Attention Deficit Hyperactivity Disorder and Mindfulness Practice in Children and Adolescents: A Comprehensive Review of Evidence-Based Research

Attention Deficit Hyperactivity Disorder (ADHD) is the most common mental illness in the United States among male and female children and adolescents between the ages of 3 and 17. The emerging fields of neurobiology and neuroimaging have proposed a relationship between mindfulness meditation therapies—initially referred to as mindfulness-based stress reduction (MBSR) and now simply known as mindfulness—and improvements in attention and self-regulation, two major problem areas for ADHD sufferers. Furthermore, recent studies suggest that mindfulness therapies may be effective in reducing symptoms of ADHD in children and adolescents. The purpose of this paper is to review, analyze and synthesize the available evidence-based research that pertains to ADHD and mindfulness among this demographic. My methodology consisted of a comparison and analysis of peer-reviewed research articles, written in English, concerning controlled and non-controlled studies of the effects of mindfulness on children, adolescents, and ADHD individuals. The results suggested improvements in the quality of scientific research into mindfulness among children and adolescents with ADHD, as well as high potential for the application of mindfulness therapies to this population. However, I also identified persistent research flaws; these included small study sample sizes, insufficient random controlled trials, and insufficient focus on children and adolescents formally diagnosed with ADHD. Nonetheless, this research provides early empirical evidence of the efficacy and harmlessness of mindfulness therapies for children and adolescents. This subject warrants further research, incorporating larger, randomized control trials, which should ideally include ADHD children and adolescents of varying developmental levels, ages, gender, races, ethnicities, and socioeconomic backgrounds

Origin, morphology, histochemistry and function of the mucosal mast cell and the globule leukocyte. A review

Parasites invading mucous membranes elicit an inflammatory response from the host. With appropriate fixation and staining methods, cells with intracytoplasmic granules may be observed. Closer examination may reveal several types of granular cells, the eosinophilic granulocytes being the most commonly identified in parasitic infections, but also observable are peculiar mast cells and globule leukocytes whose functions are not yet understood. This review describes the most important facts about the mucosal mast cell and the globule leukocyte relevant to their significance in parasitic infections

