Metsäkoneyrittäjien ja -kuljettajien työkuormituksesta palautuminen ja työkyky työn muutoksessa

Riittämätön psykologinen palautuminen työkuormituksesta on työn muutoksesta nouseva työkykyhaaste. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan psykologisen palautumisen yhteyttä koettuun työkykyyn ja sairauspoissaoloihin sekä työn vaatimuksiin ja voimavaroihin. Psykologinen palautuminen on työntekijän kokemus palautumisesta ja kokemus siitä, että pystyy jatkamaan hänelle osoitetuissa työtehtävissä. Tutkimuskyselyyn vastasi vuonna 2018 yhteensä 322 keskimäärin 46-vuotiasta (vaihteluväli 21–77 vuotta) metsäkoneyrittäjää ja -kuljettajaa eri puolelta Suomea. Työn vaatimusten ja voimavarojen yhteyttä psykologiseen palautumiseen selvitettiin työn vaatimukset ja voimavarat -mallin viitekehyksessä. Menetelminä käytettiin Mann-Whitney U-testiä ja logistista regressioanalyysiä. Puolet tutkimukseen osallistuneista palautui riittämättömästi päivittäisestä työkuormituksesta. Riittämätön palautuminen oli yhteydessä heikentyneeseen työkykyyn. Riittävästi palautuneilla työkykypistemäärän keskiarvo oli 8,3 (asteikolla 0–10) ja riittämättömästi palautuneilla 6,2. Sairauspoissaolopäiviä oli riittävästi palautuneilla vuodessa keskimäärin 2,7 ja riittämättömästi palautuneilla 10,2 työpäivää. Työn hyvä organisointi ja vaatimusten hallinta sekä vahvat työn voimavarat esimerkiksi työn varmuus ja työn merkityksellisyyden kokemus lisäsivät riittävän palautumisen todennäköisyyttä. Tämä tutkimus tukee näkemystä, että työn vaatimusten hallinta ja samanaikainen työn voimavaroista huolehtiminen sekä työn kehittäminen ovat palautumista ja työntekijöiden työkykyä tukevia tekijöitä, joihin voidaan ennakoivalla johtamisella vaikuttaa ja samalla tukea yrityksen tavoitteiden saavuttamista muuttuvassa kilpailuympäristössä. Asiasanat: työkyky, palautuminen, työn vaatimukset, työn voimavara

Trajectories of low back pain from midlife to retirement and functional ability at old age

publishedVersionPeer reviewe

Puunkorjuuyrittäjien ja -työntekijöiden työn vaatimukset ja koettu työkyky metsätoimialan rakennemuutoksessa

Metsätoimialan rakennemuutoksessa puunkorjuutyö on organisoitunut laajavastuiseksi palveluliiketoiminnaksi, ja työn sisältö sekä vaatimukset ovat muuttuneet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää puunkorjuun ammattihenkilöiden työn vaatimusten yhteyttä koettuun työkykyyn. Sähköiseen kyselytutkimukseen osallistui 322 henkilöä, joista 87 oli metsäkoneyrittäjiä ja 235 metsäkoneenkuljettajia. Analyysimenetelminä olivat Mann-Whitney U -testi, eksploratiivinen faktorianalyysi ja logistinen regressioanalyysi. Työkykyä arvioitiin seuraavilla kolmella kysymyksellä: Minkä pistemäärän annat työkyvyllesi tällä hetkellä verrattuna elinikäiseen parhaimpaan? Millaiseksi arvioit työkykysi työn henkisten vaatimusten kannalta? Millaiseksi arvioit työkykysi työn ruumiillisten vaatimusten kannalta? Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä oli työn vaatimukset ja voimavarat -malli. Tutkimukseen osallistuneista runsaalla kolmanneksella työtehtävät olivat muuttuneet viimeisen kolmen vuoden aikana. Myönteinen muutoskokemus oli yhteydessä hyvään työkykyyn. Tulosten mukaan työn kuormittavuuden ja epävarmuuden sekä tehokkuusvaatimusten ja vastuiden lisääntyminen lisäsivät heikentyneeksi koetun työkyvyn todennäköisyyttä. Työn ja yritysten toimintaympäristön muuttuessa ovat työn vaatimusten ennakointi ja tunnistaminen sekä työn yhteistoiminnallinen kehittäminen perustellusti työkyvyn tukemisen painopistealueita

Sairauspoissaolo elintarviketyöstä; tutkimus työntekijöiden kokemuksista ja toimintakäytännöistä

