Young Men s Sexual Behaviour in Finland and Estonia : Opportunities for prevention of sexually transmitted infections

Background: The incidence of sexually transmitted infections (STIs) in most EU states has gradually increased and the rate of newly diagnosed HIV cases has doubled since 1999. STIs differ in their clinical features, prognosis and transmission dynamics, though they do share a common factor in their mode of transmission −that is, human behaviour. The evolvement of STI epidemiology involves a joint action of biological, epidemiological and societal factors. Of the more immediate factors, besides timely diagnosis and appropriate treatment, STI incidence is influenced by population patterns of sexual risk behaviour, particularly the number of sexual partners and the frequency of unprotected intercourse. Assessment of sexual behaviour, its sociodemographic determinants and time-trends are important in understanding the distribution and dynamic of STI epidemiology. Additionally, in the light of the basic structural determinants, such as increased level of migration, changes in gender dynamics and impacts from globalization, with its increasing alignment of values and beliefs, can reveal future challenges related to STI epidemiology. STI case surveillance together with surveillance on sexual behaviour can guide the identification of preventive strategies, assess their effectiveness and predict emerging trends. The objective of this study was to provide base line data on sexual risk behaviour, self-reported STIs and their patterns by sociodemographic factors as well as associations of sexual risk behaviour with substance use among young men in Finland and Estonia. In Finland national population based data on adult men s sexual behaviour is limited. The findings are discussed in the context of STI epidemiology as well as their possible implications for public health policies and prevention strategies. Materials and Methods: Data from three different cross-sectional population-based surveys conducted in Finland and Estonia, during 1998 2005, were used. Sexual behaviour- and health-related questions were incorporated in two surveys in Finland; the Health 2000, a large scale general health survey, focussed on young adults, and the Military health behavioural survey on military conscripts participating in the mandatory military training. Through research collaboration with Estonia, similar questions to the Finnish surveys were introduced to the second Estonian HIV/AIDS survey, which was targeted at young adults. All surveys applied mail-returned, anonymous, self-administered questionnaires with multiple choice formatted answers. Results: In Finland, differences in sexual behaviour between young men and women were minor. An age-stratified analysis revealed that the sex-related difference observed in the youngest age group (18 19 years) levelled off in the age group 20 24 and almost disappeared among those aged 25 29. Marital status was the most important sociodemographic correlate for sexual behaviour for both sexes, singles reporting higher numbers of lifetime-partners and condom use. This effect was stronger for women than for men. However, of those who had sex with casual partners, 15% were married or co-habiting, with no difference between male and female respondents. According to the Military health behavioural survey, young men s sexual risk behaviour in Finland did not markedly change over a period of time between 1998 and 2005. Approximately 30−40% of young men had had multiple sex partners (more than five) in their lifetime, over 20% reported having had multiple sex partners (at least three) over the past year and 50% did not use a condom in their last sexual intercourse. Some 10% of men reported accumulation of risk factors, i.e. having had both, multiple sex partners and not used a condom in their last intercourse, over the past year of the survey. When differences and similarities were viewed within Finland and Estonia, a clear sociodemographic patterning of sexual risk behaviour and self-reported STIs was found in Finland, but a somewhat less consistent trend in Estonia. Generally, both, alcohol and drug use were strong correlates for sexual risk behaviour and self-reported STIs in Finland and Estonia, having a greater effect on engagement with multiple sex partners rather than unprotected intercourse or self-reported STIs. In Finland alcohol use, relative to drug use, was a stronger predictor of sexual risk behaviour and self-reported STIs, while in Estonia drug use predicted sexual risk behaviour and self-reported STIs stronger than alcohol use. Conclusions: The study results point to the importance for prevention of sexual risk behaviour, particularly strategies that integrate sexual risk with alcohol and drug use risks. The results point to the need to focus further research on sexual behaviour and STIs among young people; on tracking trends among general population as well as applying in-depth research to identify and learn from vulnerable and high-risk population groups for STIs who are exposed to a combination of risk factors.Sukupuoliteitse tarttuvien infektiotautien ilmaantuvuus on useimmissa Euroopan maissa tasaisesti lisääntynyt, ja uusien diagnosoitujen HIV-tartuntojen määrä on kaksinkertaistunut vuoden 1999 jälkeen. Vaikka eri sukupuolitaudit eroavat toisistaan kliinisten ominaisuuksiensa, ennusteensa ja tarttuvuutensa suhteen, yhteistä niiden kaikkien leviämiselle on yksi tekijä − ihmisen käyttäytyminen. Näin ollen sukupuolitautien varhaisen toteamisen ja tehokkaan hoidon lisäksi tautien leviämiseen ja ennaltaehkäisyyn vaikuttaa olennaisesti seksuaalikäyttäytyminen, erityisesti seksipartnerien ja suojaamattomien yhdyntöjen määrä. Tutkimuksessa kerättiin perustietoa seksuaalisesta riskikäyttäytymisestä, itse raportoiduista sukupuolitaudeista ja näihin vaikuttavista sosiodemografisista tekijöistä, sekä nuorten miesten päihteidenkäytön ja seksuaalisen riskikäyttäytymisen yhteydestä Suomessa ja Virossa. Tutkimusaineisto perustui kolmeen väestökyselyyn, jotka tehtiin vuosina 1998 2005. Perinteisesti miehet ovat kyselytutkimuksissa raportoineet enemmän seksipartnereita ja kondominkäyttöä kuin naiset. Tämän tutkimuksen mukaan sukupuoleen liittyviä eroja seksuaalikäyttäytymisessä oli havaittavissa Suomessa nuorimmassa ikäluokassa (18−19-vuotiaat), mutta erot olivat tasoittuneet 20−24-vuotiailla ja lähes hävinneet 25−29-vuotiaiden ikäluokassa. Siviilisääty oli tärkein sosiodemografinen seksuaalikäyttäytymistä määrittävä tekijä sekä miehillä että naisilla. Kuten aikaisemmissa tutkimuksissa tässäkin työssä havaittiin, että naimattomilla oli ilmoituksensa mukaan useampia seksipartnereita ja he käyttivät useammin kondomia kuin naimisissa tai avoliitossa olevat. Tämä trendi oli selkeämpi naisilla kuin miehillä. Niiden miesten ja naisten keskuudessa, joilla oli ollut satunnaisia seksikumppaneita, siviilisäätyyn liittyviä eroja ei kuitenkaan ollut. Suomessa nuorten miesten seksuaalisen riskikäyttäytymisen taso ei merkittävästi muuttunut vuosien 1998−2005 aikana, vaikka samanaikaisesti esimerkiksi nuorten Klamydia-infektioiden määrä selvästi lisääntyi. Noin kolmasosalla nuorista miehistä oli ollut yli viisi seksipartneria elämänsä aikana, viidesosalla vähintään kolme seksipartneria viimeisen vuoden aikana ja noin puolet miehistä ei ollut käyttänyt kondomia viimeisessä yhdynnässä. Noin joka kymmenes miehistä ilmoitti, että heillä oli ollut vähintään kolme seksikumppania viimeisen vuoden aikana ja viimeisin yhdyntä oli ollut suojaamaton. Suomessa ja Virossa tarkasteltiin myös sukupuolikäyttäytymisen ja päihteidenkäytön yhteyttä toisiinsa. Molemmissa maissa seksuaalinen riskikäyttäytyminen ja sukupuolitaudit olivat yhteydessä alkoholin ja huumeiden käyttöön. Tämä yhteys oli havaittavissa selkeämmin päihteiden suhteessa seksipartnerien määrään kuin suojaamattomaan yhdyntään. Suomessa alkoholin käyttö ennusti vahvemmin seksuaalista riskikäyttäytymistä ja sukupuolitauteja kuin huumeiden käyttö, Virossa huumeet olivat vahvempi ennuste riskikäyttäytymiselle. Vaikka sukupuolitautien esiintyvyys Suomessa on muihin Euroopan maihin verrattuna ollut alhainen, yhteiskunnalliset muutokset, esimerkiksi työvoiman kasvava liikkuvuus, sukupuolten väliset suhteet ja globalisaation arvoja ja uskomuksia muovaavat vaikutukset, tuonevat sukupuolitautien epidemiologiaan uusia haasteita. Suomessa on aiemmin raportoitu niukasti tietoa nuorten aikuisten miesten seksuaalikäyttämisestä. Tämän tutkimuksen tulokset korostavat sukupuolitautien leviämiseen liittyvien riskitekijöiden seurannan ja ennaltaehkäisyn tarpeellisuutta ja erityisesti riskikäyttäytymisen ja päihteiden käytön yhdistävien ehkäisevien strategioiden tärkeyttä

