Ilmakehä muuttuu ja kasvillisuus sen mukana

Alailmakehän otsoni- ja hiilidioksidipitoisuuden on arvioitu kaksinkertaistuvan seuraavan sadan vuoden aikana. Kehitys jatkuu samansuuntaisena vielä vuosikymmeniä, vaikka suunnitellut päästörajoitukset toteutuisivat.vo

Tiedonsiirtotekniikoiden vertailu taloyhtiöissä

Tässä opinnäytetyössä vertailtiin neljää eri tiedonsiirtotekniikkaa taloyhtiösovelluksissa. Vertailtavat tekniikat olivat FTTH, VDSL2, G.fast ja DOCSIS 3.0. Työ tehtiin yhteistyössä Lounea Palvelut Oy:n kanssa, joka toimii paikallisoperaattorina Lounais-Suomen alueella. Lounea Palvelut Oy tarjoaa taloyhtiöasiakkailleen FTTH-, VDSL2- ja aikaisempia DOCSIS-tekniikan palveluja ja halusi tutkia mahdollisuutta laajentaa verkossaan G.fast- ja DOCSIS 3.0 -muodoissa tarjottavia palveluita. Työssä selvitettiin internetin periaatetta ja toimintaa sekä tiedonsiirron yleisluonnetta. Tiedonsiirron nopeuden ja tekniikoiden kehitystä käsiteltiin lyhyesti sekä tutustuttiin taloyhtiöihin, jotka olivat pääasiallinen kohderyhmä. Taloyhtiöistä kuvattiin liittymismahdollisuudet ja erityyliset tiedonsiirtoverkot eri aikakausilta. Taloyhtiöiden tiedonsiirtoverkkojen mahdollisia muutostöitä ja niihin liittyviä määräyksiä käsiteltiin Viestintäviraston 65 B/2016 M:ssä annettujen velvoitusten nojalla. Työssä tutkittiin tiedonsiirtopalvelujen liittymisvaihtoehtoja, niiden ominaisuuksia sekä lisäksi esitettiin havainnekuvia verkkojen rakenteista. Toteutusten vertailussa tuotiin esiin tekniikoiden liittyjämääriä, asennuskustannuksia ja kokonaiskustannuksia. Laitteiden yksityiskohtaisia tietoja ja hintoja ei tuotu esille yrityksen toivomuksesta. Vertailussa esitettiin taulukoiden ja kaavioiden avulla tarpeellisia tietoja. Pohdinnassa selvitettiin vertailusta saatuja tuloksia ja ehdotettiin tekniikoiden parhaita käyttökohteita. Käyttökohteiden lisäksi eriteltiin syy FTTH-asennustekniikan vähentyneeseen mielenkiintoon taloyhtiöiden tiedonsiirtoverkkojen saneerauksissa.In this thesis four different modern data transfer techniques used in housing cooperatives were compared. The techniques were FTTH, VDSL2, G.fast and DOCSIS 3.0. The thesis was made in collaboration with Lounea Palvelut Oy which is a local telecom operator in south-west Finland. This thesis is focuses mainly on existing housing cooperative solutions. The company already offer FTTH and VDSL2 to their customers, but they wanted to inspect the possibilities of expanding G.fast and DOCSIS 3.0 in their selection. The basic concepts of Internet are introduced to the reader at first, followed by a discussion on housing cooperatives and the communication networks that have been utilized in them in the past decades. The changes and standards in communications networks are shown in relation to the regulation 65 B/2016 from Finnish Communications Regulatory Authority. The data transfer techniques and their features are introduced next. Moreover, they are compared by data speeds and installation prices, and the comparing is illustrated by worksheets and diagrams. The company did not want to share information about the exact devices and prices so they are not introduced. Possible uses for the data transfer techniques were presented in the speculation chapter. A discussion is also offered on, from the perspective of telecom operators and their customers, why FTTH is not a very suitable installation technique in cooperative housing anymore

“my wife says that you can be hooked on face powder or whatever you call it” A Corpus Based Study on Extender Tags from a Learner Language Perspective

