Individual differences in processing written irony

Theoretical accounts of irony comprehension assume that when an ironic utterance is unfamiliar and the context does not prime for ironic interpretation, processing should take longer than when reading the same utterance with a literal meaning. This slowdown reflects problems in integrating the utterance into the developing text representation, which results in a reanalysis of the utterance. Similar assumptions are made about other forms of figurative language, such as metaphors, although studies have shown that there are differences in the cognitive demands of different forms of figurative language. Until fairly recently, most of the studies have ignored possible individual differences in irony comprehension among healthy adults. Recent results have suggested that there might be individual differences in irony comprehension related to working memory capacity (WMC) and emotion processing. In the present thesis, I wanted to answer the following questions: 1) How do readers resolve the meaning of irony? 2) How do individual differences in WMC and the ability to process emotional information affect the processing of irony? and 3) Does the processing of irony differ from the processing of other forms of figurative language, namely metaphors? These questions were examined in four studies using eye-tracking to tap into the detailed time-course of resolving the meaning of irony. The results of these studies showed that readers need to reprocess the ironic utterance to achieve the intended meaning, as suggested by the theories on irony comprehension. WMC aids this process by helping readers to keep contextual information in their mind while they integrate the meaning of the utterance with the context and/or inhibit a more salient literal interpretation while making the inference. Emotion processing abilities help to recognize the emotional cues of irony; readers with a poorer ability to process emotional information need to rely more on textual context to resolve the ironic meaning. Finally, resolving the ironic meaning differs from resolving other forms of figurative language, namely metaphors. Metaphors are easier to comprehend, and the processing of the intended meaning of metaphors starts at an earlier stage of reading. Moreover, emotion processing abilities are related to the processing of irony, but not metaphors. Based on the findings of this thesis, I present a new theoretical framework, the Cumulative Evidence Model.Yksilölliset erot kirjoitetun ironian prosessoinnissa Ironian ymmärtämisen teorioiden mukaan ironisen lausahduksen merkityksen ratkaiseminen kestää pidempään kuin saman lausahduksen prosessointi kirjaimellisessa merkityksessä, mikäli lausahdus ei ole entuudestaan tuttu ja jos sitä ei ole voinut ennakoida. Tämän hidastumisen ajatellaan heijastavan virkkeen uuden merkityksen liittämistä aiempaan tekstikontekstiin, mikä edellyttää virkkeen uudelleen prosessointia. Muiden kuvaannollisen kielen muotojen, kuten metaforien, merkityksen ymmärtämisen on oletettu tapahtuvan samankaltaisen prosessin kautta. Lisäksi pitkään on oletettu, että terveet aikuiset ymmärtävät ironiaa samalla tavoin. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että eri kuvaannollisen kielen muotojen ymmärtäminen edellyttää lukijalta erilaisia kognitiivisia taitoja. Lisäksi viimeaikaiset tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että ironian ymmärtämisessä on yksilöllisiä eroja, jotka voisivat liittyä työmuistin kapasiteettiin ja emotionaalisen tiedon prosessointikykyyn. Tässä tutkielmassa halusin selvittää: 1) kuinka lukijat ratkaisevat ironisen lausahduksen merkityksen, 2) kuinka yksilölliset erot työmuistin kapasiteetissa ja emotionaalisen informaation prosessoinnissa vaikuttavat ironian prosessointiin ja 3) kuinka ironian prosessointi eroaa muiden kuvaannollisen kielen muotojen, kuten metaforien, prosessoinnista. Näitä tutkimuskysymyksiä selvitettiin neljässä osatutkimuksessa silmänliikemenetelmän avulla. Menetelmän avulla on mahdollista seurata reaaliajassa ymmärtämisprosessin etenemistä. Tutkielman tulokset osoittavat, että lukijat prosessoivat ironisen virkkeen uudelleen ymmärtääkseen sen tarkoitetun merkityksen. Työmuistin kapasiteetti auttaa tässä prosessissa joko auttamalla lukijoita pitämään mielessään konteksti-informaatiota, jotta he voivat integroida uuden merkityksen siihen, tai auttamalla lukijoita torjumaan ironisen lausahduksen kirjaimellisen merkityksen tulkintaprosessin aikana. Emotionaalisen informaation prosessointikyky auttaa lukijaa tunnistamaan ironisen kommentin emotionaalisen viestin; ne lukijat joiden emootioiden prosessointikyky on heikko, joutuvat tulkintaa tehdessään nojaamaan enemmän kontekstissa esitettyihin vihjeisiin. Tutkimuksen tulokset osoittavat myös, että ironian prosessointi eroaa metaforien prosessoinnista. Metaforat ovat helpompia ymmärtää ja niiden merkityksen prosessointi alkaa varhaisemmassa vaiheessa. Lisäksi emotionaalisen informaation prosessointikyky liittyy vain ironian prosessointiin. Tämän tutkielman löydöksiin perustuen esitän uuden teoreettisen viitekehyksen ironian ymmärtämiseen, kumuloituvien todisteiden mallin

