The effects of mindfulness and self-compassion on the well-being of upper secondary education students

Mindfulness practice is empirically linked to beneficial effects on adults and increasingly on children and adolescents. A common definition of mindfulness is self-regulation of attention in a curious, open, and accepting way. Mindfulness practice has been shown to result in lowered anxiety and depression, and improved coping with pain. A smaller body of research has looked at increased happiness or flourishing deriving from the practice. In addition to mindfulness practice, this thesis examines the effects of developing and having self-compassion, i.e., compassion towards oneself. In this thesis I examine how practicing mindfulness and self-compassion affects both suffering (e.g., anxiety and depression) and flourishing (e.g., psychological quality of life and happiness) of Finnish upper secondary education students. We conducted a nationwide randomized controlled trial of a digital mindfulness-based program I developed as a doctoral student: Tita (Study I; n = 1349). Tita benefitted participants in terms of lowered anxiety and increased happiness. Weaker evidence supported lowered depression and improved psychological quality of life. We also looked at 1) whether the effects Tita has happen as steady week-by-week improvements or whether they are more sudden or nonlinear, and 2) whether experienced well-being leads to participants practicing more in the following week. This investigation was made possible by collecting ecological momentary assessment data via smartphones during the RCT, and was likely to be the first of its kind in the field (Study II; n = 457). The evidence base for mindfulness research has been building for some time now, whereas that for self-compassion is only now beginning to emerge. A small research literature now ties self-compassion to benefits in terms of psychological well-being. To boost the potential of Tita to help adolescents in emotion regulation, self-compassion was also included as a program component. In Study III, we looked at the protective potential of having self-compassion. Specifically, we examined whether having self-compassion could buffer students from depression induced by adversity (n = 2383). Put together the studies in the thesis yield a novel look at how digital teaching of mindfulness and self-compassion impact student well-being. The studies were subject to moderate methodological issues, most notably the lack of an active treatment control for the RCT, another being its 41.5 % attrition rate. The studies indicate that Tita appears to help upper secondary education students to both decrease mental health problems and increase well-being. The benefit from Tita doesn’t happen all of a sudden, but rather accumulates during the 8-week period, and seems to follow from continuous practice, which in turn is predicted by previous well-being. Participants increased their self-compassion, and in Study III, having self-compassion was linked to protection from adversity-related depressive symptoms. In conclusion, practicing mindfulness and self-compassion using Tita appears to benefit adolescents in terms of increased well-beingMindfulnessin ja itsemyötätunnon vaikutukset toisen asteen opiskelijoiden hyvinvointiin Mindfulnessin harjoittamisen on osoitettu hyödyttävän aikuisia. Myös lapsia ja nuoria koskevia etuja puoltava tutkimusnäyttö on viime vuosina vahvistunut. Yleinen määritelmä mindfulnessille on huomion itsesäätely, jolle on ominaista utelias, avoin ja hyväksyvä asenne. Mindfulness-harjoittamisen on osoitettu lievittävän harjoittajien ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta sekä vahvistavan kykyä elää kivun kanssa. Toistaiseksi mindfulness-tutkimuksessa on kiinnitetty vähemmän huomiota mind-fulnessin potentiaaliin vahvistaa inhimillistä hyvinvointia kärsimyksen lievittämisen ohella. Viimeaikainen tutkimusnäyttö on tukenut myös mindfulnessin sukulaiskäsitteen itsemyötätunnon hyvinvointivaikutuksia. Tässä väitöskirjatyössä tutkin mindfulnessin ja itsemyötätunnon vaikutuksia ja yhteyksiä sekä kärsimykseen (kuten ahdistuneisuuteen ja masentuneisuuteen) että hyvinvointiin (kuten psykologiseen elämänlaatuun ja onnellisuuteen). Tutkimuksien koehenkilöt olivat toisen asteen opiskelijoita Suomen lukioista ja ammattioppilaitoksista. Mindfulnessin ja itsemyötätunnon vaikutuksia opiskelijoiden hyvinvointiin selvitettiin osana randomisoitua kontrollitutkimusta, jossa verrattiin toisiinsa kehittämääni digitaalista mindfulness-ohjelmaa Titaa sekä odotuslistakontrolliryhmää (Osatutkimus 1; n = 1349). Titan osallistujien ahdistuneisuus väheni ja onnellisuus lisääntyi kontrolliryhmään verrattuna. Lisäksi heikompi näyttö osoitti Titan vähentävän osallistujien masentuneisuutta ja lisäävän psykologista elämänlaatua. Tutkin väitöskirjatyössä myös minkälaisin mekanismein ohjelman vaikutus syntyy. Osatutkimuksessa 2 (n = 457) selvitimme, 1) ilmeneekö Titan hyvinvointivaikutus kumulatiivisesti viikoittain vai mahdollisesti äkkinäisemmin ja 2) onko harjoittajan hyvinvoinnilla harjoittamista lisäävä vaikutus seuraavalla viikolla. Selvitimme tätä älypuhelimien välityksellä kerätyllä kokemusotannalla osana Titan randomisoitua kontollitutkimusta. Tulokset tukivat sekä mekanismia 1 että 2. Kolmannessa osatutkimuksessa (n = 2383) tutkimme, millä tavoin korkeampi itsemyötätunto voi suojata toisen asteen opiskelijoita vastoinkäymisistä johtuvalta masentuneisuudelta. Itsemyötätuntolla oli suojaava vaikutus vaikeuksien ja masennusoireiden välisessä yhteydessä. Kaiken kaikkiaan väitöskirjan osatutkimukset antavat kotimaassa ainutlaatuisen kurkistuksen tapaan, jolla mindfulnessin ja itsemyötätunnon opettaminen toisen asteen opiskelijoille mahdollisesti tuo mukanaan hyvinvointihyötyjä. Metodologisesti Titan vaikuttavuustutkimusta olisi voinut yhä parantaa sisällyttämällä aktiivikontrolliryhmän sekä pyrkimällä vähentämään randomisoidun kontrollitutkimuksen katoa (41,5 %) entisestään. Tulokset osoittivat tutkittavien hyötyneen mindfulnessin ja itsemyötätunnon harjoittamisesta ja Titan olleen toimiva väline näiden taitojen opettamiseen

