Innovaatiopolitiikan lähtökohdat

Tämä julkaisu on työ- ja elinkeinoministeriön virkamiespuheenvuoro innovaatiopolitiikan tavoitteista, haasteista ja tarvittavista toimenpiteistä ensi vaalikaudella ja myös sen yli. Innovaatiopolitiikalla tarkoitetaan laajaa politiikkatoimien kokonaisuutta, jolla edistetään innovaatioiden luomista ja sitä tukevan t&k:n ja osaamisperustan vahvistamista, monenkeskistä yhteistyötä kotimaassa ja kansainvälisesti, innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten määrän kasvua sekä elinkeinoelämän uudistumista. Innovaatiopolitiikan päätavoite on kansainvälisesti menestyvien innovaatioiden keinoin nostaa tuottavuutta, tukea talouden ja työllisyyden kestävää kasvua sekä lisätä kansalaisten hyvinvointia. Tämä edellyttää määrätietoisia panostuksia tulevaisuuteen ja kilpailukykyyn. Raportissa määritellään innovaatiopolitiikan pääteemat ja -linjaukset sekä keskeiset kehittämistoimet tavoitteiden saavuttamiseksi. Analyysissä on otettu huomioon erityisesti kolme keskeistä politiikka-asiakirjaa: OECD:n valmistelema Suomen innovaatiopolitiikan maa-arviointi (2017), tutkimus- ja innovaationeuvoston Visio ja tiekartta vuoteen 2030 (2017) sekä työ- ja elinkeinoministeriössä laadittu Kestävän Kasvun Agenda (2018). Talouden, työllisyyden ja kilpailukyvyn kestävä kasvu edellyttää innovaatiopolitiikan radikaaliakin uudistamista. Innovaatiopolitiikan kansalliseksi tavoitteeksi vahvistetaan ’Suomi on uuden teknologian ja innovaatioiden kilpailukykyinen kehittäjä, nopea omaksuja ja paras soveltaja’. Kehityshaasteisiin vastaaminen edellyttää pitkäjänteistä ja ennakoitavissa olevaa julkista tutkimus- ja kehittämisrahoitusta, innovaatiojärjestelmän kokonaishallintaa ja -koordinaatiota sekä toimia, joilla parannetaan Suomen houkuttelevuutta tutkimus- ja innovaatioympäristönä. Hankkeen yhteyshenkilöt: Olli Koski (029 504 7174), Kai Husso (029 506 3683

Selvitys keskisuurten yritysten kasvusta

Keskisuuret yritykset ovat merkittävä yritysryhmä työllistämisen ja lisäarvon tuottamisen näkökulmasta. Keskisuurten yritysten selvityksessä on tilannekuvaa keskisuurten ja osin myös midcap-yritysten kasvusta ja kehityksestä. Keskisuuret ja midcap-yritykset ovat kasvaneet vuosina 2001-2020 lukumäärältään, liikevaihdoltaan, henkilöstömäärältään sekä arvonluonniltaan. Myös kasvuyritysten määrä on lisääntynyt. Huolimatta keskisuurten yritysten kasvusta, on keskisuurilla yrityksillä kasvun varaa edelleen muun muassa viennissä sekä t&k-toiminnassa. Myös muuttunut toimintaympäristö haastaa keskisuurten ja midcap-yritysten kasvua. Keskisuuret ja midcap- yritykset eivät ole olleet julkisten yrityspalveluiden erityisenä kohderyhmänä. Tämä näkyy esimerkiksi Team Finland-palveluiden kohdentumisena enemmänkin mikro- ja pienyrityksiin. Keskisuurissa ja midcap-yrityksissä on paljon kasvupotentiaalia ja ottamalla huomioon paremmin ko. yritysryhmän tarpeet, voitaisiin saada aikaan lisää kasvua ja yrityspalveluiden vaikuttavuutta. Selvitys suosittaa toimenpiteitä, joiden avulla voidaan lisätä keskisuurten ja midcap-yritysten kasvun ja uudistumisen edellytyksiä. Mm. keskisuurten ja midcap- yritysten tulisi olla selkeämmin julkisten yrityspalveluiden kohdejoukkona. Uudistumisen ja kestävän kasvun esteitä tulee poistaa ja rahoitusta tulee suunnata digitalisaation hyödyntämiseen ja markkinaehtoiseen vihreään siirtymään. Lisäksi Suomen vahvuusalueet tulee tunnistaa ja keskisuuria yrityksiä tulee hyödyntää niiden vetureina