An eye-tracking study of reading long and short novel and lexicalized compound words

An eye-tracking experiment examined the recognition of novel and lexicalized compound words during sentence reading. The frequency of the head noun in modifier-head compound words was manipulated to tap into the degree of compositional processing. This was done separately for long (12–16 letter) and short (7-9 letters) compound words. Based on the dual-route race model (Pollatsek et al., 2000) and the visual acuity principle (Bertram & Hyönä, 2003), long lexicalized and novel compound words were predicted to be processed via the decomposition route and short lexicalized compound words via the holistic route. Gaze duration and selective regression-path duration demonstrated a constituent frequency effect of similar size for long lexicalized and novel compound words. For short compound words the constituent frequency effect was negligible for lexicalized words but robust for novel words. The results are consistent with the visual acuity principle that assumes long novel compound words to be recognized via the decomposition route and short lexicalized compound words via the holistic route

Autismikirjon häiriöiden yhteys epilepsiaan ja perheessä esiintyviin psykiatrisiin häiriöihin. Väestöön pohjautuva epidemiologinen tutkimus

Tämän väestöön pohjautuvan epidemiologisen tutkimuksen tavoitteena oli tutkia autismikirjon häiriöiden yhteyttä epilepsiaan ja perheessä esiintyviin psykiatrisiin häiriöihin. Tutkimus on osa laajempaa FIPS-A (Finnish Prenatal Study of Autism and Autism Spectrum Disorders) pesitettyä tapaus-verrokkitutkimusta, joka pohjautuu kansalliseen syntymäkohorttiin. Tutkittavat olivat syntyneet Suomessa 1.1.1987–31.12.2005 ja heille oli diagnosoitu 31.12.2007 mennessä autismikirjon häiriö (n=4713). Tieto autismikirjon häiriön diagnoosista kerättiin hoitoilmoitusrekisteristä. Syntymärekisteristä poimitut kaltaistetut verrokit olivat henkilöitä, joilla hoitoilmoitusrekisterin tietojen mukaan ei ollut diagnosoitu autismikirjon häiriötä eikä keskivaikeaa tai vaikeaa älyllistä kehitysvammaisuutta. Tutkittavat kaltaistettiin yksilöllisesti suhteessa neljään verrokkiin sukupuolen, syntymäpäivän (+/- 30 päivää) ja syntymäpaikkakunnan mukaan (n=18 849). Tutkimuksen tulosten mukaan epilepsiaa esiintyi enemmän autismikirjon häiriötä sairastavilla lapsilla kontrolleihin verrattuna. Autismikirjon häiriöiden ja epilepsian välinen yhteys oli suhteellisesti voimakkaampi, jos tutkitulla esiintyi rinnakkaishäiriönä älyllistä kehitysvammaisuutta, erityisesti tytöillä. Autismikirjon häiriötä sairastavien lasten vanhemmilla ja sisaruksilla esiintyi kontrollien vanhempiin ja sisaruksiin verrattuna enemmän psykiatrisia häiriöitä. Lapsen autismikirjon häiriöt olivat yhteydessä äitien ja isien skitsofreniakirjon häiriöihin, affektihäiriöihin, muihin ahdistuneisuus- ja persoonallisuus-häiriöihin ja ei-psykoottisiin häiriöihin kuten myös tyypillisesti lapsuusiässä alkaviin häiriöihin. Autismikirjon häiriöt olivat yhteydessä myös äidin päihdehäiriöihin. Sisarusten kohdalla autismikirjon häiriöt olivat yhteydessä kaikkiin tutkittuihin häiriöihin lukuun ottamatta päihdehäiriöitä. Autismikirjon häiriöt olivat suhteellisesti voimakkaimmin yhteydessä sisaruksen lapsuusiässä puhkeaviin häiriöihin eli sisaruksen autismikirjon häiriöihin, tic-häiriöihin, aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöihin, oppimisen ja motoriikan häiriöihin, älylliseen kehitysvammaisuuteen, käytös- ja uhmakkuushäiriöihin sekä lapsuusiän tunne-elämän häiriöihin. Lisäksi autismikirjon häiriöt olivat yhteydessä sisaruksen skitsofreniakirjon häiriöihin, affektihäiriöihin, ahdistuneisuushäiriöihin ja muihin neuroottisiin ja persoonallisuushäiriöihin ja ei-psykoottisiin häiriöihin. Tulokset viittaavat siihen, että kliinisesti erillisinä näyttäytyvät häiriöt voivat olla etiologisesti yhteneväisempiä kuin mitä tällä hetkellä ymmärretään ja niillä on yhteisiä riskitekijöitä.The association of autism spectrum disorders with epilepsy, and familial psychiatric disorders. Population-based epidemiological study. The aim of the present population-based epidemiological study was to examine the association of autism spectrum disorders (ASD) with epilepsy and psychiatric disorders among the family members. The study was part of the Finnish Prenatal Study of Autism and Autism Spectrum Disorders (FIPS-A), a nested case-control study based on a national birth cohort. Cases were born between 1.1.1987–31.12.2005 in Finland and followed-up until 31.12.2007 for the diagnosis of ASD (n=4713). Data of the ASD diagnosis was gathered from the Finnish Hospital Discharge Register. Matched controls were identified from the Finnish Birth Register and had no diagnosis of either ASD or severe or profound intellectual disability according to the Finnish Hospital Discharge Register. Each case was individually matched to four controls for sex, date of birth (+/- 30 days) and place of birth (n=18 849). According to the results, epilepsy was more common among ASD cases than among the controls. The association between ASD and epilepsy was relatively stronger if the case was diagnosed with co-occurring intellectual disability, especially among females. The parents and the siblings of the ASD cases were more often diagnosed with psychiatric disorders than were the parents and siblings of the controls. ASD was associated with maternal and paternal schizophrenia spectrum disorders, affective disorders, neurotic and personality disorders and other nonpsychotic disorders as well as disorders usually diagnosed in childhood. ASD was also associated with maternal substance abuse disorders. Among siblings, ASD was associated with all psychiatric disorders examined except for substance abuse disorders. The relatively strongest associations with ASD were observed in sibling’s childhood onset disorders including ASD, tic disorders, attention deficit hyperactivity disorder, learning and coordination disorders, intellectual disability, conduct and oppositional disorders and emotional disorders with onset specific to childhood. In addition, ASD was associated with sibling’s schizophrenia spectrum disorders, affective disorders, anxiety disorders, and other neurotic and personality disorders and other nonpsychotic disorders. The findings suggest that clinically distinct disorders might be etiologically more similar than currently understood and share common risk factors.Siirretty Doriast