The relationship between mindfulness meditation and well-being during 8 weeks of ecological momentary assessment

ObjectivesThe main effects of 8-week mindfulness-based programs (MBP) on anxiety and depression are now supported by reasonably robust evidence. However, few to no studies have looked at whether and how these main effects come to be over the course of the MBP. The goal of the present study was to look at how meditation practice predicted changes in well-being, and vice versa, at a weekly level, within an 8-week online MBP.MethodsThe participants were 457 Finnish upper secondary education students who underwent an 8-week online MBP. App-based ecological momentary assessment data were collected on how many minutes the participants meditated (daily) and their anxiety, happiness, and sleep problems (weekly). These data were analyzed using a longitudinal (nine time point) path model.ResultsParticipants’ weekly minutes of mindfulness meditation were a consistent, albeit weak, predictor of decreases in anxiety and increases in happiness. During the course of the study, answer rates declined from 75.7% (Time 0) to 27.4% (Time 8) for anxiety, happiness, and sleep and from 80.5% to 37.0% for meditation minutes.ConclusionsResults suggest well-being improvement from mindfulness meditation is an ongoing process and that ecological momentary assessment is a promising methodology for studying it.</div

An Effectiveness Study of a Digital Mindfulness-Based Program for Upper Secondary Education Students

Objectives Mindfulness-based programs/interventions (MBPs) are emerging as treatments for anxiety and stress for adults and adolescents. MBPs can also be helpful as universal interventions for healthy subjects. Few studies have looked at how beneficial MBP effects transfer to digital MBPs. Methods The study was a randomized controlled trial with 1349 participants aged mostly 16-19. We compared a digital MBP vs. a waitlist condition. Online questionnaire data were collected pre-program, post-program, and at 3-month follow-up. Results Completing the MBP resulted in a small-to-moderate reduction in anxiety (F-1,F-681 = 13.71,p < .01,d = .26), a small reduction in depression (F-1,F-686 = 8.54,p < .01,d = .15), and a small increase in psychological quality of life (F-1,F-708 = 3.94,p = .05,d = .16). Attrition rate for the MBP was 41.5%. Conclusions The results suggest that digital MBPs can be successful in delivering at least some of the benefits characteristic of face-to-face MBPs

Do narcissistic boys and girls differ in their aggression?