Määräaikaiset lääkärintarkastukset alakouluissa: tarpeita ja hyötyjä

School health services reach the majority of children in over one hundred countries and provide a unique opportunity to reduce children’s health risks with a holistic bio-psycho-social approach. The Finnish law mandates school physicians to examine all children in grades 1, 5 and 8 in addition to annual health checks performed by school nurses. Evidence regarding the benefits or harms of this system is needed. No structured method to screen children for school physician health checks exists. The objective of this thesis was to evaluate the benefits and harms of school physician routine health checks in primary school grades one and five (at ages seven and eleven years) and to explore whether school physician expertise could be targeted to those children that parents, teachers, or school nurses are concerned about. This prospective, multicentre observational study was conducted in 21 Finnish primary schools in four urban municipalities in Southern Finland between August 2017 and August 2018 (Study protocol, Study I). The target population consisted of 1341 randomly recruited children from grades one and five, aged seven and eleven years, respectively. Exclusion criteria comprised children mainly studying in special education groups and the need of an interpreter. After the school nurse routine health check parents, teachers, and school nurses filled study questionnaires that assessed their concerns regarding each child. We assessed the need for a health check by the physician based on the respondents’ concerns using predetermined criteria. Physicians, blinded to the questionnaire responses, routinely examined all children accompanied by parents. After the health check physicians reported all their actions that were categorised into six groups: instructions and/or significant discussions, prescriptions, laboratory tests and/or medical imaging, scheduling of follow-up appointments, referrals to other professionals and referrals to specialised care. Physicians assessed the benefit or harm of the appointment according to predetermined criteria. Actions that the school nurse could have overtaken or actions with no significant harm as consequence of unhandled situation were regarded as only a little benefit and in the final analysis as no benefit. Parents and children evaluated their subjective perceptions of the benefit or harm of the health check without predetermined criteria. We compared the concerns of parents, teachers, and school nurses (quite a lot or a great deal of concern by at least one respondent) to the school physician actions (Study IV). Second, we compared the need for a physician’s appointment to the benefit gained from it (quite a lot or a great deal of benefit) according to the physicians (Study II). Third, we compared the school physician actions to the benefit gained from the health check according to the physicians and parents (Study III). We used multilevel logistic regression in all comparisons. In total, 1013 children (75.5%) including 506 first graders and 507 fifth graders and their parents, 14 physicians, 31 nurses, and 105 teachers participated in the study. At least one respondent (parent, teacher, or nurse) had one concern about 47.5% of children. The top three concerns included growth/and or physical symptoms (22.7%), emotions (16.2%), and concentration (15.1%). Altogether, 20-25% of the children had no need for a school physician health check based on all respondent questionnaires. Physicians evaluated 40.6%, parents 83.4%, and children 60.3% of the health checks as being beneficial. Respondents rarely assessed harm. Few children had physical findings that require a physician’s expertise to be identified. All concerns were associated with some type of school physician action (ORs 1.66-4.27, p 0.05). Nearly all concerns were associated with referrals to other professionals (ORs 1.80-4.52, p0.01); emotions had the strongest association (OR 4.52; 95% CI 3.00-6.80, p0.0001). The children with need for a health check more often benefitted from it (evaluated by the physician) than those with no need for one (OR 3.53; 95% CI 2.41-5.17). Scheduled follow-up appointments, referrals to other professionals and referrals to specialised care were only associated with physician-estimated benefit. Physicians considered that in 60% of the health checks the acquired benefit was scarce. The need for a school physician health check is an important predictor of