Analysis of series of crop variety trials

vokMyynti MTT:n tietopalveluyksikkö. Yksikön huom.: Kirjasto Aj-

Writing a coherent integrative chapter is crucial for a successful PhD by publication

In a recent Impact Blog post, Jørgen Carling outlined the reasons why he feels the PhD by publication is a good model for doctoral candidates to choose. Here, prompted by the relative scarcity of supporting resources available, Pirjo Nikander and Nelli Piattoeva offer advice for any prospective PhD-by-publication candidates looking to plan the writing of their integrative chapter. Crucial to convincing the readership (and examiners) of the scientific value of the PhD, the integrative chapter is more than a simple “mopping-up” activity at the end of a research project, and deserves careful attention and planning

Keskuslaskimokatetrien soveltuvuus varjoaineen käyttöön tietokonetomografiatutkimuksissa

Tietokonetomografiatutkimuksissa varjoaine annetaan potilaalle ensisijaisesti perifeerisen kanyylin kautta. Perifeerisen kanyylin asettaminen potilaalle saattaa joskus olla vaikeaa, jolloin voidaan harkita varjoaineen antoa keskuslaskimokatetrin kautta. Varjoaineen käyttö tietokonetomografiatutkimuksissa on tärkeää, koska sen avulla saadaan muuten huonosti erottuvat rakenteet paremmin näkyviin. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä röntgenhoitajien tietoa erilaisten keskuslaskimoyhteyksien käytöstä. Tarkoituksena oli systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla kuvailla erilaisten keskuslaskimoyhteyksien soveltuvuutta varjoaineen käyttöön tietokonetomografiatutkimuksissa. Opinnäytetyön tutkimustehtävä oli selvittää: mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että keskuslaskimokatetri soveltuu varjoaineruiskutukseen tietokonetomografiatutkimuksissa? Aineiston analyysiin valikoitui 10 artikkelia, jotka analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Keskuslaskimokatetrien varjoaineen ruiskutuksen soveltuvuuteen vaikuttavat tekijät jaettiin viiteen eri yläluokkaan: varjoaineen ruiskutukseen, keskuslaskimokatetrien ominaisuuksiin, henkilökunnan toimintaan ja potilaaseen liittyviin tekijöihin sekä käyttöön liittyviin riskitekijöihin. Varjoaineen ruiskutus keskuslaskimokatetrin kautta on tulosten mukaan turvallista, mutta sitä ei ole suositeltavaa tehdä ilman keskuslaskimokatetrien valmistajien suosituksia. Turvallisuutta voidaan lisätä huomioimalla monia eri tekijöitä. Ruiskutusnopeutta ja -painetta voidaan tarvittaessa laskea, mutta tärkeää on huomioida riittävä varjoainetehostuma tutkimuksen onnistumisen kannalta. Keskuslaskimokatetreja käytettäessä tulee huomioida keskuslaskimokatetrin käyttöikä ja materiaali, koska ne vaikuttavat sen kestävyyteen. Suurimmat riskit keskuslaskimokatetrin käytössä ovat keskuslaskimokatetrin hajoaminen tai dislokaatio varjoaineen ruiskutuksen seurauksena. Potilaalle ei yleensä aiheudu komplikaatioita. Henkilökunnan koulutus lisää varjoaineruiskutuksen turvallisuutta tietokonetomografiatutkimuksissa.The aim of this study was to increase radiographers’ knowledge of using central venous access during computed tomography examinations. The purpose of this study was to collect information on feasibility of central venous catheters during computed tomography examinations by using systematic literature review. The main question of this study was to determine which factors are essential when considering the use of central venous catheters for the power injection of contrast media. The sample of the study consisted of 10 articles. The data were analyzed by means of qualitative content analysis. The results were divided into five upper categories: factors associated with contrast media, central venous catheters, staff, patient and risks. The results reveal that it is safe to use central venous catheter using contrast media during computed tomography examination but it is not recommended without manufacturers’ guidelines. There are many factors that should be noticed when using central venous catheters during computed tomography examinations. One of the main safety factors is to decrease the injection rate and pressure. The material and lifespan of a central venous catheter affect to its durability. The possible risks are that central venous catheter ruptures or dislocates caused by due to power injection. Usually the patients do not have any complications. Education of the staff is important when minimizing the risks