This thesis studies how native speakers of Finnish use extender tags in spoken English. This linguistic phenomenon in English has been examined since the 1970’s. The learner corpus perspective, however, is a newly developing research area in the field. It has been made possible by the availability of learner corpora. This study utilizes the oral performances from the YKI-corpus which is comprised of the tests of The National Certificates of Language Proficiency in Finland. The data includes 360 recordings and the background information on the test participants from the YKI-corpus. The research employed a mixed-methods approach to examine the use of extender tags. The study was based on a quantitative research approach, but a qualitative approach was used to examine the environment of extender tags. In addition, the results are compared with two studies conducted abroad. The effect of social variables on the use of extender tags was studied by using the Orange toolkit. According to the quantitative analysis, the three most popular extender tags are and so on, or something like that and or something. The analysis of social variables suggest that a higher level of education and youth promote the usage of extender tags. In terms of pedagogical implications of the study, it can be stated that the use of extender tags should be taken into consideration in language teaching. Students should learn to recognize different variants of extender tags and gradually also learn how to use them. Future research could concentrate on the functional properties of extender tags by conducting a deeper qualitative analysis.Koska vakiintunutta käännöstä englannin extender tag -ilmaisulle ei ole suomeksi olemassa, olen suomentanut ilmaisun sanalla laajennusliite, jota käytän tässä tiivistelmässä. Tämä pro gradu -tutkielma kartoittaa, miten suomea äidinkielenään puhuvat englannin oppijat käyttävät englannin laajennusliitteitä (extender tag) puheessaan. Kyseessä oleva englannin kielen ilmiö on itse asiassa yhtä vanha kuin itse englanninkieli (Carroll 2008, 7). Vanhimpia mainintoja laajennusliitteen käytöstä löytyy Shakespearen teksteistä, joissa esiintyy and things -laajennusliite vuoden 1596 tietämillä (Tagliamonte & Denis 2010, 340). Oxfordin englannin sanakirjassa ensimmäinen maininta and things -laajennusliitteen käytöstä on vuodelta 1601. Varhaisimmat yritykset analysoida tätä kielellistä ilmiötä juontavat juurensa 1970-luvulle (Cristal & Davy 1975 ja Ball & Ariel 1978). Sittemmin laajennusliitteen käytön tutkimus on yleistynyt ja 2000-luvulla mukaan on tullut vieraankielen oppijan näkökulma. Tutkimus on myös laajentunut käsittämään englannin lisäksi muita kieliä, kuten esim. ruotsi (Winter & Norrby 2000), saksa (Overstreet 2005), espanja (Cortés Rodríguez 2006), japani (Watanabe 2014) ja persiankieli (Parvaresh et al. 2012). Tutkielman tarkoitus on myös selvittää, mitkä sosiaaliset tekijät mahdollisesti vaikuttavat laajennusliitteiden käyttöön. Suomessa aiheeseen liittyvää vastaavanlaista tutkimusta ei ole tehty. Mari Metsä-Ketelän (2016) tutkimus poikkeaa tästä tutkielmasta siinä, että hän tutki and so on, et cetera ja or something (like that) -laajennusliitteiden käyttöä kansainvälisen kommunikoinnin yhteydessä akateemisessa ympäristössä. Tämä tutkielma hyödyntää YKI-korpusta, jonka Soveltavan kielentutkimuksen keskus on koostanut Yleisten kielitutkintojen testiaineistosta. Tutkielma pyrkii vastaamaan kolmeen tutkimuskysymykseen, jotka ovat: 1. Mikä on laajennusliitteiden esiintymistiheys YKI-korpuksen englanninkielen suullisessa testiosuudessa? 2. Millaisia laajennusliitteitä rakenteeltaan suomalaiset englannin kielen oppijat käyttävät? 