school-physician assessed benefit of the health check. Health checks by school physicians may result in referrals of children to other professionals especially for children's psychosocial problems. Parents especially valued immediate help and testing from the physician compared with scheduled follow-up or referrals to other professionals. These findings support allocating school physician resources according to the concerns of parents, teachers, and school nurses. Especially psychosocial concerns may require a multidisciplinary evaluation of the most suitable treatment method. Targeting school physician health checks would release time for the treatment of identified problems.Suomen laki velvoittaa koululääkärit tarkastamaan kaikki oppilaat peruskoulun vuosiluokilla 1,5 ja 8 kouluterveydenhoitajan vuosittaisen tarkastuksen lisäksi. Tarvitsemme tutkimustietoa tämän järjestelmän hyödyistä ja haitoista. Toimivaksi todettua strukturoitua menetelmää seuloa oppilaita lääkärintarkastukseen ei ole olemassa. Väitöstutkimuksen tavoitteena oli arvioida alakouluikäisten määräaikaisten lääkärintarkastusten hyötyjä ja haittoja ja selvittää voisiko koululääkärin työtä kohdentaa niille lapsille, joista vanhemmilla, opettajilla tai kouluterveydenhoitajilla on huolta. Tutkimus toteutettiin 21 suomalaisessa peruskoulussa neljällä paikkakunnalla Etelä-Suomessa lukuvuonna 2017–2018. Tutkittavat valittiin satunnaisotoksella vuosiluokilta yksi ja viisi (jolloin lapset olivat 7- ja 11-vuotiaita). Poissulkukriteerit olivat opiskelu erityisluokalla ja tulkin tarve. Kouluterveydenhoitajan tarkastus tehtiin tavalliseen tapaan. Sen jälkeen vanhemmat, opettajat ja kouluterveydenhoitajat täyttivät kyselylomakkeet liittyen heidän huoliinsa kustakin lapsesta. Lääkärintarkastukselle määriteltiin olevan tarvetta riippuen lomakkeelle kirjatuista huolista. Lääkärit tekivät tarkastuksensa kaikille oppilaille normaalin käytännön mukaisesti tietämättä lomakkeiden sisältöä. Lääkärintarkastuksen jälkeen lääkärit raportoivat kaikki toimenpiteensä. Lääkärit arvioivat lääkärintarkastuksen hyötyä tai haittaa ennalta annettujen kriteereiden mukaan. Toimenpiteet, jotka kouluterveydenhoitaja olisi pystynyt hoitamaan tai joiden hoitamatta jättämisestä ei olisi seurannut merkittävää haittaa, luokiteltiin kategoriaan ei hyötyä. Vanhemmat ja lapset arvioivat lääkärintarkastuksen hyötyä tai haittaa omasta näkökulmastaan. Vertasimme vanhempien, opettajien ja kouluterveydenhoitajien huolia lääkäreiden tekemiin toimenpiteisiin sekä aiemmin määriteltyä lääkärintarkastuksen tarvetta lääkäreiden arvioon hyödystä. Vertasimme myös lääkäreiden toimenpiteitä lääkäreiden ja vanhempien arvioihin siitä, oliko tarkastus hyödyllinen. Tutkimukseen osallistui 1341:stä kutsutusta lapsesta yhteensä 1013 lasta vanhempineen, 105 opettajaa, 31 kouluterveydenhoitajaa ja 14 koululääkäriä. Ainakin yhdellä vastaajista (vanhemmalla, opettajalla tai kouluterveydenhoitajalla) oli jokin merkittävä huoli noin puolesta lapsista. Kolme suurinta huolta olivat kasvu/ja tai fyysinen oire, tunne-elämä ja keskittyminen. Noin neljäsosalla lapsista ei ollut tarvetta lääkärintarkastukselle huomioiden kaikkien vastaajien kyselylomakkeet. Lääkärit arvioivat noin 40 %, vanhemmat noin 80 % ja lapset noin 60 % lääkärintarkastuksista hyödyllisiksi. Haittaa lääkärintarkastuksista arvioitiin syntyvän harvoin. Lähes kaikki huolet olivat yhteydessä lapsista tehtyihin lähetteisiin tai suosituksiin hakeutua toisille ammattilaisille. Vahvin yhteys oli tunnetiloja koskevilla huolilla. Ne lapset, joilla oli tarve lääkärintarkastukselle, hyötyivät siitä useammin kuin ne lapset, joilla tarvetta ei ollut. Suunnitellut kouluterveydenhuollon lisäkäynnit ja lähetteet ja/tai suositukset hakeutua toiselle ammattilaiselle ja erikoissairaanhoitoon olivat yhteydessä vain lääkärin arvioimaan hyötyyn. Lääkärit arvioivat, että noin 60 %:ssa tarkastuksista saavutettu hyöty oli vähäistä. Lääkärintarkastuksen tarve ennustaa hyvin koululääkärin arvioimaa lääkärintarkastuksen hyötyä. Lääkärintarkastukset voivat johtaa lähetteisiin muille ammattilaisille erityisesti lasten psykososiaalisissa ongelmissa. Vanhemmat arvostivat erityisesti välitöntä apua ja ohjelmoituja tutkimuksia verrattuna lisäkäynteihin tai lähetteisiin muille ammattilaisille. Löydökset tukevat alakoululaisten lääkärintarkastusten kohdentamista niille oppilaille, joista vanhemmilla, opettajilla tai terveydenhoitajilla on huolta. Näin koululääkäriresurssia vapautuisi todettujen ongelmien hoitoon

