Vaihtoehtoiset liukkaudentorjunta-aineet ja pohjavesien suojelu – MIDAS2-hankkeen loppuraportti

Tässä raportissa luodaan katsaus vaihtoehtoisten liukkaudentorjuntakemikaalien pohjavesivaikutuksista tehtyyn tutkimukseen Suomessa sekä esitetään tuloksia Kauriansalmen (Suomenniemi), Taavetin (Luumäki) ja Jaamankankaan (Kontiolahti) pohjavesialueilta natriumkloridin ja kaliumformiaatin käytön pohjavesivaikutusten seurantatuloksista. Lisäksi arvioidaan kaliumformiaatin käytön kustannuksia suhteessa perinteisen tiesuolan käyttöön sekä pohjavesisuojausten käyttöön verrattuna. Tutkimustulokset osoittavat, että kaliumformiaatti soveltuu käytettäväksi liukkaudentorjuntaan erityisesti tieosuuksilla, jotka sijaitsevat tärkeillä pohjavesialueilla, joilla suolaantumisriski on suuri, ja lentokentillä, kun liukkaudentorjunnan pinta- ja pohjavesivaikutuksia halutaan vähentää. Edellytyksenä formiaatin hajoamiselle maaperän kyllästymättömässä vyöhykkeessä on runsaasti orgaanista ainesta ja korkean mikrobiaktiivisuuden sisältävä maaperän pintakerros sekä riittävät kerrospaksuudet pohjaveden pinnan yläpuolella

Eliminering av nitrat från pälsfarmområdens mark och grundvatten genom biologisk sanering

Denna handbok redogör för biologisk sanering av grundvatten som förorenats med nitrat och bokens malgrupper ar verksamhetsutovare, konsulter i miljobranschen och myndigheterna. Handboken innehåller en kort översikt av lagstiftningen och verksamhetsutövarens skyldigheter i frågor som gäller förorening av mark och grundvatten. Därtill behandlas de specialfrågor som gäller förorening av grundvattnet på pälsfarmområden och både teoretisk och på erfarenhet baserad kunskap om biologisk sanering av grundvatten som förorenats med nitrat presenteras. Handboken och de avsnitt som beskriver hur en sanering utfors baserar sig pa material som erhallits i NITROS-undersökningen. Resultat fran motsvarande saneringar har inte tidigare publicerats i Finland. Saneringsmetodens grundprinciper är däremot allmänt accepterade och är även kända i internationell litteratur. Handbokens innehåll går att tillämpa på motsvarande objekt i Finland utan att förbiga varje objekts och grundvattenomrades särdrag, som alltid ska särskilt tas i beaktande oberoende vilken saneringsmetod för grundvattnet som tillämpas

Nitraatilla pilaantuneen maaperän ja pohjaveden biologinen kunnostaminen turkistarha-alueilla

Tämä opas käsittelee nitraatilla pilaantuneen pohjaveden biologista kunnostamista ja oppaan kohderyhminä ovat toiminnanharjoittajat, ympäristöalan konsultit ja viranomaiset. Opas sisältää lyhyen katsauksen lainsäädäntöön ja toiminnanharjoittajan velvollisuuksiin maaperän ja pohjaveden pilaantumiskysymyksissä. Oppaassa käsitellään lisäksi pohjaveden pilaantumiseen turkistarha-alueilla liittyviä erityiskysymyksiä ja tarjotaan sekä teoreettista että kokemusperäistä tietoa nitraatilla pilaantuneen pohjaveden biologisesta kunnostuksesta.Opas ja sen kunnostuksen suorittamiseen liittyvät osiot perustuvat NITROS-tutkimuksesta kerättyihin aineistoihin ja Suomen olosuhteissa muita vastaavia kunnostuksia ei ole tiettävästi aiemmin julkaistu. Kunnostusmenetelmän perusperiaatteet sen sijaan ovat yleisesti hyväksyttyjä ja myös kansainvälisessä kirjallisuudessa tunnettuja. Oppaan sisältö on sovellettavissa muissa vastaavissa kohteissa Suomessa unohtamatta kunkin kohteen ja pohjavesialueen ominaispiirteitä, jotka tulee aina erikseen ottaa huomioon sovellettaessa mitä tahansa pohjaveden kunnostusmenetelmää

Review of Arsenic Removal Methods in Water Supply and A Case Study of Predesign Cost Estimation in Nepal

The page 11 has been updated on January 26th 2023: Word “Arsenic” has been removed from the heading 1.3.The consumption of arsenic contaminated drinking water leads to adverse impacts on human health; arsenic is classified by the World Health Organization as a human carcinogenic substance. In the early 2000s, Nepal was added to the list of countries suffering from arsenic contaminated water. This report reviews the efficiencies and limitations of arsenic oxidation techniques, conventional technologies used for arsenic treatment along with the recent application of nano-particle adsorbents. The arsenic treatment methods reviewed in this report include coagulation-flocculation, membrane filtration, adsorption-ion exchange, and nano-particle adsorbents. These treatment technologies generate arsenic bearing residuals, which can be managed by using several techniques presented in this review. The influence of the water composition on arsenic removal efficiencies is also addressed, along with the most important parameters to consider when choosing the best available technology for arsenic removal. As well as, this report provides tools for the cost effectiveness and environmental evaluation of different treatment systems, according to the capital costs, operational costs, and the environmental impact of greenhouse gas emissions and arsenic disposal. Additionally, a predesign cost estimation for a waterwork system with the capacity of 10 mgd (37,854 m3/day) in Nepal was applied, based on historical data. The intention of the predesign cost estimation is to focus research and resources onto cost effective unit processes and technologies. Tiivistelmä Arseenin saastuttaman juomaveden käyttö aiheuttaa haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja Maailman terveysjärjestö on luokitellut sen ihmisille syöpää aiheuttavaksi aineeksi. Nepal lisättiin 2000-luvun alussa niiden maiden luetteloon, jotka kärsivät arseenin saastuttamasta vedestä. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan arseenin hapetustekniikoiden tehokkuutta ja rajoituksia, tavanomaisia arseenin poiston käsittelyyn käytettyjä tekniikoita sekä uutena tekniikkana nanohiukkasten adsorbentteja. Tarkasteltuihin arseenin käsittelymenetelmiin kuuluvat koagulaatio-flokkulaatio, kalvosuodatus, adsorptio-ioninvaihto ja nanopartikkeliadsorbentit. Nämä käsittelytekniikat tuottavat arseenipitoisia jäämiä, joita voidaan hallita useilla tässä yhteydessä esitellyillä tekniikoilla. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään lisäksi veden koostumuksen vaikutusta arseeninpoistotehokkuuteen sekä tärkeimpiä parametreja, jotka on otettava huomioon valittaessa parasta käytettävissä olevaa arseeninpoiston teknologiaa. Tässä julkaisussa myös johdatellaan eri arseenipoiston käsittelymenetelmien kustannustehokkuuden ja ympäristövaikutusten arviointiin, mihin vaikuttavat pääomakustannukset, käyttökustannukset sekä kasvihuonekaasupäästöjen ja arseenipitoisen jätteen ympäristövaikutukset. Lisäksi esimerkinomaisesti Nepalissa 10 mgd:n (37 854 m3/vrk) kapasiteetilla toimivalle vesilaitokselle tehtiin arseeninpoiston ennakkosuunnittelun kustannusarvio, joka perustuu aiempiin kustannustietoihin. Esisuunnittelun kustannusarvion tarkoituksena on keskittää tutkimusta ja resursseja kustannustehokkaisiin yksikköprosesseihin ja teknologioihin