Sward and milk production response to early turnout of dairy cows to pasture in Finland

The timing of turnout is an important factor affecting the grazing management of dairy cows. However, its consequences are not well known in the short grazing season of northern Europe. Thus, the effect of the turnout date of dairy cows to pasture on sward regrowth, herbage mass production and milk production was studied in two experiments, 1) a grazing trial with 16 Holstein-Friesian dairy cows and 2) a plot trial where the treatments simulated the grazing trial. The treatments were early turnout (1 June) and normal turnout (6 June). Early turnout decreased the annual herbage mass (HM) production in the plot trial (P=0,005), but due to a higher average organic matter (OM) digestibility (P0,05). Although early turnout had no effect on milk yields it meant easier management of pastures

Väkirehun määrän ja sen valkuaispitoisuuden jaksottamisen vaikutus lypsylehmien maitotuotokseen.

ei saatavill

Finnish Normative Manure System : System documentation and first results

This report contains the documentation of the first version of the Finnish Normative Manure System (FNMS). The system calculates Finnish manures as a mass balance starting from animal feeding and excretion (excretion ex animal) and considering national manure management in housing (manure ex housing) and manure storage (manure ex storage). The system calculates manures for 74 animal categories in four manure types (slurry, farmyard manure, deep litter and source-separated dung and urine). The total annual quantities of manure, dry matter, organic matter and nutrients (nitrogen, phosphorus, potassium) are reported per animal and per animal place (t/year). Also, the content of dry matter, organic matter and nutrients in manures are reported (kg/t). The system quantifies national manure amounts and their nutrient contents. It also enables calculation of regional manures. In addition, the calculation of biological methane production potential was included to enable estimation of biogas production potential from manure nationally and regionally. The calculation system works well and the results reported can be used for various purposes in policymaking, regulation, emission inventories, research and development all aiming at enhanced manure utilisation. The system can still benefit from developing especially the quality of the background data used. The system was created in co-operation with Luke and SYKE during 2014-2017. Financing for the system development was received from Finnish Ministry of the Environment (main project) and Ministry of Agriculture and Forestry (additional work e.g. related to excretion calculation and background data collection). A Finnish summary of this documentation report is also available (Luostarinen et al. 2017a).201

SUOMEN NORMILANTA – laskentajärjestelmän kuvaus ja ensimmäiset tulokset

Tämä raportti dokumentoi ensimmäisen version Suomen normilanta –järjestelmästä. Järjestelmä laskee lantojen määrän ja ominaisuudet massataseena aina eläinten ruokinnasta ja erityksestä eläinsuojan ratkaisujen kautta varastoituun lantaan. Järjestelmässä on varaus 74 eri eläinluokalle, joista pääosa voidaan jo laskea. Lantatyyppejä on neljä: lietelanta, kuivikelanta, kuivikepohjalanta ja eriliskerätyt kuivalanta ja virtsa. Tuloksena saadaan vuosittaiset määrät lannalle sekä sen sisältämille kuiva-aineelle, orgaaniselle aineelle, typelle, fosforille ja kaliumille (tonnia per eläin(paikka) per vuosi). Myös kuiva-aineen, orgaanisen aineen ja ravinteiden pitoisuudet lasketaan (kg/t). Järjestelmä laskee myös kansallisia ja alueellisia koonteja em. lantatiedoista sekä lantojen sisältämän energian biologi-sena metaanintuottopotentiaalina (biokaasu). Laskentajärjestelmä toimii hyvin. Sen tuloksia voidaan hyödyntää lukuisissa eri toimissa päätöksenteon ja hallinnon tukena, päästöinventaarioissa, lannan käsittelyn ja prosessoinnin kehittämisessä sekä käytännön lannankäsittelyssä tiloilla. Järjestelmän tuottamien tulosten laatua voidaan edelleen parantaa tiettyjen lähtötietojen päivittämisellä ja/tai selvittämisellä. Suomen normilanta –järjestelmä kehitettiin Luonnonvarakeskus Luken ja Suomen ympäristökeskus SYKEn yhteistyönä vuosina 2014-2017. Järjestelmän rahoittivat ympäristöministeriö (pääprojekti) ja maa- ja metsätalousministeriö (jatkokehitys mm. erityslaskentaan liittyen). Kehittämistyö jatkuu edelleen. Tässä raportissa esitetään järjestelmän suomenkielinen tiivistelmä. Täsmällisempi dokumentaatio on saatavilla englanniksi (Luostarinen ym. 2017a).201