3. Mikä on erilaisten sosiaalisten muuttujien kuten esim. iän, koulutustaustan ja testitason vaikutus laajennusliitteiden käyttöön? Tässä tiivistelmässä käydään läpi teoreettista taustaa sekä itse laajennusliitteitä havainnollistaen, että aiempiin tutkimuksiin viitaten, jonka jälkeen tutkimuksen materiaali ja menetelmät selostetaan. Lopuksi keskeisimmät tutkimustulokset esitellään johtopäätöksiä samanaikaisesti pohtien. Teoria ja aikaisemmat tutkimukset Laajennusliitteitä luonnehtii monimuotoisuus. Toisaalta niiden rakenne ja pituus vaihtelevat suuresti ja toisaalta ne voivat esiintyä kiinteinä kokonaisuuksina kuten esim. and so on tai et cetera. Tämän johdosta seuraava kuvaus pyrkii esittämään yleisimmin esiintyvät muodot. Perusmuodoltaan laajennusliitteet rakentuvat and/or -konjunktioista, määreistä ja pääsubstantiivista (head noun) (Overstreet 1999, Carroll 2008, Wagner et al. 2015). Pääsubstantiiveina voivat things ja stuff -substantiivien lisäksi toimia seuraavat substantiivit: one, people, shit ja crap (Tagliamonte & Denis 2010, 337). Laajennusliitteet jaetaan kahteen ryhmään sen mukaan, mikä konjunktio aloittaa liitteen (adjunctives/disjunctives). Yksi tärkeimmistä laajennusliitteisiin liittyvistä ominaisuuksista on anaforinen viittaus (anaphoric reference). Kielitieteellinen tutkimus on lähestynyt laajennusliitteiden käyttöä monesta eri näkökulmasta, mikä heijastuu terminologian moninaisuutena. Kielen oppijan näkökulman myötä esiin on noussut sanarypäs-käsite (multi word units/ MWU). Kielenoppija omaksuu kieltä sanaryhmittäin eikä pelkästään sana kerrallaan (Vetschinnikova 2019, 1). On kuitenkin huomattava, että laajennusliitteet ovat vain yksi sanarypäs-käsitteen alle kuuluva kielen sanaston osa-alue. Kuten edellä on mainittu, aiheeseen liittyvää tutkimustietoa löytyy melko runsaasti. Tähän pro-gradu-tutkielmaan otettiin mukaan kahden tutkijan tutkimustulokset, joihin tämän tutkielman tuloksia verrattiin. Vertailun avulla selvitettiin, miten suomalaiset englanninkielen oppijat sijoittuvat kansainvälisesti. Buysse (2014) tutki hollantia äidinkielenään puhuvien englanninkielen oppijoiden korpusta ja Aijmer (2015) puolestaan käytti tutkimuksessaan ruotsalaisten englannin oppijoiden korpusta. Tutkimuksen aineisto ja menetelmät YKI-korpus koostuu aikuisille tarkoitetusta kielitaitotestistä, joka voidaan suorittaa kolmella eri testitasolla (basic, intermediate, advanced). YKI-korpuksen aineisto on jaettu vanhempaan ja uudempaan osaan vuoden 2010 ollessa jakolinjana. Tutkimuksen aineistoksi valittiin 360 äänitettä Yleisen kielitutkinnon englannin testin suullisen osion neljännen tehtävän suorituksista. Kyseisen suullisen testiosuuden pituus on 2 minuuttia. Kaiken kaikkiaan aineiston kesto on 12 tuntia. YKI-korpus ei sisällä äänitteiden transkriptioita, joten kuuntelun jälkeen laajennusliitteitä sisältävät lauseet sekä niitä edeltävä konteksti transkriboitiin. Löydetyt laajennusliitteet jaettiin kolmeen ryhmään testitasoittain sekä vanhan että uuden aineiston osalta. Ensimmäinen ryhmä alkaa and-konjuntiolla, toinen or-konjuntiolla. Kolmannessa ryhmässä ovat ne laajennusliitteet, jotka eivät sisällä konjunktiota. Laajennusliitteiden ryhmittely, transkribointi ja esiintymistiheyksien laskeminen on suoritettu Orange-ohjelmaa - käyttäen. Tarkempaan analyysiin valittiin and stuff/thing (like that) ja and so on, joista ensimmäisten kohdalla tutkittiin anaforista viittausta sekä jälkimmäisen kohdalla laajennusliitteen käyttöä listan muodostuksen osatekijänä. Lisäksi or-laajennusliitteiden konteksti kartoitettiin Aijmerin (2015) luetteloimien kollokaatioiden avulla. YKI-korpus sisältää myös testiin osallistuneiden antamia taustatieoja, joita hyödynnettiin sosiaalisten muuttujien tutkimuksessa. Tämän aineiston analysointiin käytettiin datan louhintaan kehitettyä Orange-ohjelmistoa. Lisäksi Mathematica-ohjelmistoa on käytetty lähinnä tutkimustuloksia esittävien kaavioiden kuvaamiseen. Keskeisimmät tutkimustulokset Analyysin tulosten mukaan suomalaiset englanninkielen oppijat käyttivät eniten and-konjunktiolla alkavia laajennusliitteitä. And-konjunktioiden alkavien osuus selittyy suurella and so on -laajennusliitteen käytöllä. Kolme suosituinta laajennusliitettä olivat: and so on, or something like that ja or something. Aivan poikkeuksellista and so on -käyttö ei ole kielenoppijoiden keskuudessa sillä Buyssen (2014) hollantia