Narcissistic individuals harbor self-views that are grandiose yet fragile. Evidence suggests that adult narcissists lash out when their highly inflated self-views are challenged. The present study sought to investigate whether being rejected or victimized accounts for increased aggression among adolescent narcissists. Cross-sectional self- and peer-reported data were obtained from a sample of 372 adolescents (mean age 14.4 years). Aggression measure combined self- and peer-reported aggression. Being rejected was associated with elevated aggression in narcissistic males. Being rejected or victimized was associated with having less aggression in narcissistic females. We conclude that rejection and victimization are possibly dealt with differently by narcissistic adolescent males and females.</p

The effects of app-based mindfulness practice on the well-being of university students and staff

Mental health problems like anxiety, depression, and stress have been increasing in many countries and the 2020 COVID-19 pandemic has further exacerbated their toll. Mindfulness-based interventions have been shown to provide evidence-based treatments for anxiety and depression, and accumulating evidence is emerging in support of using mindfulness apps yielding small-to-moderate treatment effects. The study was a 4-week randomized controlled trial with 561 university students and staff as participants, divided into a treatment group (mindfulness app) and an active control group (psychoeducational online content). Depression, anxiety, and stress were evaluated as primary study outcomes. Saliva cortisol samples were also collected from a subgroup of the treatment arm (n = 29). Using the mindfulness app for four weeks resulted in small reductions in stress (d = .16), and depression (d = .16). Attrition was 28.0%. Subjects who practiced more did not experience additional improvement in wellbeing. Mindfulness apps offer modest but clear benefits to users in terms of improved mental health. They present a promising supplement to traditional mental health services.</p

Comparing carbon footprint of maize production in low-input, high-input, and agroforestry systems in Zambia