Selvitys Team Finland -verkoston toiminnan ja johtamisen uudistamisesta

Ulkoministeriön (UM) ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työryhmä on selvittänyt pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman Team Finland -toimintaa koskevien kirjausten toimeenpanoa. Hallitusohjelman mukaan Team Finland -verkoston johtamista ja toimintaa tulee uudistaa yhdessä elinkeinoelämän kanssa, vahvistaa UM:n ohjausroolia sekä selvittää Business Finlandin (BF) ulkomaantoimintojen siirtoa osaksi Suomen edustustoverkkoa. Selvitystyöryhmä on tunnistanut vertaismaiden vienninedistämismalleista hyviä käytänteitä Team Finland (TF) -verkoston kehittämistyöhön. Suomen vienninedistämisjärjestelmän keskeiseksi epäkohdaksi todetaan hajanainen johtamisjärjestelmä erityisesti ulkomaanverkostossa, jota johdetaan kahdesta eri organisaatiosta. Selvitys esittää kolme ratkaisumallia, joilla Team Finland verkoston johtamista ja vienninedistämistoimintaa voidaan tehostaa ja yksinkertaistaa. Selvitys esittää alustavat arviot näiden mallien toteutuksesta ml. tarvittavat lainsäädäntömuutokset sekä arviot kunkin mallin eduista, haitoista ja riskeistä. Selvityksessä esitettävät ratkaisumallit ovat: 1. Team Finland -verkoston johtamisrakenteen uudistaminen kotimaassa 2. Team Finland -verkoston johtamisrakenteen uudistaminen kotimaassa sekä UM:n ohjausroolin vahvistaminen ulkomaaverkostossa 3. BF:n ulkomaantoimintojen siirto ulkoasianhallintoo

Utredning om reformen av Team Finland-nätverkets verksamhet och ledning

Utrikesministeriets och arbets- och näringsministeriets arbetsgrupp har utrett genomförandet av de föresatser för Team Finland-verksamheten som står skrivna i Petteri Orpos regeringsprogram. I enlighet med regeringsprogrammet förnyas ledningen av Team Finland-nätverket och dess verksamhet gemensamt med näringslivet, stärks utrikesministeriets styrande roll och utreds överförandet av Business Finlands verksamhet i utlandet till Finlands beskickningsnät. I jämförelseländernas exportfrämjande modeller har utredningsgruppen identifierat god praxis som kan användas i Team Finland-nätverkets utvecklingsarbete. En stor brist i Finlands exportfrämjande system är det splittrade ledningssystemet, särskilt utlandsnätverket, som leds av två olika organisationer. I utredningen föreslås tre olika lösningsmodeller som kan effektivisera och förenkla ledningen av Team Finland-nätverket och dess exportfrämjande verksamhet. Utredningen presenterar preliminära bedömningar av genomförandet av dessa modeller inklusive ändringar i lagstiftningen och bedömningar av varje modells fördelar, nackdelar och risker. De lösningsmodeller som presenteras i utredningen är: 1. Team Finland-nätverkets ledningsstruktur i Finland reformeras 2. Team Finland-nätverkets ledningsstruktur i Finland reformeras och utrikesministeriets styrande roll i utlandsnätverket stärks 3. Business Finlands verksamhet i utlandet överförs till utrikesförvaltninge

Report on the reform of the operations and management of the Team Finland network

A working group of the Ministry for Foreign Affairs and the Ministry of Economic Affairs and Employment examined the implementation of Prime Minister Petteri Orpo’s Government Programme’s entries on Team Finland’s operations. According to the Programme, the Government needs to reform the operations and management of the Team Finland network in cooperation with business and industry, strengthen the Foreign Ministry’s guiding role and examine whether Business Finland’s activities abroad could be incorporated into Finland’s network of diplomatic and consular missions. The working group examined export promotion models of peer countries and identified best practices for the development of the Team Finland network. The working group found fragmented management to be a key shortcoming in Finland’s export promotion system, especially the management of the network abroad, which is dispersed across two different organisations. The report proposes three solutions to simplify and enhance the management and export promotion activities of the Team Finland network. The report gives a preliminary assessment of the implementation of these solutions, including the necessary legislative amendments and an assessment of the advantages, disadvantages and risks of each solution. The report proposes the following solutions: 1. Reforming the management structure of the Team Finland network in Finland 2. Reforming the management structure of the Team Finland network in Finland andstrengthening the Foreign Ministry’s guiding role in the network abroad 3. Incorporating Business Finland’s activities abroad into the Foreign Servic

Everyday experimentation in energy transition:A practice-theoretical view

Research on sustainable practices has attracted increasing interest as a way to understand energy demand and transitions towards sustainability. In this paper we elaborate on how practice theories can inform the discussion of experimentation. Practice theory suggests that the everyday life of people appears recalcitrant. Practices are robust, resilient and have multiple, historically formed constituents and are thereby difficult to destabilize and change quickly. The making and breaking of links inside and between practices is highlighted, as is the need for enduring, multi-sited change efforts. Practice theory further helps us to better understand the constitution of new, levelled forms of expertise, the distributed nature of experimentation and the enrolment of citizens as active participants in sustainability transitions. We have operationalized and examined these suggestions in a Finnish research project related to climate change mitigation and energy use in detached houses. We report specific modes of experimentation and innovation, including user innovations, and the shared resources of situated expertise, the collective and shared processes of empowerment and the ways in which normality is challenged by ruptures in everyday life. Based on the results, we derive suggestions for effective policy interventions. We also bring forward a set of generic suggestions for more sensitive, appreciative and effective public policies on sustainability transitions and cast experimentation in a particular and partial role in such policies