Talousjohtamistiimin ja johtoryhmän välinen vuorovaikutus ja keskinäiset odotukset

Talousjohtamistiimien tuottamat raporttinivaskat jäävät kiireiseltä organisaation johdolta helposti lukematta. Raportointi voidaan kokea työlääksi sekä niiden käyttäjien että tekijöiden näkökulmasta, mikäli raportoitavat tiedot ovat hyvin laaja-alaisia tai liian tarkkoja. Vaikka talousraportointia ja raporttien sisältöä on tutkittu runsaasti, ei raportointiin liittyviä haasteita ole saatu poistettua. Tässä tutkimuksessa aihetta lähestytään johtoryhmän ja talousjohtamistiimin keskinäisestä vuorovaikutuksesta ja odotuksista käsin. Jos raportointia tutkimalla sen haasteisiin ei ole pystytty vastaamaan, voisiko vuorovaikutusta ja odotuksia tutkimalla parantaa johtoryhmän ja talousjohtamistiimin välistä yhteistyötä? Tutkimuksen tarkoituksena oli muodostaa käsitys siitä, mitkä asiat hyvän vuorovaikutuksen osalta koetaan tärkeiksi ja mitä keskinäisiä odotuksia johtoryhmällä ja talousjohtamistiimillä on. Tavoitteena oli tuottaa käytännön työssä hyödynnettävää tietoa johtoryhmien ja talousjohtamistiimien toiminnan tueksi. Tutkielma on laadullinen ja se toteutettiin sähköpostihaastatteluna. Haastatteluihin osallistui yhteensä seitsemän johtoryhmän ja talousjohtamistiimin edustajaa keskisuurista ja suurista organisaatioista. Haastatteluiden lisäksi aineistoa täydennettiin kuudella aihepiirin artikkelilla ja kahdella raportilla. Aineisto analysoitiin sisällön analyysin abduktiivisella menetelmällä. Hyvän vuorovaikutuksen osalta tärkeinä pidettiin avoimuutta ja ymmärrystä sekä puhuttavasta asiasta että termistöstä. Tärkeiksi hyvän vuorovaikutuksen edellytyksiksi koettiin myös luottamus sekä molemminpuolinen kunnioitus ja ymmärrys. Avoimen toiminnan edellytyksenä puolestaan pidettiin kykyä osata kuunnella ja kysyä. Odotusten osalta johtoryhmä toivoi talousjohtamistiimiltä raportointia aktiivisempaa ja erityisesti laajempaa osallistumista esimerkiksi toiminnan kehittämiseen ja strategiseen toimintaan ja talousjohtamistiimi toivoi saavansa johtoryhmältä laajemmin tietoa ja palautetta tuottamansa tiedon hyödyllisyydestä, ja selkeitä ohjeita oman toimintansa tueksi. Tieto siitä, mikä on relevanttia ja mikä ei, nähtiin tärkeäksi

