On Epistemology of Construction Engineering and Management

In philosophy of science, there have been two different starting points for epistemology: Platonism and Aristotelianism. These two alternative starting points have played a major role also in the formation of fundamental ideas of engineering and management generally as well as in relation to construction. It is contended that an overly Platonic influence on engineering and management has created a number of problems. For solving these problems, beyond mere patching, a more balanced take on Platonism and Aristotelianism is needed

Putkilahti-Ruskeanperän Natura 2000 -alueen hoitosuunnitelma

Etelä-Savon keskiosassa Rantasalmella sijaitseva Putkilahti-Ruskeanperä on luonnonarvoiltaan merkittävä järvi- ja kosteikkokokonaisuus. Putkilahti-Ruskeanperä on valtakunnallisessa lintuvesiensuojeluohjelmassa kansainvälisesti arvokkaana kohteena ja järven ympärillä olevat laajat suoalueet kuuluvat soidensuojelun perusohjelmaan. Alueella on myös tunnustettu olevan kansainvälistä merkitystä, koska Rantasalmen lintuvedet kuuluvat Suomen Ramsar-alueisiin. Putkilahti-Ruskeanperä kuuluu Natura 2000 -verkostoon sekä lintudirektiivin mukaisena SPA-alueena että luontodirektiivin tarkoittamana SCI-alueena. Putkilahti-Ruskeanperä on mataluutensa ja rehevyytensä puolesta tyypillinen lintuvesi. Tietyin osin järveä uhkaa ruovikoitumisen ja umpeenkasvun aiheuttama luonnonsuojeluarvon ja linnustollisen merkityksen heikentyminen. Alueen hoito toteutetaan niitoin ja rakentamalla pohjapato Puikonkoskeen, jolle haetaan vesioikeudellista lupaa vuonna 2007. Niitot toteutetaan vuosina 2007-2009 ja niitot kohdistuvat Putkilahden pohjoisosan järviruovikoihin. Niitettävien alueiden pinta-ala on noin 5 hehtaaria. Pohjapadon rakentamisella nostetaan Putkilahti-Ruskeanperän alivedenkorkeutta 20-30 cm. Alivedenkorkeuden nostolla tavoitellaan umpeenkasvun hidastumista heikentämällä matalien alueiden ruovikoitumista ja saraluhtien levittäytymistä avovettä kohti. Avoimien rantojen lisääntyminen parantaisi monien vesilintujen ja kahlaajien tilannetta. Toisaalta alivedenkorkeuden nostaminen hidastanee ranta-alueiden ja avosoiden pensoittumista ja puustottumista. Hoitotoimien vaikuttavuutta arvioidaan linnustoseurantojen, kasvillisuusselvityksen ja vedenlaadun seurannan avulla vertaamalla hoidon jälkeistä tilannetta hoitoa edeltäneeseen tilanteeseen

Image-based numerical characterization and experimental validation of tensile behavior of octet-truss lattice structures

The production of lightweight metal lattice structures has received much attention due to the recent developments in additive manufacturing (AM). The design flexibility comes, however, with the complexity of the underlying physics. In fact, metal additive manufacturing introduces process-induced geometrical defects that mainly result in deviations of the effective geometry from the nominal one. This change in the final printed shape is the primary cause of the gap between the as-designed and as-manufactured mechanical behavior of AM products. Thus, the possibility to incorporate the precise manufactured geometries into the computational analysis is crucial for the quality and performance assessment of the final parts. Computed tomography (CT) is an accurate method for the acquisition of the manufactured shape. However, it is often not feasible to integrate the CT-based geometrical information into the traditional computational analysis due to the complexity of the meshing procedure for such high-resolution geometrical models and the prohibitive numerical costs. In this work, an embedded numerical framework is applied to efficiently simulate and compare the mechanical behavior of as-designed to as-manufactured octet-truss lattice structures. The parts are produced using laser powder bed fusion (LPBF). Employing an immersed boundary method, namely the Finite Cell Method (FCM), we perform direct numerical simulations (DNS) and first-order numerical homogenization analysis of a tensile test for a 3D printed octet-truss structure. Numerical results based on CT scan (as-manufactured geometry) show an excellent agreement with experimental measurements, whereas both DNS and first-order numerical homogenization performed directly on the 3D virtual model (as-designed geometry) of the structure show a significant deviation from experimental data

Rengastusvuosi 2021

Non peer reviewe

Alkusanat

Rakenteiden Mekaniikka -lehti juhli 50-vuotista taivaltaan viime elokuussa Vaasan yliopistossa järjestetyssä juhlaseminaarissa. Seminaarin esitelmien pohjalta kirjoitetuista lyhyistä artikkeleista koottiin lehteemme paksu erikoisnumero (Vol 50, Nro 3), jollaisia on itse asiassa vuosien varrella julkaistu lehdessämme lukuisia. Perinne jatkuu tänäkin vuonna: loppuvuodesta on tarkoitus koota erikoisnumerot sekä Teräsrakentamisen T&K-päivien (15.–16.8. Hämeenlinnassa) että Suomen mekaniikkapäivien (29.–31.8. Helsingissä) esitelmien pohjalta. Lehden uutena päätoimittajana pyrkimykseni on muiltakin osin jatkaa vuosien saatossa hyväksi havaittujen periaatteiden ja linjausten mukaista julkaisutoimintaa. Lehteä on luonnollisesti myös tarkoitus tarpeen mukaan uudistaa. Osa uudistuksista tulee todennäköisesti kytkeytymään lehtemme uuteen verkkojulkaisualustaan, jona on vuoden ajan toiminut Tieteellisten seurain valtuuskunnan ylläpitämä, tiedelehtien toimittamiseen ja julkaisemiseen tarkoitettu Journal.fi-palvelusivusto. Sivustolla on tällä hetkellä noin 60 suomalaista tieteellistä lehteä ja vuosikirjaa ja se käyttää voittoa tavoittelemattoman Public Knowledge Project -yhteenliittymän kehittämää Open Journal Systems -järjestelmää, joka perustuu avoimeen lähdekoodiin ja on tällä hetkellä maailman yleisimmin käytetty julkaisujärjestelmä tieteellisessä julkaisemisessa. Kunhan järjestelmän käyttöönoton alkukankeuksista selvitään, tämän digitaalisen palvelualustan on jatkossa tarkoitus helpottaa lehtemme kirjoittajien, arvioijien ja toimituskunnan työskentelyä, mahdollistaa artikkelien nopeampi julkaiseminen sekä lisätä lehdessä julkaistujen artikkelien näkyvyyttä ja uskottavuutta. Lopuksi haluan vielä lehden puolesta kiittää edeltäjääni, professori Reijo Kouhiaa, joka toimi lehden päätoimittajana viimeiset yksitoista vuotta – toimittaen lehden volyymit 40–50 käsittäen yhteensä 228 vertaisarvioitua artikkelia – ja jatkaa edelleen lehden toimituskunnan jäsenenä. Helsingissä, 1. elokuuta 2018 Jarkko NiiranenRakenteiden Mekaniikka -lehden päätoimittaja, akatemiatutkija, apulaisprofessor

Foreword

Non peer reviewe

Foreword

Non peer reviewe