Lähiruoat julkisissa hankinnoissa - ympäristövaikutukset hankintakriteereinä

Tämä raportti kuvaa tuloksia erilaisista ympäristövaikutuslaskelmista, jotka tehtiin osana Kestävät Hankinnat-projektia. Projektin tarkoituksena oli tutkia kestävyysasioiden käyttämistä hankintakriteereina julkisen sektorin hankintamenettelyissä sekä kehittää ruokapalveluiden hankintaosaamista. Tutkimukseen valittiin pilotoitaviksi elintarviketuotteita eri puolilta Suomea. Kaikki tuotteet oli tuotettu lähellä käyttökohteita. Lisäksi hankkeessa verrattiin kyseisiä lähiruokatuotteita volyymituotteisiin ja tutkittiin voitaisiinko julkisissa hankinnoissa lähiruokaa suosimalla parantaa julkisen hankintamenettelyn ekologista kestävyyttä. Pilot-tuotteita oli yhteensä kahdeksan: kuoretonta luomuohraa sisältävä piirakka Pohjois-Karjalasta, tavanomaisista viljoista valmistettu ohrarieska ja kokojyväruisleipä Etelä-Karjalasta, luomukaura Pohjanmaalta, mansikkasose pääkaupunkiseudulta, mansikkapirtelö Pohjois-Savosta, kuoripäällinen peruna Keski-Pohjanmaalta, ahvenpihvi Varsinais-Suomesta ja pororouhe Meri-Lapista. Kaikille näille tuotteille tehtiin koko tuotantoketjun kattavat ympäristövaikutustarkastelut elinkaariarviointimenetelmällä käsittäen ilmastovaikutuksen ja rehevöittävän vaikutuksen. Pilot-tuotteita verrattiin keskimääräiseen kotimaiseen tuotantoon sekä tuontituotteisiin. Luomu/tavanomainen vertailua tässä tutkimuksessa ei tehty, vaan luomutuotteita verrattiin muihin luomutuotteisiin ja tavanomaisella menetelmällä tuotettuja tuotteita toisiin tavanomaisiin. Ohrapiirakkaa verrattiin riisipiirakkaan, leipiä muihin Suomessa tehtyihin leipätutkimuksiin, mansikan viljelyä ProAgrian aineistoon Suomen keskimääräisestä tuotannosta ja valmiita tuotteita säilykepersikkaan ja banaanipirtelöön. Kuoripäällisen perunan vertailupari oli teollisesti kuorittu samalla alueella viljelty peruna ja luomukauralle suomalainen keskimääräinen luomukaura. Ahvenpihviä verrattiin kalapuikkoihin ja kotimaiseen kirjoloheen ja pororouhetta naudanlihapihviin. Tutkimustulokset olivat monessa tapauksessa lähiruokatuotteille edullisia volyymituotteisiin verrattuna. Erityisen hyvin vertailussa volyymituotteisiin pärjäsivät ahvenpihvi ja mansikkatuotteet sekä kuoripäällinen peruna. Myös kokojyväruisleivän ja luomuviljan ilmastovaikutus ja rehevöittävä vaikutus olivat selvästi verrokkituotteita pienemmät. Pororouheen ja ohrarieskan tulokset olivat suhteellisen samalla tasolla verrokkien kanssa ja ohrapiirakan ilmastovaikutus oli samalla tasolla verrokkituotteena käytetyn riisipiirakan kanssa, mutta rehevöittävä vaikutus oli korkeampi. Tuloksista voidaan tehdä se johtopäätös, että monessa tapauksessa havaittiin suuriakin eroja tutkittujen lähiruokatuotteiden ympäristövaikutustarkastelun tuloksissa verrattuna volyymituotteisiin. Vaikka lähiruokatuotteiden ja elintarviketuotteiden ympäristövaikutukset yleensä ovat tapauskohtaisia eikä näitä tutkimustuloksia voi yleistää, on tämän tutkimuksen perusteella hyvin odotettavissa että tulevaisuudessa ympäristöasiat ja niiden tutkiminen elinkaariarviointimenetelmällä nousevat tärkeiksi hankintakriteereiksi julkisten ruokapalveluiden hankintamenettelyssä.This report presents results of LCA-calculations for different food products as a part of the project entitled KeHa Sustainable Procurement. The aim of the project was to investigate possibilities to use sustainability aspects as procurement criteria in the procurement processes of the public sector. Different kinds of local food products from different parts of Finland were chosen as part of the piloting. One aspect of the project was to do life cycle assessment for these products and compare them to volume products. The main use of the results was to investigate possibilities to increase ecological sustainability in public procurement by preferring local food products There were eight pilot-cases altogether: Barley pie containing naked seeds of organic barley, traditional conventional integral rye bread and barley bread, organic oat from Swedish-speaking Ostrobothnia, strawberry puree from capital city area, strawberry smoothie from North Savo, unpeeled potato from Central Ostrobothnia, perch steak from Varsinais-Suomi and reindeer kibble from Southern Lapland. LCA was made for all these pilot cases with impact classes of climate impact and eutrophication impact. Pilots were compared partly to other domestic production and partly to imported production. No comparisons between organic and conventional production were made. Comparisons were made between organic products and between conventional products. Barley pie was compared to rice pie, breads to other Finnish investigations of bread, strawberries to average Finnish production and final products to canned peach and banana smoothies. For unpeeled potato, the comparison was made to industrially peeled potatoes and for organic oat to average Finnish organic oat. Perch steak was compared to fish sticks and Finnish cultivated rainbow trout fillet, and reindeer kibble to beef. The results were in many cases advantageous to local food products, when compared to volume products. Especially advantageous were the results of perch steak, unpeeled potato, strawberry products and organic oats. The climate impact and eutrophication impact of integral rye bread were lower than those of average Finnish bread. The results of reindeer kibble and oat bread were quite similar in the comparisons. Regarding barley pie compared to rice pie, the climate impact was the same, while the eutrophication impact was higher for barley pie. In conclusion, we found even large differences between the environmental impacts of local food products when compared to volume products. In addition, contracted local food products can be produced such that they achieve a regionally high yield in relation to material and energy inputs due to local circumstances, with unpeeled potato and organic oat being good examples. Although the environmental impacts concerning local food and food products in general are case-specific and one must be careful when generalizing the results, based on this study it can be expected that environmental sustainability and life cycle assessments will become as important procurement criteria in the procurement of public services. The case specific study results suggest that more case-specific lifecycle assessments both for local food products and volume products are necessary.201