Samband mellan autismspektrumströningar och epilepsi

Kvalitativa avvikelser i den sociala interaktionen och kommunikationen samt beteendemässigasärdrag hör till symtombilden i autismspektrumstörningar. Det förekommer betydandevariation i symtomens svårighetsgrad och i symtombilden, vilket ställer krav på bedömningenoch behandlingen. Patienterna har oftare än vanligt samtidiga neurologiska störningar, främstpsykisk utvecklingsstörning1 och epilepsi. Detta gäller särskilt för flickor, vilket kan dockeventuellt bero på underdiagnostik av autismspektrumstörningar hos flickor med normaltill hög kognitiv kapacitet. Också epilepsipatienter har autismspektrumstörningar oftare ängenomsnittet. Noggrann diagnostik för att upptäcka eventuell samsjuklighet är således enviktig del av bedömningen av både autismspektrumstörningar och epilepsi.</p

Introduction to the special issue on new approaches to figurative language research

The use and interpretation of figurative expressions (e.g., irony, idiom, and metaphor) is an integral part of everyday human communication. Thus, the ability to comprehend figurative language underpins successful communication and social functioning. Despite this, there is an ongoing debate regarding the fundamental cognitive and neural processes that support figurative language comprehension. In addition, relatively little is known regarding the additional challenges that can be faced in many situations, for example, when communicating in one’s second language, or with partners from a different culture, or when integrating information across different modalities. The purpose of this special issue is to showcase some of the latest research in this area, utilizing state of the art methods to examine comprehension (e.g., eye-tracking and EEG) and investigating how certain factors, such as cultural and individual differences and multimodal stimuli affect the comprehension process

Sosiaali- ja terveydenhuollon moniammatillisten tiimien johtaminen työhyvinvoinnin näkökulmasta:systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Tiivistelmä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää ja tuoda yhteen tieto, miten moniammatillisten tiimien johtamista työhyvinvoinnin näkökulmasta on sosiaali- ja terveydenhuollossa tutkittu ja mitä teemoja aiheeseen liittyen nousee esille. Tavoitteena on tuottaa ajankohtaista ja käytännön työssä hyödynnettävää tietoa ja tarjota suuntaa tuleville tutkimuksille. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tiedonhaku tehtiin järjestelmällisesti Cinahl-, Scopus- ja Medic -tietokantoihin. Tutkimukseen valittujen alkuperäistutkimusten laatu arvioitiin mukaillen laadullisia ja määrällisiä Joanna Briggs -instituutin laatimia kriittisen arvioinnin tarkistuslistoja. Analysoitava aineisto muodostui 7 alkuperäisartikkelista. Aineiston analysoinnissa käytettiin induktiivista sisällönanalyysia. Tämä systemaattinen kirjallisuuskatsaus antaa kuvan siitä, miten sosiaali- ja terveysalan moniammatillisten tiimien johtamista on työhyvinvoinnin näkökulmasta tutkittu ja mitä teemoja moniammatillisten tiimien johtamisesta työhyvinvoinnin näkökulmasta nousee esille. Suurin osa tämän tutkimuksen alkuperäisartikkeleista olivat määrällisiä tutkimuksia ja tehty Yhdysvalloissa. Kaksi seitsemästä tutkimuksesta käsitteli autenttista johtamista työhyvinvoinnin näkökulmasta. Teemoina esille nousivat johtajaan, johtamistyyliin sekä johtajan mahdollistamiin toimintatapoihin liittyvät piirteet. Työhyvinvoinnin näkökulmasta moniammatillisten tiimien johtamisessa korostuivat erityisesti johtajan johtamistyyli ulkoiselle työhyvinvoinnille, tiimin jäsenten osallistaminen, kunnioitus, työympäristö ja konfliktinhallintataidot.Leadership in multiprofessional social and health care teams from job satisfaction’s viewpoint : a systematic literature review. Abstract. The purpose of this study is to review and bring together the information of the leadership in multiprofessional health and social care teams from job satisfaction’s viewpoint. In additional the purpose is to review what themes come up of the topic. The aim of this study is to produce a current information to utilize in practical work and offer direction for the future researchers. This systematic literature review was conducted systematically within the Cinahl-, Scopus- and medic -databases. The quality of the original studies selected for the study was assessed according to the qualitative and quantitative critical evaluation checklists prepared by the Joanna Briggs Institute. The literature to be analyzed consisted of 7 original articles. Inductive content analysis was used to analyze the data. This systematic literature review provides a picture what kind of research data already exists of leadership in multiprofessional health and social care teams from job satisfaction’s viewpoint as well as what themes come up of the topic. Most of this systematic literature review’s original studies were quantitative studies and made in United States. Two of seven studies concerned the authentic leadership from job satisfaction perspective. The themes that comes up were related the features of the leader, leadership styles and practices enabled by the leaders. Specially of the leadership in multiprofessional health and social care teams from job satisfaction’s viewpoint emphasized the importance of leadership style for the external job satisfaction, inclusion of team members, respect, working environment and leader’s conflict management skills