Alkutuotannon kyberuhat

Tietotekniikan käyttö alkutuotannon prosesseissa lisääntyy nopeasti. Käytössä olevat sekä kiinteät, että liikkuvat laitteet kytketään tietoverkkoon, jotta voidaan mahdollistaa uusia toiminnallisuuksia ja tehostaa toimintaa verkottuneiden ratkaisujen avulla. Samalla laitteiden kyberturvallisuuden merkitys kasvaa, kun niihin on mahdollista vaikuttaa tietoverkon kautta. Alkutuotannon laitteet noudattavat pääosin kyberturvallisuuden toimialasta riippumattomia perusperiaatteita. Toimintaympäristön erityispiirteitä ovat muun muassa laitekokonaisuuksien syntyminen ilman kokonaissuunnitelmaa, järjestelmällisen ylläpidon puute ja tyypilliseen tietotekniikkaan verrattuna pitkät käyttöiät. Alkutuotannon kyberturvallisuudelle on useita uhkia, joista tärkeimmät liittyvät tietotekniikan nopeaan kehitykseen ja lisääntymiseen, ja sitä kautta tapahtuvaan jatkuvaan muutokseen. Maatalouden ongelmana on tietoteknisen osaamisen hidas leviäminen, varsinkin alkutuotannossa, ja sitä kautta vajavainen tietotekninen ymmärrys joka johtaa kyberturvallisuuskulttuurin puuttumiseen. Alkutuotannossa on myös erityispiirteitä, jotka asettavat lisähaasteita kyberturvallisuudelle. Alkutuotannon laitteiden elinkaareen tulee jatkossa kiinnittää huomiota. Käytössä olevan ohjaustekniikan nopea vanheneminen voi tarpeettomasti lyhentää investointien muuta taloudellista elinkaarta. Rakennusten elinkaari on tyypillisesti 30–50 vuotta ja ajoneuvojen ja työkoneiden 10-30 vuotta, kun taas tyypillisen tietotekniikan elinkaari on parhaimmillaankin alle 10 vuotta. Täten laitteen eliniän aikana sen tietotekniikka tulisi uusia 2–10 kertaa ja tekniset ratkaisut, jotka olivat laitteeseen asennettuna sitä ostettaessa, ovat todennäköisesti poistuneet tuotannosta kauan ennen taloudellisen käyttöiän päättymistä. Rakennusten ja laitteiden elinkaaripäivittämiseen ja ylläpitoon tulee varata resursseja. Alkutuotannon käyttämät ratkaisut ovat vielä hyvin heterogeenisiä. Tämä osaltaan vaikeuttaa koko toimialaa vastaan tehtäviä hyökkäyksiä. Yksittäisen toimijan laitteisiin tapahtuvat iskut ovat yleensä johonkin laitealustaan kohdistuvia. Esimerkiksi sulautettujen laitteiden käyttäminen palveluestohyökkäyksen alustana voi tehdä alkutuotannon toimijasta hyökkäysvälineen. Näistä esimerkkinä on valvontakameroiden avulla tehdyt palvelunestohyökkäykset kolmatta osapuolta vastaan. Toimialan osaamista kyberturvallisuudessa tulisi kehittää kokonaisvaltaisesti. Uhkien tunnistaminen on ensimmäinen askel niiden hallitsemiseen. Useimmat tietoturvaan liittyvät menetelmät vaativat tiettyä toimintakulttuuria. Ymmärtämätön käyttäjä voi omalla toiminnallaan aiheuttaa tarpeettomia riskejä, esimerkiksi jättämällä säännöllisen päivittämisen, varmistamisen ja varmuuskopioinnin tekemättä. Toimialan kyberturvallisuuden kehittämiseksi tulisi havaittuja haavoittuvuuksia nostaa esille toimintaohjeiden kera, ja toimialan kyberturvallisuutta tulisi kehittää jatkossa määrätietoisesti.201

Teknologia arktisuuden hyödyntämisessä

201

Results of official variety trials 2006-2013

2. korjattu paino

Results of the Official Variety Trials 2009-2016

Tiedosto korjattu 2.2.2017. Julkaisuun on lisätty leivontalaatuanalyysien tulokset.Virallisia lajikekokeita tehdään uusien kasvilajikkeiden viljelyarvon arvioimiseksi. Tiedot kasvilajikkeiden satoisuudesta, viljelyominaisuuksista ja sadon laadusta auttavat viljelijöitä ja pellon tuotteiden jalostajia valitsemaan oikeat lajikkeet käyttöönsä. Myös kasvilajikeluetteloon otettavat lajikkeet päätetään virallisten lajikekokeiden tulosten perusteella. Lajikkeiden viljelyarvoa arvioidaan käytännön viljelyä vastaavissa kenttäkokeissa, joissa uusia lajikkeita verrataan tunnettuihin mittarilajikkeisiin. Kokeet toteutetaan valtakunnallisesti kattavasti, vuonna 2016 kahdellatoista koepaikalla. Lisäksi järjestetään erilliset kokeet viljojen taudinkestävyyden ja ohralajikkeiden happamuudenkestävyyden selvittämiseksi. Myllyvehnistä määritetään leivontalaatu. Uuden kasvilajikkeen viljelyarvo selvitetään kahden vuoden kokeilla. Monivuotisilla nurmikasveilla koejakso kestää kuitenkin perustamisvuoden jälkeen kolme satovuotta. Lajikeluetteloon hyväksytyistä lajikkeista voidaan peruskoejakson jälkeen tehdä täydentäviä neuvonnallisia kokeita. Lajikekokeiden tulokset esitetään kahdeksan vuoden yhdistelminä. Tulokset analysoidaan käyttäen lineaarisia sekamalleja.201

Teknologia arktisuuden hyödyntämisessä

201