Valtakunnan metsien inventointi metsäpolitiikan taustavalmistelussa

Kirja-arvosteluKirja: Reija Haapanen. 2014. Valtakunnan metsien inventoinnit – Suomen metsiä mittaamassa. Metsäkustannus. 327 s

Metsänomistajien puukaupallinen toiminta.

TutkimusartikkeliTutkimuksessa selvitettiin yksityismetsänomistajien toimintaa puukaupassa ja puuntarjonnan sopeutusta kantohintojen muutoksiin. Puunmyyjät ryhmiteltiin puukauppaan liittyvien tavoitteiden ja puukaupallisen informaation käytön perusteella. Tavoitteet jaettiin metsänhoidollisiin ja hakkuutulotavoitteisiin sekä puukaupallisiin huippuhintatavoitteisiin. Informaatiopalvelujen käyttö jaettiin itselliseen toimintaan, yhdistys- tai ostajaorientoitumiseen. Huippuhintoja tavoittelevat hankkivat aktiivisesti markkinainformaatiota, reagoivat myyntihetken kantohintaan ja saivat mäntytukkipuun kaupassa muita metsänomistajia korkeammat kantohinnat. Muut metsänomistajat sopeuttivat puuntarjontaa varsinaisen myyntihetken kantohinnan sijasta edellisen neljännesvuosijakson hintamuutoksiin perustuen. Metsänhoitoyhdistyksen informaatiopalveluja käyttäneillä havaittiin muita korkeampia kantohintoja, mikäli myynnin tavoitteena eivät olleet huippuhinnat. Ostajien informaatiopalvelujen käyttöön orientoituneilla puunmyyjillä keskimääräiset kantohinnat jäivät alhaisiksi

Metsä maatilataloudessa – yhteissuunnittelun ongelmia ja haasteita

Tieteen tor

Kotitalouksien terveysmenojen vaikutukset köyhyyteen Suomessa

Köyhyyttä mitataan usein kotitalouksien tulojen perusteella ilman että vaihtelevia kulutustarpeita, esimerkiksi terveydenhuoltoon liittyen, huomioidaan. Tässä tutkimuksessa täydennämme näkökulmaa ja katsomme, kuinka paljon ja missä väestöryhmissä kotitalouksien terveysmenot lisäävät tuloköyhyyttä Suomessa vuonna 2017. Lisäksi vertailemme eri terveysmenolajien, kuten lääkeostojen ja julkisen terveydenhuollon asiakasmaksujen, vaikutuksia köyhyyteen. Tulosten perusteella terveysmenot lisäävät Suomen pienituloisuusastetta yhden prosenttiyksikön ja minimibudjettiköyhyyttä puoli prosenttiyksikköä. Yli 85-vuotiailla köyhyys lisääntyy eniten. Terveysmenot lisäävät köyhyyttä myös työkyvyttömyyseläkeläisillä, 75−84-vuotiailla ja työttömillä. Valtaosa (70 %) terveysmenojen köyhdyttävästä vaikutuksesta kohdistuu niille kotitalouksille, jotka ovat jo tulojen perusteella köyhiä. Eri terveysmenolajeista suurimmat köyhdyttävät vaikutukset on julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuilla

Kotitalouksien terveysmenojen vaikutukset köyhyyteen Suomessa

Köyhyyttä mitataan usein kotitalouksien tulojen perusteella ilman että vaihtelevia kulutustarpeita, esimerkiksi terveydenhuoltoon liittyen, huomioidaan. Tässä tutkimuksessa täydennämme näkökulmaa ja katsomme, kuinka paljon ja missä väestöryhmissä kotitalouksien terveysmenot lisäävät tuloköyhyyttä Suomessa vuonna 2017. Lisäksi vertailemme eri terveysmenolajien, kuten lääkeostojen ja julkisen terveydenhuollon asiakasmaksujen, vaikutuksia köyhyyteen. Tulosten perusteella terveysmenot lisäävät Suomen pienituloisuusastetta yhden prosenttiyksikön ja minimibudjettiköyhyyttä puoli prosenttiyksikköä. Yli 85-vuotiailla köyhyys lisääntyy eniten. Terveysmenot lisäävät köyhyyttä myös työkyvyttömyyseläkeläisillä, 75−84-vuotiailla ja työttömillä. Valtaosa (70 %) terveysmenojen köyhdyttävästä vaikutuksesta kohdistuu niille kotitalouksille, jotka ovat jo tulojen perusteella köyhiä. Eri terveysmenolajeista suurimmat köyhdyttävät vaikutukset on julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuilla.</p

Incentives, Health, and Retirement: Evidence from a Finnish Pension Reform

We analyse the effects of changes in retirement incentives on retirement behaviour, utilising a Finnish pension reform implemented in 2005. The reform generated financial incentives to postpone retirement for some groups of individuals. Using detailed administrative data on individual health, we focus on whether individual reactions to incentives vary according to health status, and analyse whether individuals with poor health are also able to take advantage of the potential monetary benefits associated with the reform. We find that many types of individuals react to retirement incentives, and the reaction does not vary according to health status in a systematic way. Hence there does not seem to be a trade-off between providing incentives to postpone retirement and equal treatment of individuals with different health status.nonPeerReviewe