Lypsylehmien kestävyyttä kuvaavat tunnusluvut

ei saatavill

Water in an LCA framework : applying the methodology to milk production in Finland

201

Turkiseläinten lannan määrä ja ominaisuudet : Tilaseurannan ja lantalaskennan tulokset

Turkiseläinten lanta on fosforirikasta kuivikelantaa. Sen hyödyntämisen merkittävimpiä haasteita on turkistuotannon sijoittuminen maantieteellisesti alueelle, jolla on runsaasti muutakin kotieläintuotantoa. Ravinteiden runsas tarjonta vaikeuttaa merkittävästi turkislannan käyttöä alueen kasviviljelyn lannoitteena. Lanta tulisi kuitenkin pystyä hyödyntämään nykyistä kustannustehokkaammin. Tieto turkiseläinten tuottaman lannan määrästä ja koostumuksesta on vanhentunutta, mikä osaltaan vai-keuttaa lannan täysimääräistä hyödyntämistä. Turkiseläinten lannan tehokkaampi hyödyntäminen edellyttää nykyistä tarkempaa tietoa eläinten tuottamasta lannan määrästä ja koostumuksesta. Tässä raportissa esitellään turkiseläinten lannan määrän ja laadun selvityksen tulokset.201

Development of the ammonia emission inventory in Finland. Revised model for agriculture

Agriculture is the main source of ammonia (NH3) emissions in Finland comprising ca. 90% of the total emissions annually. Agriculture is also an important source of nitrous oxide (N2O), a greenhouse gas for which agriculture is responsible for ca. 50% of emissions. The main source for ammonia is livestock manure whereas for N2O its importance is much smaller. However, the same activity data are needed to assess both NH3 and direct N2O emissions from animal husbandry. In addition to this, indirect emissions of N2O are calculated based on NH3 and NO emissions. NH3 and N2O emissions are annually reported according to international reporting classifications. The aims of the study were 1) to construct a calculation model for gaseous agricultural nitrogen emissions thereby developing and updating the emission calculation procedure to better reflect the development of these emissions in Finland, and 2) to improve correspondence of the emission inventory reporting with the reporting classifications. In 2007, the Finnish emissions of ammonia from agricultural sources totalled 30,686 tonnes, of which more than 60% originated from cattle manure. Time series for ammonia emissions from agriculture show that there have been no large changes in the total emissions during the last two decades. Despite the decreased number of cattle during that period the emissions have remained near the present level, mainly because of the increased nitrogen excretion of cattle. Emission projections for the years 2008–2050 show no significant changes in emissions in the future. As for ammonia, no significant changes for nitrous oxide emissions from animal husbandry have taken place, and no big changes can be expected in the future as long as there are no drastic alterations in animal production. Despite the development of emission modelling, the emission estimates still include significant sources of uncertainty, which is mainly related to information on the distribution of manure management systems and the use of different manure application methods as well as to information on ammonia evaporation in different manure management phases in Finland