The influence of physical activity participation and externalizing behaviors among children with and without Attention Deficit Hyperactivity Disorder

BACKGROUND: ADHD is brain disorder described by an ongoing pattern of inattention and/or hyperactivity-impulsivity that interferes with functioning or development. One in every 20 children is affected by ADHD. PURPOSE: To examine the effect between physical activity participation and externalizing behaviors (conduct and hyperactivity) among children with and without ADHD. METHODS: The Growing Up in Ireland National Data set was used for analysis, only children with a diagnosis of ADHD were included (n = 77), and a gender-matched, random sample of children without ADHD for comparison purposes (n= 77). A Factorial ANOVA was conducted to compare the main effects of physical activity and the interaction effect between an ADHD diagnosis and physical activity on externalizing behaviors. The interaction effect (ADHD diagnosis X physical activity) was not significant, F(1,138) = .011, p = .918, demonstrating that the effect of physical activity on behavior did not significantly differ depending on the child having a diagnosis of ADHD or not. DISCUSSION: The findings of this study were consistent with other research

Self-leadership in remote work : Impacts to the individual and organization

Maailmassa vallitseva COVID 19-pandemia on mullistanut työkulttuurin. Organisaatioiden sekä työntekijöiden on pitänyt sopeutua täydelliseen etätyöaikakauteen. Etätyöaikakauden aiheuttama muutos johtamisessa on vaatinut työntekijöiltä erinomaisia itsensä johtamisen taitoja. Tutkimus käsittelee koronapandemiasta aiheutuneen etätyöaikakauden aiheuttaneita muutoksia työympäristössä ja sen erilaisia vaikutuksia yksilöön sekä organisaatioon. Tutkimus syventyy itsensä johtamisen taitoihin etätyössä. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää ja löytää etätyöaikakauden vaikutukset yksilöön ja organisaatioon, sekä selvittää itsensä johtamisen vaikutuksia etätyössä menestymiseen. Tutkimus pyrkii myös tuottamaan vastauksia avuksi tulevaisuuden työkulttuuriin, jonka on ennustettu muuttuvan enemmän etätyöpainotteiseksi koronapandemian seurauksena. Tutkimuksen tukena käytetty kirjallisuus pohjautuu aikaisempiin teorioihin sekä tutkimuksiin etätyöstä ja itsensä johtamisesta. Tutkimus on toteutettu laadullisena haastattelututkimuksena. Pro Gradu-tutkielma toteutettiin osana Vaasan Yliopiston LEADIS- etätyötutkimusta, jossa haastateltiin yhteensä noin 1000 työntekijää Suomessa. Työntekijät olivat kuudesta eri konsernista. Pro Gradu- tutkielmaan haastateltiin 10 asiantuntijaroolissa olevaa työntekijää, jotka tekivät pääsääntöisesti etätyötä. Tämä tutkimus keskittyy analysoimaan näiden haastattelujen tuloksia tarkemmin. Tulokset on analysoitu abduktiivisesti, eli hyödyntäen aikaisempia teorioita deduktiivisesti sekä aineistosta päättelemällä induktiiviseen tapaan. Tutkimuksen löydökset vahvistavat kirjallisuuden aikaisempia tuloksia siitä, että etätyö sekä itsenä johtamisen taidot tuottavat monia etuja yksilölle sekä organisaatiolle. Tulokset kuitenkin nostavat esiin itsensä johtamisen tärkeyden etätyöympäristössä. Tulokset vahvistavat aikaisempia kirjallisuuden löydöksiä itsensä johtamisen ja etätyön aiheuttamista hyödyistä, mutta käsittelee myös haasteita. Lisäksi tutkimus esittää vastauksia vähemmin tutkittuihin aiheisiin, kuten itsensä johtamisen yhteydestä yritykseen sitoutuvuuteen. Tutkimuksen tulokset tukevat myös itseohjautuvuusteorian kehittämää mallia ihmisen perustarpeista ja niiden täyttymisen johdosta syntyvästä sisäisestä motivaatiosta. Itseohjautuvuusmallin osallisuus itsensä johtamisen onnistumisessa etätyöympäristössä on tämän tutkimuksen perusteella olemassa