Artikkelissa tarkastellaan elintarviketyöntekijöiden käsityksiä työn luonteen ja psykososiaalisten työolojen merkityksestä sairauspoissaoloihin. Lisäksi selvitetään työntekijöiden käsityksiä hyväksytyistä toimintatavoista sairauspoissaolotilanteissa. Aineisto kerättiin tekemällä yhdeksän ryhmähaastattelua elintarvikekonsernin kolmella tehtaalla. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Työn luonne hygieniavaatimuksineen ei saanut elintarviketyöntekijöiden puheissa erityistä merkitystä sairauspoissaolojen selittäjänä. Sen sijaan keskeisiksi tekijöiksi osoittautuivat työn arvostus, työntekijästä välittäminen, läsnä oleva esimies ja hyvä työilmapiiri. Näillä tekijöillä on ratkaiseva merkitys, kun työntekijä harkitsee sairauslomalle jäämistä. Lisäksi tähän harkintaan vaikuttaa työntekijän yksilöllinen sairauslomalle jäämisen kynnys

Sustainable Healthy Working Life for All Ages—Work Environment, Age Management and Employability

publishedVersionNon peer reviewe

Accelerometer-Measured Physical Activity at Work and Need for Recovery : A Compositional Analysis of Cross-sectional Data

Objectives Previous research has shown strong associations between occupational physical activity (OPA) and need for recovery (NFR). However this research has only utilized self-reported measures of OPA which may be biased. Thus, there is a need for investigating if the previously documented association between self-reported OPA and NFR can be found when using technical measures of OPA. There is also the need to investigate whether older workers are particularly susceptible to increased NFR, since age-related declines in physical capacity mean that it is likely these workers will have a higher NFR for a given physical activity. The aim of this study was to investigate the association between technically measured OPA and NFR, and whether this relationship is modified by age. Methods This study utilized data from the Danish Physical Activity Cohort with Objective Measurements cohort—comprising Danish workers (n = 840) from the cleaning, manufacturing, and transportation sectors. OPA was measured by accelerometers attached to the thigh and upper back for at least one work day and classified into four physical behaviour categories (sedentary, standing, light, or moderate/vigorous). NFR was measured using a shortened version of the Danish NFR scale. Analysis was conducted using linear regression and isotemporal substitution analyses for compositional data. Results The overall association between OPA and NFR was statistically significant in the unadjusted model (P < 0.001), but not when adjusted for age, sex, occupation, and shift work (P = 0.166). Isotemporal substitution showed small but significant reductions in NFR when increasing sedentary time relative to other behaviours (adjusted: ΔNFR = −0.010 [−0.019; −0.001]). There were no significant interactions between age and OPA (P = 0.409). Conclusions This study found significant associations between OPA and NFR, but the effect sizes were small. Reallocating 30 min to sedentary behaviours from other behaviours was associated with a reduced NFR, but the effect size may not be practically relevant. Moreover, no clear modifying effects of age were identified

Job strain among blue-collar and white-collar employees as a determinant of total mortality: a 28-year population-based follow-up

Objectives To investigate the effect of job demand, job control and job strain on total mortality among white-collar and blue-collar employees working in the public sector. Design 28-year prospective population-based follow-up. Setting Several municipals in Finland. Participants 5731 public sector employees from the Finnish Longitudinal Study on Municipal Employees Study aged 44–58 years at baseline. Outcomes Total mortality from 1981 to 2009 among individuals with complete data on job strain in midlife, categorised according to job demand and job control: high job strain (high job demands and low job control), active job (high job demand and high job control), passive job (low job demand and low job control) and low job strain (low job demand and high job control). Results 1836 persons died during the follow-up. Low job control among men increased (age-adjusted HR 1.26, 95% CI 1.12 to 1.42) and high job demand among women decreased the risk for total mortality HR 0.82 (95% CI 0.71 to 0.95). Adjustment for occupational group, lifestyle and health factors attenuated the association for men. In the analyses stratified by occupational group, high job strain increased the risk of mortality among white-collar men (HR 1.52, 95% CI 1.09 to 2.13) and passive job among blue-collar men (HR 1.28, 95% CI 1.05 to 1.47) compared with men with low job strain. Adjustment for lifestyle and health factors attenuated the risks. Among white-collar women having an active job decreased the risk for mortality (HR 0.78, 95% CI 0.60 to 1.00). Conclusion The impact of job strain on mortality was different according to gender and occupational group among middle-aged public sector employees.peerReviewe