Maatalous aiheuttaa n. 6,2 Gt CO2-Eq. päästöjä vuosittain, mikä vastaa n. 12 % vuosittaisista ihmisten aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä maailmanlaajuisesti. Maatalous on erityisen merkittävä dityppioksidin (N2O) sekä metaanin (CH4) tuottaja, sillä sen osuus kyseisistä päästöistä on n. 79 % ja 40 % maailmanlaajuisista ihmisen aiheuttamista päästöistä vuosittain, tässä järjestyksessä. Nämä kasvihuonekaasut ovat merkittäviä, sillä N2O on 273 kertaa voimakkaampi, ja CH4 27 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi (CO2). Monia erilaisia ruoantuotantosysteemejä on kehitetty, joiden avulla kasvihuonekaasujen määrää voidaan vähentää. Yksi lupaavimmista systeemeistä on puustoinen maatalous. Puustoinen maatalous on vanha systeemi, joka tarjoaa lukuisia hyötyjä. Puustoinen maatalous voi esimerkiksi nostaa satotasoa, parantaa biodiversiteettiä sekä tehostaa systeemin hiilensidontaa, ja näiden hyötyjen vuoksi kiinnostus puustoista maataloutta kohtaan on viime vuosikymmeninä lisääntynyt. Tässä maisterintutkielmassa vertaillaan kolmea eri maissintuotantosysteemiä keski-Sambiassa. Tavoitteena on selvittää, millä systeemeistä on matalin ympäristön lämmityspotentiaali. Nämä kolme eri tuotantosysteemiä ovat maissintuotanto monokulttuurissa ilman tuotantopanoksia, lukuun ottamatta maissin kylvösiemeniä; maissintuotanto monokulttuurissa käyttäen kemiallisia lannoitteita ja maissin kylvösiemeniä; sekä maissintuotanto puustoisen maatalouden systeemissä yhdessä Faidherbia albidan kanssa ilman tuotantopanoksia, lukuun ottamatta maissin kylvösiemeniä. Metodina käytetään elinkaariarviointia (LCA). LCA:ssa käytettiin kahta tapausta. Toiminnallinen yksikkö tapauksessa 1 oli 1000 kg kuiva-ainetta maissinjyviä, kun taas tapauksessa 2 toiminnallinen yksikkö oli 3 ha maissipelto. Näiden tapausten lisäksi tehtiin neljä herkkyysanalyysiä, joissa selvitettiin allokaation, satotason sekä F. albidan käytön vaikutuksia ympäristön lämmityspotentiaaliin. Tämän maisterintutkielman tulokset osoittavat, että puustoisen maatalouden systeemin ympäristön lämmityspotentiaali on alhaisin tapauksissa 1 ja 2. Puustoisen maatalouden systeemin ympäristön lämmityspotentiaali on alhaisin myös muissa herkkyysanalyyseissä, paitsi herkkyysanalyysissä, jossa toiminnallinen yksikkö on 3 ha maissipelto, ja maissintuotannossa ilman panoksia -skenaariossa käytetään vesivoimalla tuotettua sähköä energian lähteenä. Koska ruoantuotannon pitää kasvaa Sambiassa tulevaisuudessa, vaihtoehtoisia tuotantosysteemejä ovat käytännössä maissin tuotanto ulkoisten panosten kanssa, tai puustoinen maatalous. Tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että ympäristön lämmityspotentiaalin näkökulmasta puustoinen maatalous on parempi vaihtoehto. Tulevissa tutkimuksissa pitäisi tutkia monimutkaisempia puustoisen maatalouden systeemejä, ja tämän lisäksi myös muiden kestävyyden osa-alueiden tutkiminen olisi hyödyllistä päätöksenteon tueksi.Agriculture is emitting ~6.2 Gt CO2-Eq. annually, which accounts for ~12 % of the total annual net anthropogenic greenhouse gas (GHG) emissions globally. Agriculture emits N2O and CH4, and it is responsible globally for ~79% of N2O emissions and ~40% CH4 emissions. These emissions are vital since N2O and CH4 are 273- and 27-times greater GHG than CO2, respectively. There are many different food production systems developed to reduce these emissions. One of the most promising systems is agroforestry. Agroforestry is a complex system where trees and/or shrubs are interacting with crops and/or animals. Agroforestry is an old practice which can provide plenty of advantages, e.g., increased yields, increased biodiversity, and increased carbon sequestration. Therefore, the interest towards it has been increasing in the last decades. In this master’s thesis the different maize production systems in Zambia were studied. The comparison was conducted between low-input maize monoculture where only external input was maize seed for sowing; high-input maize monoculture where mineral fertilizers and seeds for sowing were used; and maize-Faidherbia albida agroforestry system where only external input was maize seed for sowing. The goal of this master’s thesis was to find out, which production system is having the lowest climate change potential in the Central Province of Zambia. To conduct this study, Life Cycle Assessment (LCA) -method was used. Two cases were used in LCA, i.e., Case 1 with functional unit (FU) of 1000 kg d.m. maize grain, and Case 2 with FU of 3 ha maize field. Also, four sensitivity analyses were conducted. The result from this study indicates that agroforestry system had the lowest climate change potential in both cases, and in most of the sensitivity analyses. Only exception was found in the sensitivity analysis where above-ground biomass of F. albida was substituting hydropower. In this sensitivity analysis the monoculture without external inputs had the lowest climate change potential. Since the food production in Zambia must increase in the future to reduce the hunger, the high-input system or agroforestry system are more favourable options as they produce higher crop yields. When taking the climate change potential into account, according to the results of this thesis, the agroforestry system provides more benefits. The results of this thesis can provide new knowledge which could be used in the future decision-making processes. Yet, in the future studies, more complex agroforestry systems with more sustainability pillars should be considered to provide improved information for decision-making