Analysis of series of crop variety trials

vokMyynti MTT:n tietopalveluyksikkö. Yksikön huom.: Kirjasto Aj-

Alkutuotannon kyberuhat

Tietotekniikan käyttö alkutuotannon prosesseissa lisääntyy nopeasti. Käytössä olevat sekä kiinteät, että liikkuvat laitteet kytketään tietoverkkoon, jotta voidaan mahdollistaa uusia toiminnallisuuksia ja tehostaa toimintaa verkottuneiden ratkaisujen avulla. Samalla laitteiden kyberturvallisuuden merkitys kasvaa, kun niihin on mahdollista vaikuttaa tietoverkon kautta. Alkutuotannon laitteet noudattavat pääosin kyberturvallisuuden toimialasta riippumattomia perusperiaatteita. Toimintaympäristön erityispiirteitä ovat muun muassa laitekokonaisuuksien syntyminen ilman kokonaissuunnitelmaa, järjestelmällisen ylläpidon puute ja tyypilliseen tietotekniikkaan verrattuna pitkät käyttöiät. Alkutuotannon kyberturvallisuudelle on useita uhkia, joista tärkeimmät liittyvät tietotekniikan nopeaan kehitykseen ja lisääntymiseen, ja sitä kautta tapahtuvaan jatkuvaan muutokseen. Maatalouden ongelmana on tietoteknisen osaamisen hidas leviäminen, varsinkin alkutuotannossa, ja sitä kautta vajavainen tietotekninen ymmärrys joka johtaa kyberturvallisuuskulttuurin puuttumiseen. Alkutuotannossa on myös erityispiirteitä, jotka asettavat lisähaasteita kyberturvallisuudelle. Alkutuotannon laitteiden elinkaareen tulee jatkossa kiinnittää huomiota. Käytössä olevan ohjaustekniikan nopea vanheneminen voi tarpeettomasti lyhentää investointien muuta taloudellista elinkaarta. Rakennusten elinkaari on tyypillisesti 30–50 vuotta ja ajoneuvojen ja työkoneiden 10-30 vuotta, kun taas tyypillisen tietotekniikan elinkaari on parhaimmillaankin alle 10 vuotta. Täten laitteen eliniän aikana sen tietotekniikka tulisi uusia 2–10 kertaa ja tekniset ratkaisut, jotka olivat laitteeseen asennettuna sitä ostettaessa, ovat todennäköisesti poistuneet tuotannosta kauan ennen taloudellisen käyttöiän päättymistä. Rakennusten ja laitteiden elinkaaripäivittämiseen ja ylläpitoon tulee varata resursseja. Alkutuotannon käyttämät ratkaisut ovat vielä hyvin heterogeenisiä. Tämä osaltaan vaikeuttaa koko toimialaa vastaan tehtäviä hyökkäyksiä. Yksittäisen toimijan laitteisiin tapahtuvat iskut ovat yleensä johonkin laitealustaan kohdistuvia. Esimerkiksi sulautettujen laitteiden käyttäminen palveluestohyökkäyksen alustana voi tehdä alkutuotannon toimijasta hyökkäysvälineen. Näistä esimerkkinä on valvontakameroiden avulla tehdyt palvelunestohyökkäykset kolmatta osapuolta vastaan. Toimialan osaamista kyberturvallisuudessa tulisi kehittää kokonaisvaltaisesti. Uhkien tunnistaminen on ensimmäinen askel niiden hallitsemiseen. Useimmat tietoturvaan liittyvät menetelmät vaativat tiettyä toimintakulttuuria. Ymmärtämätön käyttäjä voi omalla toiminnallaan aiheuttaa tarpeettomia riskejä, esimerkiksi jättämällä säännöllisen päivittämisen, varmistamisen ja varmuuskopioinnin tekemättä. Toimialan kyberturvallisuuden kehittämiseksi tulisi havaittuja haavoittuvuuksia nostaa esille toimintaohjeiden kera, ja toimialan kyberturvallisuutta tulisi kehittää jatkossa määrätietoisesti.201

Writing a coherent integrative chapter is crucial for a successful PhD by publication

In a recent Impact Blog post, Jørgen Carling outlined the reasons why he feels the PhD by publication is a good model for doctoral candidates to choose. Here, prompted by the relative scarcity of supporting resources available, Pirjo Nikander and Nelli Piattoeva offer advice for any prospective PhD-by-publication candidates looking to plan the writing of their integrative chapter. Crucial to convincing the readership (and examiners) of the scientific value of the PhD, the integrative chapter is more than a simple “mopping-up” activity at the end of a research project, and deserves careful attention and planning