äidinkielenään puhuvien oppijoiden korpuksessa and so on -käyttö löytyy kolmannelta sijalta. Tutkimusten mukaan natiivit englanninkielen puhujat käyttävät and so on -laajennusliitettä yleensä joko kirjoitetussa tai virallisessa puheessa (Overstreet 1999, 7). Suomalaisten kielenoppijoiden suosima and so on -laajennusliitteen käyttö on osaltaan selitettävissä äidinkielen siirtovaikutuksella. Suomen kielen vastine ja niin edelleen on käännökseltään englantilaista versiota vastaava sekä rakenteeltaan että käytöltään. Koska and so on -laajennusliitettä esiintyi eniten korpuksessa, sitä tutkittiin listan muodostuksen osatekijänä. Analyysin tulokset vahvistavat Jeffersonin (1990) teorian listan muodostamisesta. Teorian mukaan puhujat pyrkivät muodostamaan listan, joka koostuu kolmesta osasta. Kun and stuff/things (like that) -laajennusliitteen käyttöä analysoitiin tarkemmin, osoittautui, että suomalaiset englannin kielen oppijat suosivat laajennusliitteen pidempää muotoa puheessaan. Buysse (2014) raportoi samasta ilmiöstä, mutta Aijmer (2015) ei nähnyt vastaavaa tutkimuksessaan. Yllättävä löydös oli se, että suomalaiset eivät käyttäneet puheessaan suuremmassa määrin and stuff (like that) -laajennusliitettä, mikä taas oli Buyssenin (2014) tutkimuksessa ominaista hollantia äidinkielenään puhuvien englannin kielen oppijoille. Buyssen mukaan runsas käyttö juontaa juurensa suuresta amerikkalaisten sarjojen tarjonnasta, jolloin and stuff (like that) -laajennusliitettä kuullaan paljon. Siitä huolimatta, että Suomessa on myös laaja amerikkalaisten sarjojen ja elokuvien tarjonta, eivät suomalaiset näyttäneen käyttävän and stuff (like that) niin paljon kuin hollantia tai ruotsia äidinkielenään puhuvat englanninkielen oppijat. And stuff/thing (like that) -laajennusliitteen kontekstin tutkiminen paljasti ristiriitaisuuksia stuff/things -pääsubstantiiviin ja sen anaforisen viittauksen kohteena olevan substantiivin välillä. Esimerkiksi pääsubstantiivia stuff oli käytetty viittamaan laskettavissa olevaan substantiiviin. Edellä mainitun tyyppistä laajennusliitteen käyttöä on todettu aikaisemmissa tutkimuksissa (Tagliamonte & Denis 2010). Sosiaalisten muuttujien analyysi osoitti, että mitään yksittäistä sosiaalista tekijä, joka vaikuttaa laajennusliitteiden käyttöön, ei voitu nimetä. Tutkimus kuitenkin antoi viitteitä siitä, että korkeampi koulutuksen taso sekä nuoruus edistivät laajennusliitteiden käyttöä. Aineiston analyysissä käytetty Orange-ohjelmiston käyttö osoittautui tämän tutkimuksen tekemiseen hyvin käyttökelpoiseksi lähinnä siksi, että sen käyttö ei vaadi ohjelmointitaitoja. Laskutoimituksen tuloksia on mahdollista tarkastella erilaisen graafisten kaavioiden avulla, jotka visualisoivat tuloksia. Tällöin aineistosta saattaa nousta esiin asioita, joiden tarkempi tarkastelu avaa uusia näkökulmia aineiston tulkitsemiseen. Tutkimusten perusteella voidaan todeta, että laajennusliitteiden käyttö tulisi ottaa huomioon opetuksessa. Opettajien tulee lisätä oppilaidensa tietoisuutta tämän kielellisen ilmiön suhteen. Oppilaiden tulisi oppia tunnistamaan erilaiset laajennusliitteiden erilaiset muunnelmat ja oppia käyttämään niitä oikeassa rekisterissä. Lopuksi voidaan todeta, että tämä tutkielma voi toimia lähtökohtana laajemmalle laajennusliitteiden tutkimukselle suomalaisten englanninkielen oppijoiden kielenkäytössä. Erityisesti syvällinen kvalitatiivinen laajennusliitteiden funktionaalisten ominaisuuksien tutkimus luonnollisissa keskustelutilanteissa olisi erinomainen tutkimuskohde. Tutkimukseen olisi syytä sisällyttää kyselylomake tai haastattelu, jotta yksityiskohtaisemmat taustatiedot saataisiin kartoitettua. Toinen tutkimus olisi hyvä kohdistaa oppimismateriaalien kartoittamiseen peruskouluissa ja lukioissa. Mielenkiintoista olisi selvittää, kuinka paljon laajennusliitteitä esiintyy opetusmateriaaleissa ja kuinka paljon opettajat itse kiinnittivät ilmiöön huomiota opettaessaan. Kielen oppijoille hyvä laajennusliitteiden hallinta tarjoaa vielä yhden työkalun sujuvaan kielen tuottamiseen

