grapho Learning Initiative and the innovative and efficient digital-based learning game, GraphoGame, that has been developed based on scientific studies led by Professor Heikki Lyytinen at the University of Jyväskylä (JYU). He was the responsible project leader, together with Professor Robert Serpell at UNZA. The project implementation period was from 1 May 2011 to 31 December 2012

Identity formation in adulthood

Päivi Fadjukoff seurasi tutkimuksessaan yksilöllisen identiteetin kehitystä varhaisaikuisuudesta keski-ikään, identiteetin kehitystä ennakoivia tekijöitä sekä identiteetin yhteyksiä henkilökohtaiseen hyvinvointiin keski-iässä.- Myönteinen identiteettikehitys jatkuu varhaisaikuisuudesta keski-ikään, vaikkakin yksilöllinen vaihtelu on suurta, Fadjukoff havaitsi. Aikuisuuteen yltävät identiteetin pitkittäistutkimukset ovat kansainvälisesti harvinaisia. Identiteetin jatkuva aktiivinen työstäminen myös aikuisena on kuitenkin tullut yhä tärkeämmäksi yhteiskunnallisen murroksen myötä. - Jälkimodernille yhteiskunnallemme on tyypillistä yksilöllisyyden ja yksilön omien valintojen korostaminen, arvojen suhteellisuus ja sosiaalisten systeemien mureneminen ja uudelleen organisoituminen. Tällainen toimintaympäristö on identiteetin muodostamisen kannalta aiempaa vaativampi. Esimerkiksi lyhytaikaisten työsuhteiden vaihtuminen, läpi elämän kestävä opiskelu, muutot, parisuhteiden kariutuminen tai uusperheen perustaminen edellyttävät omien arvojen, valintojen ja sitoutumisen, siis identiteetin jatkuvaa pohdintaa, Fadjukoff kertoo. Vahva identiteetti tuo järjestystä ja tarkoitusta elämään Identiteetin rakentaminen merkitsee käsityksen muodostamista omasta yksilöllisyydestä, omista arvoista ja niistä päämääristä, joihin elämässä pyrkii. Identiteetti antaa pohjan esimerkiksi sitoutumiselle ammatilliseen valintaan, parisuhteeseen, perherooliin sekä uskonnolliseen ja poliittiseen ideologiaan. - Ihmisellä on tarve tuntea olemassaoloonsa liittyvää samuutta ja jatkuvuutta vuodesta ja tilanteesta toiseen, huolimatta uusista elämäntilanteista ja siitä, että jokaisen ulkoiset piirteet muuttuvat ja käyttäytyminen vaihtelee kypsymisen ja uusien roolien myötä, Fadjukoff toteaa. Identiteetin vahvistuessa ihmiselle kasvaa varmuus siitä, että hän pyrkii ja kykenee saavuttamaan järjestyksen ja tarkoituksen elämäänsä. Pohdinnan ja kokeilujen ja identiteettikriisinkin kautta omakohtaisesti saavutettu identiteetti on osoitettu kypsimmäksi ja vahvimmaksi identiteetin tasoksi. Perheestä tai muusta taustayhteisöstä tuttuihin näkemyksiin ja normeihin tukeutuva identiteetti voi olla vahva, mutta antaa itse rakennettua identiteettiä heikommat edellytykset selviytyä elämän yllättävistä muutostilanteista. Jos identiteetti jää heikosti jäsentyneeksi, ihminen kokee hämmennystä ja epäselvyyttä suhteessa omiin pyrkimyksiinsä ja mahdollisuuksiinsa ja joutuu turvautumaan toisiin arvioidakseen itseään ja mahdollisuuksiaan. Koulumenestys ja harrastukset tukevat identiteetin kehitystä Identiteetti rakentuu elämän eri osa-alueilla usein eri aikaan ja eri tavoin. Nuoruudessa tehdään yleensä ensimmäiset tärkeät valinnat mm. uran ja parisuhteen osalta, ja vaihtoehtojen aktiivinen etsintä vähenee aikuisuuteen tultaessa. Työ, parisuhde ja elämäntyyli pysyvät useimmille keskeisinä identiteetin osa-alueina. Ideologiset alueet, kuten politiikka ja uskonto, voivat nousta tärkeiksi arvojen ja elämän merkityksellisyyden kannalta erityisesti elämän kriisitilanteissa. Parhaimmillaan identiteetti on vahva usealla eri elämänalueella. Fadjukoffin tutkimus osoitti identiteetin kehitystä ennakoivia tekijöitä eri elämänvaiheista. Kypsän identiteetin saavuttamista ennusti jo varhaisnuoruudessa oma koulumenestys sekä vanhempien korkea koulutustaso ja ammattiasema. Aikuistumisvaiheen