Teräsbetonirakenteisen sillan projektin hallinta

Opinnäytetyössä kartoitettiin kehittämiskohteita työnjohtajana toimimisessa siltahankkeessa. Opinnäytetyössä kuvataan siltaprojektin rakentamisen vaiheita kohteen maanpuolisten pintarakenteiden aloituksesta sisäiseen luovutukseen asti. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuustutkimuksen, haastattelututkimuksen ja osallistuvan havainnoinnin avulla. Kyseessä on päiväkirjamainen työprosessin kuvaamiseen perustuva opinnäytetyö. Lisäksi tutustuttiin yhteistyökumppaneiden näkökulmaan siitä, mitä työnjohtajan pitää tietää kokonaisprojektista. Materiaalina käytettiin YIT-opintojen aikana kerättyä haastatteluaineistoa sekä eri kirjallisuuslähteitä ja YIT:n ja Raide-Jokerin sisäisiä ohjeita. Case-esimerkkinä käytettiin Raide-Jokerille rakennettua Vantaanjoen ylittävää raitiotiesiltaa, josta opinnäytetyöhön tehdyt havainnot on poimittu. Jokaiseen sillan rakentamisvaiheeseen luotiin listaus työnjohdollisista tehtävistä, jota työnjohto voi hyödyttää. Lisäksi esiteltiin erilaisia laadunvarmistustapoja työvaiheisiin liittyen

Keskeisistä haasteista funktionaalisen ohjelmointiparadigman oppimisessa

Funktionaalisten ohjelmointikielten ominaisuuksia on lisätty viime vuosikymmeninä myös muihin ohjelmointikieliin. Funktionaalisen ohjelmointiparadigman oppimiseen liittyy kuitenkin useita haasteita. Näitä haasteita ovat esimerkiksi erilainen syntaksi, funktionaalisten ohjelmointikielten erityisominaisuudet sekä opiskelijoiden negatiiviset ennakkokäsitykset aiheen hyödyllisyydestä. Tässä kandidaatintutkielmassa tutkitaan ja eritellään tarkemmin esille tulevia haasteita ja esitettyjä ratkaisuehdotuksia.In recent decades, functional programming features have also been added to other programming languages. However, there are several challenges in learning the functional programming paradigm. These challenges include the different syntax, the unique features of functional programming languages, and negative preconceptions among students about the usefulness of the subject. This thesis will explore and elaborate on the identified challenges and proposed solutions

Two is more valid than one, but is six even better? The factor structure of the Self-Compassion Scale (SCS).

IntroductionSelf-compassion refers to a non-evaluative, interconnected and mindful attitude towards oneself especially when facing difficulties or feelings of personal inadequacies. The Self-Compassion Scale (SCS) is a frequently used instrument designed to measure self-compassion either by using the six subscale scores, or by calculating a total score, averaged across all 26 items.PurposeThe purpose of this study is to examine the factor structure of the Self-Compassion Scale, and in particular, whether the widely used six-factor model and the unidimensional model can be confirmed.MethodsThe internal structure of the SCS was examined using confirmatory factor analysis (CFA). Six different models (a one-factor model, an oblique six-factor model, a higher-order model, an oblique two-factor model, a bi-factor model with one general factor (bifactor model) and a bi-factor model with two general factors, i.e. two-bifactor model) were tested in a sample of adolescents (n = 1725; 50.3% female; mean age = 16.56, SD = 1.95). All models were replicated using responses collected five months after the first data collection from 1497 students (W2), who were largely, but not completely, the same students involved in W1 data collection.ResultsFit indices for the two-factor model implied an acceptable fit, but none of the remaining models tested met the criteria for an adequate solution. Although the fit indices for the six-factor model suggested an acceptable fit to the data, in this model the negative components of the SCS were highly correlated with each other, especially with the over-identification factor.ConclusionThe results of this study provide evidence to support the use of the separate self-compassion- and self-coldness -scores rather than the overall score of the SCS. Although the fit indices supported the six-factor model, the use of six subscale scores cannot be recommended on the basis of our results given the extremely high correlations within this model between some factors