Making sense of strategic change during times of emotional turbulence

Objective of the study Much of the existing sensemaking research focuses on the sensemaking of people in manager positions, while little attention has been drawn into the sensemaking of frontline employees. In addition, the role of emotion in the sensemaking process has remained relatively unexplored. This study aims to fill these gaps by concentrating on the sensemaking processes and experienced emotions of frontline employees. The purpose of this study is to increase understanding about the ways in which frontline employees make sense of strategic change in times of emotional turbulence. This is done through three empirical research questions: 1) How do the frontline employees retrospectively make sense of strategic change? 2) What is the role of emotion in the frontline employees’ sensemaking process, and which aspects influence those emotions? 3) How does the organization’s culture support, accept and consider emotionality during implementation of strategic change? Methodology and analytical framework The empirical data is collected through ten semi-structured interviews with frontline employees working with business customers of a service company. The ways in which the interviewees describe 1) specific events, factors and elements of the strategic change process, 2) their feelings, experiences and understandings of the change, and 3) organizational culture and strategic change implementation in general, are analyzed. The organization has recently conducted a major restructuring program in one of its business units in Finland, causing changes in most of the employees’ job design. Before the current initiative, the organization has gone through various changes, including cooperation negotiations in multiple business units, and office closures in several locations. Therefore, the situation is characterized by emotional turbulence. Findings and conclusions The findings indicate that frontline employees make sense from multiple environmental cues, and emotion seems to play a key role in the sensemaking process. The way how an individual employee feels about the previous change programs, his/her participation opportunities, changes in his/her professional identity and the future direction of the organization, seems to have a great impact on sensemaking. The findings also suggest that sensemaking is an individual process, in which each individual actor connects, not only the environmental cues shared with the other organizational actors, but their own interpretation, personal experience and emotions of those cues. Additionally, lack of emotional focus in an organization may lead to a feeling among employees that expressing emotions is forbidden or that emotions should be distanced from working context. Therefore, it seems that by appreciating emotionality, sensemaking could be enhanced in organizations. Finally, a set of four best practices is formulated, providing practitioners with tools on how to successfully implement strategic change