Knowledge is a river and education is like a stairway: An eye movement study on how L2 speakers process metaphors and similes

Very little is known about the processes underlying second language (L2) speakers’ understanding of written metaphors and similes. Moreover, most of the theories on figurative language comprehension do not consider reader-related factors. In the study, we used eye-tracking to examine how native Finnish speakers (N = 63) read written English nominal metaphors (“education is a stairway”) and similes (“education is like a stairway”). Identical topic–vehicle pairs were used in both conditions. After reading, participants evaluated familiarity of each pair. English proficiency was measured using the Bilingual-language Profile Questionnaire and the Lexical Test for Advanced Learners of English. The results showed that readers were more likely to regress within metaphors than within similes, indicating that processing metaphors requires more processing effort than processing similes. The familiarity of a metaphor and L2 English proficiency modulated this effect. The results are discussed in the light of current theories on figurative language processing.</p

An eye-tracking study of reading long and short novel and lexicalized compound words

An eye-tracking experiment examined the recognition of novel and lexicalized compound words during sentence reading. The frequency of the head noun in modifier-head compound words was manipulated to tap into the degree of compositional processing. This was done separately for long (12–16 letter) and short (7-9 letters) compound words. Based on the dual-route race model (Pollatsek et al., 2000) and the visual acuity principle (Bertram & Hyönä, 2003), long lexicalized and novel compound words were predicted to be processed via the decomposition route and short lexicalized compound words via the holistic route. Gaze duration and selective regression-path duration demonstrated a constituent frequency effect of similar size for long lexicalized and novel compound words. For short compound words the constituent frequency effect was negligible for lexicalized words but robust for novel words. The results are consistent with the visual acuity principle that assumes long novel compound words to be recognized via the decomposition route and short lexicalized compound words via the holistic route.</p

The ability to recognise emotions predicts the time-course of sarcasm processing: Evidence from eye movements

A core feature of sarcasm is that there is a discrepancy between the literal meaning of the utterance and the context in which it is presented. This means that a sarcastic statement embedded in a story introduces a break in local coherence. Previous studies have shown that sarcastic statements in written stories often elicit longer processing times than their literal counterparts, possibly reflecting the difficulty of integrating the statement into the story’s context. In the present study, we examined how sarcastic statements are processed when the location of the local coherence break is manipulated by presenting the sarcastic dialogues either before or after contextual information. In total, 60 participants read short text paragraphs containing sarcastic or literal target statements, while their eye movements were recorded. Individual differences in ability to recognise emotions and working memory capacity were measured. The results suggest that longer reading times with sarcastic statements not only reflect local inconsistency but also attempt to resolve the meaning of the sarcastic statement. The ability to recognise emotions was reflected in eye-movement patterns, suggesting that readers who are poor at recognising emotions are slower at categorising the statement as sarcastic. Thus, they need more processing effort to resolve the sarcastic meaning.</p