tulokset olivat kaksitahoisia: liian varhainen siirtyminen aikuisen rooliin työelämässä ei ollut identiteetin kannalta eduksi, vaan keskimääräistä myöhempi siirtyminen kokopäiväiseen työelämään, yhdistettynä korkeampaan koulutukseen, on yhteydessä myönteiseen identiteettikehitykseen. Toisaalta vakaan parisuhteen ja perheen perustamisen viivästyminen oli yhteydessä selkiintymättömään identiteettiin. Saavutettu identiteetti liittyi lisäksi persoonallisuuden tyyleihin, joita luonnehtivat oman toiminnan ja sen seurausten arviointi, matala neuroottisuuden taso sekä älylliset kiinnostukset ja harrastukset. Saavutettu identiteetti osoittautui aikuisiän hyvinvoinnin voimavaraksi: se ennusti elämänhallinnan tunnetta, toisista huolehtimista, tuotteliaisuutta sekä psykososiaalista hyvinvointia keski-iässä. - Alhainen koulumenestys, vanhempien matala koulutustaso ja ammattiasema sekä toisaalta vetäytymistä ja ahdistuvuutta sisältävät käyttäytymisstrategiat osoittautuivat tutkimuksessa identiteetin kehityksen varhaisiksi riskitekijöiksi, Fadjukoff kertoo. Tutkimuksen keskeinen tulos on kuitenkin myönteinen, Fadjukoff muistuttaa:- Identiteetin myönteinen kasvu ja kehitys on mahdollista ja jatkuu useilla ihmisillä pitkälle aikuisikään asti edistäen heidän psykososiaalista hyvinvointiaan. Tutkimus perustuu professori Lea Pulkkisen käynnistämään yli kolmikymmenvuotiseen Lapsesta aikuiseksi –pitkittäistutkimukseen, jonka alkuperäisen satunnaisotoksen muodostivat vuonna 1968 kansakoulun toisella luokalla olleet kahdeksanvuotiaat. Fadjukoffin tutkimuksen aineistona ovat 100 pitkittäistutkimukseen osallistunutta naista ja 97 miestä, joista on koottu tietoa 14-, 27-, 36-, ja 42-vuotiaina.The present longitudinal study addressed the rarely studied topic of identity formation in adulthood, following the Eriksonian-Marcian research tradition. Contextual- and personality-related antecedents of identity achievement, as well as implications of achievement to later well-being, were examined. The study was part of the Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development, and utilized data collected by multiple methods at ages 14, 27, 36, and 42. The original sample consisted of 12 complete second-grade school classes (173 girls and 196 boys at age 8); participants at ages 36 and 42 were representative of the population of Finnish citizens born in 1959. The 100 women and 97 men with information regarding five domains (religious beliefs, political ideology, occupational career, intimate relationships, and lifestyle) from three identity interviews at ages 27, 36, and 42 formed the primary sample of the study. General identity development toward achievement was demon­strated, although great variation emerged across domains. Progress toward identity achievement was slower in men than in women. Adult identity achievement was preceded by high educational and occupational status of one’s parents in the family of origin and the participant’s school success in early adolescence. Moderately early transitions into adulthood in family life but later transitions to working life (associated with higher levels of education) preceded identity achievement. Furthermore, high achievement was related to person­ality styles typical of reflectiveness, low neuroticism, and intellectual interests. Identity diffusion formed a counterpoint to achievement, and was additionally related to a withdrawn personality style and a comparative delay or failure in establishing adult intimate and family relationships. Hence, the most evident determinants of identity formation were related to education and socio­behavioral strategies. Identity achievement anticipated higher personal control over development, generativity, and sociopsychological well-being in middle ag