Young men's sexual behaviour in Finland and Estonia : Opportunities for prevention of sexually transmitted infections

Väitöskirja, liitteenä alkuperäisartikkelit (verkkoversiossa ei alkuperäisartikkeleita

Incidence of surgically treated post-traumatic hydrocephalus 6 months following head injury in patients undergoing acute head computed tomography

Background Post-traumatic hydrocephalus (PTH) is a well-known complication of head injury. The percentage of patients experiencing PTH in trauma cohorts (0.7-51.4%) varies greatly in the prior literature depending on the study population and applied diagnostic criteria. The objective was to determine the incidence of surgically treated PTH in a consecutive series of patients undergoing acute head computed tomography (CT) following injury. Methods All patients (N=2908) with head injuries who underwent head CT and were treated at the Tampere University Hospital's Emergency Department (August 2010-July 2012) were retrospectively evaluated from patient medical records. This study focused on adults (18 years or older) who were residents of the Pirkanmaa region at the time of injury and were clinically evaluated and scanned with head CT at the Tampere University Hospital's emergency department within 48 h after injury (n = 1941). A thorough review of records for neurological signs and symptoms of hydrocephalus was conducted for all patients having a radiological suspicion of hydrocephalus. The diagnosis of PTH was based on clinical and radiological signs of the condition within 6 months following injury. The main outcome was surgical treatment for PTH. Clinical evidence of shunt responsiveness was required to confirm the diagnosis of PTH. Results The incidence of surgically treated PTH was 0.15% (n = 3). Incidence was 0.08% among patients with mild traumatic brain injury (TBI) and 1.1% among those with moderate to severe TBI. All the patients who developed PTH underwent neurosurgery during the initial hospitalization due to the head injury. The incidence of PTH among patients who underwent neurosurgery for acute traumatic intracranial lesions was 2.7%. Conclusion The overall incidence of surgically treated PTH was extremely low (0.15%) in our cohort. Analyses of risk factors and the evaluation of temporal profiles could not be undertaken due to the extremely small number of cases.Peer reviewe

