Hybridinanokomposiittien 3D-tulostus häiveratkaisuihin

Projektin kokonaistavoitteena oli luoda uutta osaamispohjaa uusien teknologioiden hyödyntämiseksi ja yhdistämiseksi entistä suorituskykyisempien häiveteknisten ratkaisujen toteuttamiseksi. Tutkimuksen lähtökohtana oli kysymys, miten eri teknologioita voidaan yhdistää suorituskyvyn maksimoimiseksi. Uusista valmistustekniikoista 3D-tulostus mahdollistaa häiverakenteen suunnittelun ja valmistuksen vapaammin, ilman perinteisten tekniikoiden rajoitteita. Projekti koostui tulostukseen soveltuvan materiaalin kehitystyöstä, kehitettyjen koostumusten tulostuskokeista joko filamentti- tai granulitulostusta hyödyntäen sekä häiverakenteiden suunnittelusta ja suunniteltujen rakenteiden suorituskyvyn simuloinneista. Simulointien ja tulostuskokeiden antamien reunaehtojen perusteella projektin loppuvaiheessa tulostettiin kennomainen rakenne, jonka vaimennusominaisuudet voitiin mitata. Saatujen tulosten perusteella häiverakenteiden valmistuksessa 3D- tulostus on potentiaalinen teknologia, joka kuitenkin vaatii laajempaa tutkimusta etenkin käytettävissä olevien laitteistojen osalta koskien sekä tulostusmateriaalin valmistusta että tulostamista.Tämä julkaisu on toteutettu osana Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan (MATINEn) tutkimusrahoituksen toimeenpanoa. (www.defmin.fi/matine) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta puolustusministeriön näkemystä

MUSTIALAN MUSEOISTA NÄKYVÄMPIÄ : sekä alueen identiteettiä vahvemmaksi pedagogian, teknologian ja elämysten avulla

Opinnäytetyön ideologiana on agron. Antto Laihon oppilailleen teroittama sanonta: »joka ei vanhaa ymmärrä, ei hän voi tehtäviään oikein ymmärtää». Tulevaisuustutkijatkin tarvitsevat historiatietoa arvioidessaan tulevaa, ja tulevan arviointia tarvitaan maataloudessa esim. viljelys- ja tuotantosuuntasuunnitelmissa. Työn kivijalkana on Mustialan maataloushistoriallinen museo ja Ba-paikkaideologia tiedon jalostuksen tyyssijana. Työmenetelmänä oli kvalitatiivinen tutkimus, joka toteutettiin ohjaavana tutkimuksena (iteroiva tutkimusprosessi), mikä mahdollisti strategisten skenaarioiden seulonnan. Teoreettisina tietolähteinä olivat sähköiset tietolähteet ja laaja kirjallinen materiaali. Tutkimuskohteina oli museoita ja Museovirasto, ja lisäksi tehtiin WWW-tekniikan selvittämiseksi sähköisiäja puhelinhaastatteluja. Päätulokset saatiin maataloushistorian pedagogiikkaan ”minds-on” –opein. Hyödyntämällä museopedagogiaa opetuksessa opiskelijalle hahmottuu maatalouden eri osa-alueiden kuten, eläimet, viljely, koneet, talous jne. kehittyminen ja samalla koko maatalouden historia. Työvälineeksi Mustialan museon näkyvyyden lisäämiseksi ehdotetaan Mustialan MuseoWiki:ä ja avointa oppimisympäristöä, jolloin opiskelijoilla olisi käytössään myös edellisten vuosikurssien tuotosmateriaali ja opiskelijat syöttävät kerätyn tiedon. Tiedon louhinta oppimismenetelmänä ja erityisesti maatalouden tilastojen ja tietolähteiden hyödyntäminen kerroksellisissa kuvaesityksissä mahdollistavat uusien näkökulmien suunnittelun ja esittelyn. Menetelmä tuottaa jatkuvaa historiaseurantaa synnyttäen hiljaisesta tiedosta suurraakatietokannan (Big-data). Menetelmien jatkokehittelyyn on tarjolla verkostomalli yhteistyön tiivistämiseksi eri opinalojen kesken. Näkyvyyttä voi lisätä visuaalisin käyttöliittymin, jotka tuovat Mustialan historiaa lähemmäksi yhteiskuntaa ja myös pintojaan suunnittelevaa nuorisoa.The thesis ideology is from Antto Laiho’s saying what he kept sharpening to his students: »who doesn’t understand the old, he can’t properly under-stand their duties». Even futurologists need historical perspective for their projections; assessing the future is necessary in farming and production planning. This work’s foundations is the Mustiala’s agrohistory Museum and Ba- place ideology as an information processing hive. The method in the work was qualitative study that was carried out as an in-struction survey (the iterative research process), which enabled the screen-ing of strategic scenarios. Theoretical sources for information were the electronic information sources and extensive written material. The re-search was targeted to the museums and National Board of Antiquities. To solve WWW-technologies both email and phone interviews were made. The main results to the agrohistorical pedagogy were got by ‘minds-on’ – expertise. By using museum pedagogy in teaching it will give to the stu-dents an understanding of different parts of agriculture, such as animals, cultivation, equipment, economy etc. as well as the whole history of agri-culture. Tools for getting to know Mustiala’s museums better are proposed to be Mustiala’s MuseumWiki and an open learning environment, where are previous years student learning material also available and student pro-duced data is collected. So called data mining as a method of learning and in particular the use of agricultural statistics and data sources in multi-layered presentations give new views to the planning and the presentation. Therefore the student becomes a producer and a processor of the infor-mation and a supplier of the data. The method produces continuous moni-toring of history and creates the Big-Data from tacit knowledge. To develop further the methodologies there is available a network model to tighten co-operation between the various studies and faculties. To in-crease visibility with visual interfaces brings Mustiala’s history and muse-ums closer to society and students who are planning their studies