Keski-Suomen lapsiohjelma : lasten hyvinvoinnista hyvinvoivaan yhteiskuntaan

Keski-Suomen lapsiohjelman kehittäminen alkoi Lapsifoorumista 2016, jossa todettiin, että maakunnalliselle lapsistrategialle on tarvetta. Yhteiseksi tavoitteeksi asetettiin, että KeskiSuomi tullaan tuntemaan vuonna 2025 lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin maakuntana. Haukkalan säätiö otti tehtäväkseen lapsistrategian laatimisen maakunnan kokonaisstrategiaan sisältyvänä lapsiohjelmana. Työtä edisti samanaikainen Sipilän hallituksen kärkihanke Lasten ja perheiden palvelujen muutosohjelma (LAPE) ja sen maakunnallinen toteutus (KSLAPE), jonka osaksi lapsiohjelman laatiminen sisällytettiin pyrkimyksenä edistää erityisesti LAPEn yhtä kehittämiskokonaisuutta: toimintakulttuurin muutosta lapsen oikeuksia ja tietoperusteisuutta vahvistavaksi. Keski-Suomen liitto on tukenut lapsiohjelman valmistelua, joka on edennyt tiiviissä yhteistyössä muiden LAPE-hankkeessa toimivien henkilöiden, kuntien, järjestöjen ja monien muiden tahojen kanssa. Haukkalan säätiö toteutti kampanjan”101 lapsitekoa”, jonka tarkoituksena oli nostaa esiin ja juurruttaa lapsiystävällisiä hyviä käytäntöjä ja saattaa lasten hyvinvointi koko maakuntaa yhdistäväksi asiaksi. KSLAPE-ohjausryhmä ja Keski-Suomen maakuntahallitus hyväksyivät 2017 lapsiohjelman ”Lapsiystävällinen Keski-Suomi: KeskiSuomi lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin maakunnaksi”. Myös media on tuonut lapsiohjelmatyötä näkyvästi esiin. Lapsiohjelman laajaa tavoitetta on täsmennetty tehtäviksi, joista ensimmäinen koskee lasten (alle 18-vuotiaiden) hyvinvoinnin paranemista vuodesta 2019 vuoteen 2025 sekä lapsen itsensä kokemana että muiden havaitsemana. Lapsi on kokonaisuus, mutta hänen hyvinvointiaan voidaan arvioida, ja hyvinvointi-indikaattoreita koota eri näkökulmista, jotka liittyvät lapsen fyysiseen, sosiaaliseen, emotionaaliseen, esteettiseen, kognitiiviseen, eettiseen ja henkiseen kehitykseen. Lapsen hyvinvoinnilla kullakin kehityksen osa-alueella on edellytyksensä, joita lapsiohjelmassa analysoidaan (1) lapsen oman toiminnan, (2) merkittävien ihmissuhteiden ja (3) kasvuympäristön kannalta. Kasvuympäristön ytimessä ovat aineelliset tekijät ja niiden tuottaminen työn avulla. Kasvuympäristöä luonnehtii monikerroksinen lapsiystävällisyys, joka muodostuu lapsivaikutukset huomioon ottavasta päätöksenteosta maakunnallisella ja kunnallisella tasolla, perheystävällisistä työpaikoista, asiakaslähtöisistä palveluista ja yhteisöjen lapsiystävällisestä ilmapiiristä. Lapsi kohtaa hyvinvointinsa edellytykset elinpiireissään, joita ovat koti, varhaiskasvatus, koulu, leikki ja virkistystoiminta, perheen ulkopuoliset läheissuhteet, palvelut ja yhteiskunnallis-kulttuuriset olosuhteet. Pyrittäessä lisäämään lasten hyvinvointia on valittava (1) ne lasten hyvinvointi-indikaattorit, joissa muutosta toivotaan, (2) ne strategiat, joilla hyvinvoinnin edellytyksiä pyritään parantamaan ja (3) ne lapsen elinpiirit, joissa muutosta yritetään saada aikaan. Vanhemmuudella on lasten hyvinvoinnin eri puoliin suurin vaikutus. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat lapset, joiden perheissä taloudellinen asema on heikko, sekä lapsiin suoraan että vanhempien voimavarojen kautta välittyvinä vaikutuksina. Siksi lapsiköyhyyden vähentäminen yhteiskunnallisin toimin on lasten hyvinvointia edistävää.nonPeerReviewe