Indigenous youth and international conservation law : Five case studies

The principle of intergenerational equity plays a fundamental role in international conservation law. In this article, we analyse in how far the principle is applied with regard to indigenous youth. By scrutinizing the Whaling Convention, the Ramsar Convention on Wetlands, the Convention on International Trade in Endangered Species of Wild Fauna and Flora, the Convention on Conservation of Migratory Species and the Convention on Biological Diversity, we analyse the extent to which key regimes in international conservation law have internalized the principle in relation to a stakeholder group that is not overly prominent. We conclude that there are fundamental differences between the regimes in question. Although the Ramsar Convention and the Biodiversity Convention have either included the principle from the outset or responded to a changing environmental discourse, the others show significant shortcomings in this regard. Therefore, it is important that institutions develop mechanisms to effectively address intergenerational equity, especially with regard to indigenous youth.Peer reviewe

Buprenorphine, Polydrug Use and Deaths

Peer reviewe

The Digital Knowledge Economy Index: Mapping Content Production

We propose the construction of a Digital Knowledge Economy Index, quantified by way of measuring content creation and participation through digital platforms, namely the code sharing platform GitHub, the crowdsourced encyclopaedia Wikipedia, and Internet domain registrations and estimating a fifth sub-index for the World Bank Knowledge Economy Index for year 2012. This approach complements conventional data sources such as national statistics and expert surveys and helps reflect the underlying digital content creation, capacities, and skills of the population. An index that combines traditional and novel data sources can provide a more revealing view of the status of the world’s digital knowledge economy and highlight where the (un)availability of digital resources may actually reinforce inequalities in the age of data

Concomitant drugs with buprenorphine user deaths

Background: Buprenorphine is abused in several countries notwithstanding its benefits as an analgesic and as an opioid agonist treatment medication. Benzodiazepines and alcohol have previously been associated with buprenorphine toxicity. This study elucidates the role of emerging concomitant drugs in different groups of buprenorphine user deaths. Methods: All cases in the Finnish national post-mortem toxicology database from 2016-2019 in which buprenorphine or norbuprenorphine was a laboratory finding in any post-mortem specimen and age at death of 15-64 years were investigated for cause and manner of death, concurrent drug and alcohol findings, age, and gender. Results: There were 792 deaths with a buprenorphine finding, of which buprenorphine was implicated in poisoning without other opioids in 271 cases (34 %). In this group of buprenorphine poisoning deaths, concomitant benzodiazepines were found in 94 % (clonazepam 53 %), illicit drugs in 63 %, gabapentinoids in 50 % (pregabalin 41 %), alcohol in 41 %, antidepressants in 32 %, and antipsychotics in 28 % of cases; only three deaths showed no benzodiazepines, alcohol, or gabapentinoids. Polydrug use was common regardless of the cause of death. In the age group 15 to 24 years, concomitant use of benzodiazepines and illicit drugs, and buprenorphine poisoning were more prevalent than in the age group 25-64 years. Conclusions: The unprecedentedly high concomitant use of benzodiazepines in buprenorphine user deaths obscures other possible pharmacological risk factors for buprenorphine poisoning that could be relevant for prevention. Higher mortality in the younger age group suggests particularly unsafe drug use patterns that should be addressed.Peer reviewe

Electronic stopping power from first-principles calculations with account for core electron excitations and projectile ionization

We use Ehrenfest dynamics and time-dependent density functional theory to calculate electronic stopping power Se of energetic ions in graphitic targets from first principles. By treating core electrons as valence electrons within the projected augmented wave framework, we demonstrate that this approach provides an accurate description of Se for a wide range of ions and ion energies, even when not only valence, but also core electron excitations are essential. Our impact-parameter-dependent approach capable of describing the stopping of both low- and high-energy ions is a significant step forward in Se calculations, as it makes it possible to monitor projectile charge state during impacts, estimate contributions of core and valence electron excitations to Se, and it gives a quantitative description of electronic stopping in the cross-over region for bulk solids and nanostructures from first principles.Peer reviewe