Varhaisten mielenterveyshäiriöiden tunnistaminen ja hoito perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä

Vertaisarvioitu. English summary.Lähtökohdat : Nuorisopsykiatrian konsultaatiotyöryhmä HYKS Varhain toimii perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdyspinnalla tukien perustasolla tapahtuvaa nuorten mielenterveystyötä. Toiminta on suunnattu 13–17-vuotiaille nuorille, jotka eivät ole nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaita ja joiden alkavan psyykkisen oireilun arvioimisessa ja hoidossa perusterveydenhuolto tarvitsee tukea. HUS Varhain -työtä toteuttaa pääkaupunkiseudun alueella kahdeksanhenkinen moniammatillinen tiimi. Menetelmät : Toimintaa tarkasteltiin seuraamalla vuoden 2017 aikana Varhain-toimenpidekoodeilla ¬raportoituja nuorten (n = 351) käyntitietoja. Tulokset : Tarkasteluajankohtana toteutui yhteensä 1 370 toimenpidettä, ja nuoren asioissa oltiin ¬yhteydessä konsultaatiotyöryhmään keskimäärin 3,9 kertaa. Seuranta-aikana konsultoiduista nuorista 108 (30,8 %) ohjattiin nuorisopsykiatriseen erikoissairaanhoitoon, ja 243 nuorta (69,2 %) jäi perustervey¬den¬huoltoon Varhain-työskentelyn jälkeen (p <0,001). Päätelmät : Tulosten valossa Varhain-työ toteutuu enimmäkseen konsultatiivisena verkostotyönä. Suurempi osa nuorista näyttäisi jäävän perustason hoitoon Varhain-intervention jälkeen kuin ohjautuvan erikoissairaanhoitoon.Peer reviewe

The determinants of sexually transmitted infections among reproductive age women in St. Petersburg, Estonia and Finland

OBJECTIVES: Sexually transmitted infections' (STIs) rate vary in St. Petersburg, Estonia and Finland; the aim was to compare the determinants of self-reported sexually transmitted infections in these areas. METHODS: Data from four population-based questionnaire surveys were used (Finland in 1992 and 1999; St. Petersburg in 2003; Estonia in 2004). With the exception of the 1992 Finnish survey (interview) all were postal surveys, with 1,070 respondents in Finland (78 and 52% response rates), 1,147 (68%) in St. Petersburg, and 5,190 (54%) in Estonia. RESULTS: Risky sexual behaviours were equally common in the three areas and the determinants were the same. Women with an STIs history more often had had their first sexual intercourse when aged under 18, had not used condom during first intercourse, had a high number of lifetime or previous year sexual partners. However, marital status and education were not similar determinants. Cohabiting and well-educated women in Finland were more likely to have STIs while in other areas the associations found were not statistically significant. CONCLUSIONS: Risky behaviour predicts STIs, but does not explain the varying rates of STIs between areas.Peer reviewe

Incidence of surgically treated chronic subdural hematoma after head injury with normal initial computed tomography

Purpose: The objective was to determine the incidence of surgically treated chronic subdural hematoma (cSDH) within six months after head trauma in a consecutive series of head injury patients with a normal initial computed tomography (CT). Methods: A total of 1941 adult patients with head injuries who underwent head CT within 48 h after injury and were treated at the Tampere University Hospital’s emergency department were retrospectively evaluated from medical records (median age = 59 years, IQR = 39–79 years, males = 58%, patients using antithrombotic medication = 26%). Patients with no signs of acute traumatic intracranial pathology or any type of subdural collection on initial head CT were regarded as CT negative (n = 1573, 81%). Results: Two (n = 2) of the 1573 CT negative patients received surgical treatment for cSDH. Consequently, the incidence of surgically treated cSDH after a normal initial head CT during a six-month follow-up was 0.13%. Both patients sustained mild traumatic brain injuries initially. One of the two patients was on antithrombotic medication (warfarin) at the time of trauma, hence incidence of surgically treated cSDH among patients with antithrombotic medication in CT negative patients (n = 376, 23.9%) was 0.27%. Additionally, within CT negative patients, one subdural hygroma was operated shortly after trauma. Conclusion: The extremely low incidence of surgically treated cSDH after a normal initial head CT, even in patients on antithrombotic medication, supports the notion that routine follow-up imaging after an initial normal head CT is not indicated to exclude the development of cSDH. Additionally, our findings support the concept of cSDH not being a purely head trauma-related disease.Peer reviewe