Identity Development in Adulthood : Introduction

In line with Erikson’s suggestions, increasing empirical evidence substantiates that considerable identity development takes place over the course of adulthood. What then does identity development during adulthood entail? The key findings of adult identity formation from four culturally different countries, and the challenges of analyzing the complex concept of identity are discussed. Although a wide array of identity measures are available, they have not been sufficiently validated for use with middle-aged or older adults. Additionally, different measures may yield results that are not comparable across studies. More studies are needed on adult identity development in populations representing different ethnicities and living in different cultural environments.peerReviewe

Identity Formation, Personal Control Over Development, and Well-Being

Individuals' conceptions of their personal goals have been studied in the psychology literature from different perspectives. In this chapter, the processes and implications of one's orientations and self-definitions were analyzed along two dimensions: one's sense of identity, and the self-percepts of autonomous control over development. Several researchers (e.g., Archer, 1989; Brandtstädter & Baltes-Götz, 1990; Pulkkinen & Rönkä, 1994) have concluded, on the basis of literature reviews and empirical findings, that adaptive capacities are associated with a clear sense of identity and personal control over development. Although any given cultural and historical context confines the possible alternatives, an individual's developmental pathway is largely a result of intentional choices, based on his or her earlier and current self-definitions and identity (Brandtstädter, 2002). Careful planning and elaboration of an individual's developmental paths is critical for personal development and the attainment of a high quality of life (Brandtstädter, 2002). We expected one's orientations and self-definitions to play a role in transferring the effects of developmental antecedents to later adjustment in life. The positive implications of favorable family circumstances and good school success have been affirmed in several studies (e.g., Magnusson, 1988; Masten & Coatsworth, 1998; Werner & Smith, 2001). Using the JYLS data, Pulkkinen, Nygren, and Kokko (2002) found that childhood developmental background directly accounted for adult social functioning consisting of external criteria: stability of career line, controlled drinking, and socialization.peerReviewe

Johtajien moraalinen identiteetti : miten henkilökohtaiset moraaliset arvot ilmenevät ja kehittyvät organisaatioissa?

Tässä artikkelissa kuvaamme, miten johtajien moraalinen identiteetti näyttäytyy organisaatioissa ilmenevissä moraalisissa haasteissa ja millaisia kehityskulkuja identiteeteissä on havaittavissa. Esitämme, että Marcian identiteettistatusparadigmaa voidaan soveltaa myös moraaliseen kehitykseen. Näin ollen myös moraalisen identiteetin kypsyys voidaan määritellä kahden, identiteetin rakentamiseen liittyvän keskeisen prosessin avulla, joita ovat henkilökohtaisten arvojen aktiivinen etsiminen sekä arvoihin sitoutuminen. Lisäksi sovellamme Marcian identiteettitasapainoa horjuttavan tapahtuman käsitettä moraalisiin ongelmatilanteisiin. Empiirisessä osuudessa kuvaamme tunnistettavissa olevia kontekstiin ja/tai yksilöön liittyviä tekijöitä, jotka voivat joko tukea tai haastaa johtajien moraalisen identiteetin ilmenemistä ja kehittymistä organisaatioissa. Kokoamme esittämämme teoreettiset näkökulmat ja niihin liittyvät tutkimushavainnot tiivistetyksi malliksi, jonka pohjalta voimme yksityiskohtaisemmin ymmärtää yksilöllisiä eroja moraalisessa identiteetissä sekä sitä, miten nämä erot voivat vaikuttaa moraalisten ongelmatilanteiden kohtaamiseen ja ratkaisemiseen organisaatioissa.We explore the formation of identity in adulthood in the domains of work, intimate relationships, and parenting. As part of the Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development, a semi-structured identity interview was conducted at the ages of 27, 36, 42 and 50 (N = 221–291). We determined the identity status of the subjects (diffuse, moratorium, foreclosure or achieved) for each of the three domains, and examined whether the identity status was related to the concurrent life situation. In young men at age 27, occupational identity moratorium was more typical for those without full-time employment. In women of the same age, intimate relationship identity moratorium was associated with a lack of a stable relationship. In 36-year-old men, childlessness was associated with a parental identity diffusion or moratorium. Later, the links emerged between life situation and identity diffusion: men without full-time work at 42 and women at 50 were more often diffuse in occupational identity; men and women without a stable relationship at age 50 were more often diffuse in intimate relationship identity; and childless women at age 42 were more often diffuse in parental identity.peerReviewe